Orvokkitunikan paluu

Wednesday 26. April 2017

Hei, hoo kevätsää! Joka vuosi jaksaa yllättää, miten hitsin vaikeaa on pukeutua vuodenaikojen taitteessa.

Jos Instagramin ja Facebookin feedeihin on luottaminen, suurimmassa osassa Suomea on saatu nauttia samanlaisesta kelistä kuin täällä meilläkin. Välillä paistaa, välillä vihmoo räntää. Säätila saattaa heitellä ihan tunninkin sisään täysin laidasta toiseen.

Mieli kaipaisi jo kovasti kesäisempää vaatetusta, mutta kovin hentoisesti pukeutuneena ei uskalla lähteä liikkeelle, vaikka asunvalintahetkellä paistaisikin aurinko. Täällä on ollut myös ihan poikkeuksellisen tuulistakin. Jäätävä viima pakotti palauttamaan lämpimämmän takin käyttöön ja jopa sormikkaat käteen.

Halusin kuitenkin hiukan keväisyyttä päivän asuuni. Kaappeja tonkiessa käteen osui viime kesän ykkössuosikki, jonka ristin orvokkitunikaksi (vaikkei nuo kuviot ole orvokkia kai nähneetkään…).

Aika jännä juttu muuten se, että kun jokin vaate kyllästyttää ja tuntuu ihan liian käytetyltä, miten muutaman kuukauden lepo garderobin perukoilla tekee ihmeitä. Syksyllä mietin, että pitäisikö koko tunika pistää kiertoon, mutta nyt tauon jälkeen olen taas aivan ihastunut siihen!

Periaatteessa kannatan toimivia perusvaatteita, jotka sopivat sesongista ja vuodenajasta riippumatta. Toisaalta olen huomannut, että joidenkin vaatteiden elinikä pitenee huomattavasti, kun niiden antaa välillä pitää hiukan lomaa.

Säätila estää stailaamasta tunikaa kovin kesäisesti. Toisaalta olen aina tykännyt sen “taidenäyttelyn avajaiset” -tyylisestä aurasta – ja siihen alle puettu musta ribbi-poolo sopii just kivasti.

Farkkujen rentous saa pisaran skarppiutta Acnen nilkkureista ja messingin värisestä Michael Korsin pikkulaukusta.

  • tunika, Lindex
  • farkut, Primark
  • poolo, Primark
  • laukku, Michael Kors
  • kengät, Acne


Kesällä kauneimmillaan – testituloksia uudesta Dove Nourishing Secrets -sarjasta

Sunday 23. April 2017

Muistatteko vielä, kun vihjasin muutama viikko sitten Doven uudesta tuotesarjasta?  Silloin kaikki me kampanjassa mukana olevat haastettiin jakamaan kehuja ja inspiroimaan lukijoitammekin näkemään kauneutta sekä kehumaan anteliaammin kaikkia upeita naisia elämässämme. Erittäin hyvä elämänohje pitää muistissa aina ja hienosti linjassa Doven Real Beauty -filosofian kanssa. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Doven kanssa.

Dove Nourishing Secrets on tosiaan ihan uusi sarja ja kauppoihin se on tulossa nyt kevään aikana. Sarja pitää sisällään sekä hiusten- että ihonhoitoon tarkoitettuja tuotteita.

Dove Nourishing Secrets on saanut inspiraationsa eri puolilla maailmaa elävien naisten kauneus- ja ihonhoitorutiineista. Japani, Intia, Keski-Amerikka ja Ranska ovat kaikki edustettuina omine, alueille tyypillisine luonnollisine ainesosineen.

Ensimmäinen fiilikseni tuotesarjasta, jota tässä nyt muutaman viikon ajan olen testannut hyvin ahkerasti, on se, että toisaalta oikeastaan kaikki tunnistaa tutulla ja hyvällä tavalla Doveksi, mutta tuoksuissa, koostumuksessa ja fiiliksessä on kuitenkin jotain uutta ja virkistävää.

Doven Real Beauty -filosofia on pyörinyt kovasti takaraivossani koko tämän testijakson ajan. Olen ehdottomasti ja vilpittömästi sitä mieltä, että kaikki naiset ovat omalla tavallaan ihanan näköisiä. Itselleni kauneus ei ole milloinkaan ollut riippuvainen painosta, iästä, piirteiden symmetrisyydestä tai virheettömästä ihosta. Vastustan vilpittömästi sitä yksioikoista ajatusta, että vain nuori, pitkä, hoikka, silkki-ihoinen liinatukka on ulkonäöltään hyväksyttävä.

Ahdistaa ajatuskin, että kauneuskäsitys on joidenkin mielestä niin ahdas. Onneksi ei ole mikään pakko taipua sovittamaan itseään tai muita stereotyyppiseen ahtaaseen muottiin.

Avokadoa ja kehäkukkaa sisältävät Nourishing Sercrets -tuotteet nousivat suosikeikseni. Sinänsä ei mikään ihme – tykkään ihan hurjasti avokadosta kaikissa muodoissaan muutenkin, joten jo pelkästään pakkausten kuva ilahduttaa kovasti.

Kehäkukka on hoitava ja ihoa rauhoittava kasvi, jota on käytetty luonnonlääketieteessä jo satoja vuosia. Lisäksi se on aurinkoisten päivien, terveyden, ilon ja kiintymyksen symboli. Täytyy sanoa, että tällaisessa seurassa on ihan mahtava aloittaa jokainen aamu!

Olen myös raikkaiden tuoksujen ystävä, joten siksikin tykästyin juuri näihin Nourishing Secrets -tuotteisiin.

Olen huomannut, että mitä enemmän tulee ikää, sitä helpompi on nähdä kauneutta ympärillään. En ole enää samalla tavalla kriittinen kuin joskus nuorempana. Toisaalta maailmakin on muuttunut paljon suvaitsevampaan suuntaan.

Mainoksissa ja jopa catwalkilla näkee ilahduttavan usein kaiken ikäisiä ja kokoisia naisia. Välillä toki tulee sellainen olo, että “no niin, siinä se nyt on, se kiintiökeski-ikäinen tai kiintiöplussakokoinen, kaikkien muottiin sopivien kaunottarien keskellä”. Kaiken selfie-kulttuurin ja blogien yleistymisen myötä kuitenkin yleinen kuvamaailma on muuttunut vähemmän homogeeniseksi. Persoonallisesti kauniille ja yksilöllisille naisille löytyy tilausta ja tilaa visuaalisessa maailmassa.

Milloin sitä sitten tuntisi itse itsensä kauniiksi?

Doven Real Beauty -filosofian herättämiä ajatuksia päässäni pyöritellessäni tajusin, että vaikka oma ja ympäristön yleinen kauneuskäsitys on tuntunut laajentuneen käsittämään muutakin kuin yhteen tiukkaan muottiin valettuja tyyppejä, itsensä näkeminen positiivisessa valossa on vähintäänkin haasteellista.

Olen hiukan tuhahdellut “sisäinen kauneus on tärkeintä” -tyyppiselle mindfullness-jargonille. Siis tottakai läpikotaisin