Viikon drinksu: Bear With Me

lauantai 20. kesäkuu 2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän viikon ”viikon drinksu” tulee poikkeuksellisesti ihan ajallaan – eli lauantaina, eikä vasta sunnuntaina, kuten parina viime viikonloppuna on käynyt. Juhannuspäivän kevyt ja kesäinen juoma on viinipohjainen ja maku tulee pääasiassa karhunvatukoista.

Rakensimme sangriamaisen drinksun nestetiiviisiin ”Mason Jar” -lasipurkkeihin. Parhaimmillaan Bear with me on, jos juoman pohjan laittaa jo vuorokautta aikaisemmin kylmään mehustumaan ja viimeistelee kokonaisuuden ennen tarjoilua jäillä ja limpparilla. Söpössä purkissa drinksu kulkee kätsysti mukana vaikkapa juhannuspäivän piknikille.

Bear With Me 2
BEAR WITH ME  (yksi annos)

Ainekset:

  • 1 dl kuivaa rosé viiniä
  • 2 cl vodkaa
  • karhunvatukoita pakasteena
  • Ginger Ale -limpparia noin 1 dl
  • jäitä

Valmistus:

Mittaa mieluiten kannelliseen astiaan noin 1 dl viiniä ja 2 cl vodkaa/annos. Lisää runsaasti pakastettuja karhunvatukoita (oikeastaan mitkä tahansa muutkin marjat käyvät – mustikoista voi tosin tulla vähän eksoottinen värielämys). Anna mehustua yön yli jääkaapissa.

Tarjoilupäivänä lisää jääpaloja ja Ginger Alea. Koristele marjoilla tai yrteillä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Bear With Me sopii täydellisesti myös kesäiseksi booliksi. Sen voi rakentaa joko kannuun tai maljaan jo juhlia edeltävänä iltana odottamaan vieraita. Jääpalat ja viilennetty Ginger Ale lisätään juuri ennen tarjoilua.

Mikäli pakkasesta löytyy edelliskesäisiä vadelmia,  viinimarjoja (mustia tai punaisia) – tai vaikkapa karviaisia – ne sopii drinksuun oikein hyvin. Mikäli marjat ovat kovin happamia (esmes pelkkiä karviaisia), voi olla tarpeen lisätä tilkka sokerilientä tai käyttää terästeenä vodkan sijaa jotain makeaa marjalikööriä.


Happy Midsummer !! Italy next!

perjantai 19. kesäkuu 2015

image image

Säätila tällä hetkellä Tukholmassa: +13 astetta ”lämmintä” ja tihkusadetta. Odotettavissa tänä iltana: +23 astetta ja auringonpaistetta!

Lento Frankfurtin kautta Bolognaan, Italiaan, lähtee reilun tunnin päästä – ei voisi aurinkoloma osua parempaan saumaan!!

Yleensä olen varsin säästeliäs pakkauksissani. Joskus teininä vedin kuukauden Interrailin pelkästään Kånken-repulla ja käsilaukulla (nahkatakki oli tosin pakattu Kånkenin kantokahvojen väliin – eli repun ulkopuolelle..). Ihan niin pidättyväinen en ole enää, mutta yleensä pyrin pärjäämään mahdollisimman pienellä varustuksella.

Tällä kertaa on toisin. Viime kesänä olin Tinnin kanssa muutaman päivän reissulla Gotlannissa ja silloin  bestikselläni oli uusi freesi asu joka päiväksi ja joka illaksi! Nyt päätin, että en todellakaan aio viettää koko Rimini-viikkoa samoissa farkkushortseissa ja pakkasin mukaan vähintään ziljoona asua. Lisäksi vaikuttaa vähän siltä, että tuleva viikko on noin ainoa tänä kesänä, kun sitä oikein pääsee hellevaatteita ulkoiluttamaan, joten pitäähän tilaisuus käyttää hyväksi.

Ikinä koskaan ei matkalaukkuni ole ollut niin täynnä ja painava jo matkalle lähtiessä. Aavistelin jo pahinta, mutta Lufthansa oli ystävällinen ja päästi 25,4 kiloa painavan pakaasini ilman maksua (mutta pienen läksytyksen saattelemana) koneeseen.

Nyt täytyy kyllä alkaa valmistautua lentokoneeseen nousemiseen. Välilaskulla Frankfurtissa tapaankin jo Tinnin ja sitten alkaa virallisesti meidän Italian loma! Molto bene!!

Ihanaa juhannusta ja seuraavat merkinnät sitten Italian auringon alta! <3


Koru-uutuuksia: Thomas Sabo AW 2015

keskiviikko 17. kesäkuu 2015

Thomas Sabo AW2015 1

Käytiin eilen Peetun kanssa tutustumassa Thomas Sabon ensi syksyn koruihin. Olen himoinnut niin kauan kuin muistan TS:n hopeista ketjurannekorua, johon voisi sitten pikkuhiljaa keräillä riipuksia muistoksi erilaisista elämän pienistä ja suurista häppeningeistä. Alitajuisesti olen kai ajatellut, että tuon tyylinen koru pitäisi saada lahjaksi, enkä sen vuoksi ole koskaan tullut hankkineeksi sitä. Tosin silloin, kun löysin suloisen pienen, oikeasti avattavan, Thomas Sabo -läppärin, oli kyllä lähellä.

Muuten jotkut TS:n korut ovat olleet makuuni vähän turhan koristeellisia – vaikka en mikään ykkösminimalisti olekaan. Jossain vaiheessa myös tuntui, että koko Thomas Sabo -tyyli muuttui yhä vain näyttävämmäksi ja bling-blingimmäksi. Nyt näkemämme uusi mallisto oli kuitenkin erittäin positiivinen yllätys. Muutosta tyylikkäämpään on tapahtunut reippaasti ja koristeellisesta TS-hengestä on säilytetty juuri sopiva määrä kimalletta, mystiikkaa, hippihenkeä ja muita perinteisiä elementtejä.

Thomas Sabo AW2015 2

Toki mukana on edelleenkin myös näyttäviä koruja. Varsinkin sormukset ovat helposti usean nivelen yli yltäviä – mutta siitä huolimatta yleisilmeessä on aina jotain keventävää. Tosi uudelta ja raikkaalta tuntuu toisaalta ihanan hentoiset ketjut, joissa pienet symbolit antavat ilmettä ja merkitystä korulle. Ketjuja löytyy sekä kaulaan että ranteeseen ja kokonaisuuteen löytyy vielä suloisia pieniä hopeasormuksia.

Aivan uutta on Thomas Sabon Love Bridge -rannekorukonsepti.

Thomas Sabo AW2015 3

Idea on se, että korussa on hopealaatta, johon saa kaverrutettua haluamansa tekstin. Itse rannekoruja on monenlaisia; ketjuja ja erivärisiä helmiä pääasiassa. Tekstiksi voi valita joko jonkun valmiista ”I love you” -tyyppisistä vaihtoehdoista tai tosiaan keksiä ihan oman viestin. Tekstin pituus on maksimissaan 13 merkkiä – eli mitään kovin laveita syvällisiä viisauksia laattaan ei saa kaiverrettua.

Thomas Sabo AW2015 4

 

Laatta kaiverretaan saman tien – koko toimitus kestää vain muutaman sekunnin – ja valmiin korun saa mukaansa samantien.

Me saimme testata, miten homma toimii.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valmiin korun saa söpöön Love Bridge -rasiaan, jossa se on mukava antaa vaikka lahjaksi.

Meidän rannekorujen viestit ei ehkä olleet ihan rakkausteeman mukaiset…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Peetu: umeåstockholm

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minttu: Never Explain


O Summer, Where Art Thou?

keskiviikko 17. kesäkuu 2015

Minttu 16.6.2015

Vaikuttaa vähän siltä, että tänä vuonna kesä tarjoillaan vain pikkuruisina suupaloina. Yksi iltapäivä/ilta ja sen jälkeinen päivä riittää – sen jälkeen palataan taas takaisin alkukevätmäisiin lämpötiloihin. Aurinkoa on kyllä ollut – kuten esimerkiksi tänään – mutta hädin tuskin viisitoista plusastetta ei kyllä mielestäni vielä ole mikään kesähelle.

Kesäisen toimistopukeutumisen reunaehdot viimeistelee tasaisen viileänä puhaltava AC. Eli oikeastaan työvaatteet voivat olla ihan samat läpi vuoden.

Minttu 16.6.2015

Tänään iltapäivällä meillä oli toimistolla pieni fika-hetki, kun yksi tosi pidetty kollega päätti kahdeksan office-vuoden jälkeen omistautua täysipäiväisesti  vanheimpainvapaan aikana perustamalleen yritykselle ja intohimolleen: joogalle ja puhtaalle ravinnolle. Alunperin Anna on koulutukseltaan diplomi-insinööri, mikä ehkä kuullostaa hiukan yllättävältä, kun ajattelee hänen yrityksensä suuntausta, mutta jos joku haluaa yritykselleen/polttariporukalle/merkkipäivää varten tai muuten kivaa ja vähän erilaista ohjelmaa, voin todella suositella Annaa!

Hiukan kyllä kaksinkertaista entistä yrittäjää vihlasi sydämestä, kun näki toisen innostuksen, omistautumisen ja silmistä loistavan tulevaisuuden odotuksen. Aikoinani, kun luin kauppatieteitä Tampereen yliopistossa, meillä oli pakollinen yrittäjyys-aiheinen kurssi. Ensimmäisellä luennolla professori kysyi, onko salissa entisiä yrittäjiä. Pari ujoa kättä nousi ylös. Minun, vain vähän aikaa sitten Go 4 it -nimisen yritykseni kuopanneen, oli yksi niistä. Professorin viesti meille oli: kerran yrittäjä on aina yrittäjä. Silloin hymähtelin hiukan epäuskoisena, mutta toisen yrittäjyysperiodin jälkeen nyt jo viisi vuotta ”oikeissa töissä” viihtyneenä, kollegani loikkaus omaehtoiseen työelämään herätti kyllä pienen kipinän taas täälläkin.

Minttu 16.6.2015 3

No, ihan heti en ole kuitenkaan yrittäjäksi heittäytymässä – siltä ainakin tuntuu nyt. Tykkään hurjasti työstäni ja vasta vuosihan tässä on tullut tehtyä näitä viimeisimpiä tehtäviä. Muistan, että Nokialla ainakin oli silloin hyvinä vuosina periaate, että vasta vuoden jälkeen uudella työntekijällä voidaan olettaa olevan jonkinlainen taito ja käsitys niistä tehtävistä, mitä hänen tulee tehdä.

Olen siis tosiaan erittäin tyytyväinen tämänhetkiseen työtilanteeseeni. Sen sijaan muutamakin ystäväni – nelikymppinen nainen, joilla on hyvä ja johdonmukainen CV – on tässä viime aikoina etsiskellyt intensiivisesti uusia haasteita työmarkkinoilla. Lopputulos on se, että edes ainokaista kutsua haastatteluun ei ole kuulunut. Facebookissa pyörii ihania ja ”voimaannuttavia” artikkelilinkkejä juttuihin, joiden mukaan yli nelikymppinen nainen on parasta, mitä työelämä tai elämä ylipäätään, voisi haluta. Tietty on hienoa ja hyväksi, jos esimerkiksi työhaastatteluhetkellä itsetunto on korkealla. Valitettavan harva työnantaja kuitenkaan tuntuu olevan samoilla linjoilla noiden artikkelien kanssa.

Minttu 16.6.2015

Näköjään kollegan (nuoren, vain piirun yli kolmekymppisen, kahden lapsen äidin) heittäytyminen yrittäjäksi sai meikäläisen pohdiskelemaan omia – ei aina niin kovin johdonmukaisia – uravalintoja. On aika hurjaa, jos edes sellaisia neljänkympin rajapyykin sivuuttaneita naisia, joilla on avoinna olevaan duuniin nähden hyvin relevantti ansioluettelo, ei kutsuta työhaastatteluun. Mikä on akateemisen perus-duunarinaisen parasta ennen päivämäärä?

Juuri nyt en ole itse etsimässä sen enempää uutta työpaikkaa kuin siirtymässä päätoimiseksi yrittäjäksikään. Silti ihmetyttää se, että miksi valinnanmahdollisuudet kaventuvat niin merkittävästi, kun on ylittänyt neljänkympin maagisen rajan. Siis oikeasti, muistan, että jotain presidenttiehdokasta kritisoitiin siitä, että hän, vain 53-vuotiaana, oli aivan liian noviisi…

Minttu 16.6.2015 5

Yrityksessä, jossa tällä hetkellä olen töissä, en ole havainnut mitään erityistä ikään, sukupuoleen tai muihinkaan ominaisuuksiin tai preferensseihin liittyvää diskriminointia. Se on varmasti yksi niistä hyvistä puolista, kun on duunissa suuressa, globaalissa organisaatiossa, joka on tarkka yrityskuvastaan ja tavaramerkin arvosta. Toisaalta jokaikisessä organisatiossa on aina omat lasikattonsa. Naiset ovat kautta aikojen sen kokeneet, mutta hiukan yrityksestä riippuen, se koskettaa myös muita työntekijäryhmiä – esimerkiksi vaikka nyt tietyn iän ylittäneitä.

Minttu 16.6.2015

Haluaisin aina uskoa, että paras voittaa – ja että kyllä sitä jotain duunia löytyy, kun vain on hyvä ja ahkera. Mutta mitä sitten, kun on sen ikäinen – eli liian vanha – ja trendikkään kierrätyspahviseen mappiin arkistoitu ansioluettelo mielenkiitoinen, monenlaisesta kokemuksesta kertova, mutta rehellisesti sanottuna hiukan sekava. Onko silloin parasta ajatella, että tää olis tässä nyt? Vai vieläkö sitä haaveilisi jostain?

Minttu 16.6.2015

 

  • takki, Tommy Hilfiger
  • jakku, H&M
  • t-paita, Primark
  • hame, H&M
  • kengät, Vagabond
  • laukku, Michael Kors
  • huivi, Alexander McQueen
  • arskat, Ray Ban


Terveisiä kuningaskunnasta!

maanantai 15. kesäkuu 2015

Carl Philip Sofia wedding 1

Ensin ajattelin, että en kommentoi ollenkaan lauantaina täällä meillä vietettyjä kuninkaallisia häitä. Olen kyllä parantumaton romantikko, mutta jotenkin kuvittelin, että varsin värittömänä pitämäni Carl Philipin ja ex-tosi-tv-staran Sofian vihkiseremonia ei vain kiinnostaisi. Sofian puvun suunnittelijasta olin toki lyönyt veikkaa (tiesin, että se on Ida Sjöstedt – kuka muukaan!!), mutta muuten en ollut etukäteen erityisen innoissani.

Mutta kyllähän tällaiset tapahtumat aina tempaavat mukaansa – kaunista, romanttista ja ihanaa. Prinssi Carl Philipin ja Sofian yhteiskuvista välittyy niin aito onnellisuus, että sitä ei paatuneinkaan anti-rojalisti voi olla näkemättä. Ehkä ihan hyvä, että en katsonut suoraa lähetystä tv:stä – sen verran vaikea oli pitää silmäkulmat kuivina seuraavana aamuna, kun luin lehdestä uutisointia aiheesta.

Ja sitten tänään onnelliset uutiset Madeleinen synnytyksestä. Pieni prinssivauva odotteli hienosti äiskän veljen häiden yli ja päätti tulla maailmaan tänään. Sen kunniaksi pieni – ja äärimmäisen positiivishenkinen recappi lauantain hääpukeutumiseen.

Princess Madeleine, Princess Leonore and Mr Christopher ONeill o

Olen haravoinut netin tosi perusteellisesti siisteille vakosamettiraidoille, mutta en ole löytänyt tietoa Madeleinen puvun suunnnittelijasta. Väri on aavistuksen pliisu mielestäni ja normaalisti vihaan tuollaisia kellotettuja hihoja, mutta Madeleine näyttää (pitkästä aikaa) tosi hehkuvalta – ja itseasiassa koko heidän perheensä onnelliselta – joten en ala kritisoimaan mitään. Sitäpaitsi Madeleinen kampaus on ihanan kevyt ja freesi!

Carl Philip Sofia wedding 3

Perjantai-iltana oli hääparin ”yksityinen” illallinen. Sofia oli valinnut mielettömän upean, lemmikinsinisen luomuksen á la couture-designer Zuhar Muraid. Varmaan tosi hauskaa olla kuninkaallinen ja selata catwalk-kuvia sillä mielellä, että mitähän sitä laittaisi perjantain illalliselle päälleen… Vaikka kai sitä voi tulla suoristuspaineita siitäkin. Varsinkin, kun tietää, että pohjoisen pallonpuoliskon mediat tapittaa silmä kovana jokaikistä valintaa.

Carl Philip Sofia wedding

Koko vihkiseremonia tuntui tosi henkilökohtaiselta, vaikka olenkin aika pitkälle samaa mieltä yhden kollegani kanssa, jonka mielestä häiden toteutus on myös Ruotsi-nimisen tavaramerkin PR-tapahtuma ja jossain määrin myös show kansalle, joka verovaroilla koko lystin kustantavat. Enkä halua missään tapauksessa kuullostaa kyyniseltä – tunteet voivat olla aitoja, vaikka olosuhteet olisivat, mitä ne on. Ja tässä tapauksessa kaikki kyllä tuntui hirmu aidolta. Ehkä sitä jossain vaiheessa käy niin, että kun kamerat ja tv-toimittajat seuraavat jokaikistä askelta (ja sen tietää etukäteen), vähitellen se unohtuu ja oikeat tunteet näkyvät silmistä, katseista, hymyistä, kosketuksista.

Jos nyt vielä palataan maallisiin pukeutumisasioihin niin mielestäni oli tosi siistiä, että kruunuprinsessa Victoria oli pukeutunut H&M:n Conscious Collectionin pukuun. Yläosaa (sikäli, kun tuo on edelleen kaksiosainen eikä mekoksi ommeltu versio) ei kylläkään ollut koskaan myynnissä, mutta hameosa löytynee joiltakuilta onnekkailta.

Carl Philip Sofia wedding

 

Ja suurin niistä on rakkaus! <3

Kaikki kuvat (kiitos ja anteeks): Elle.se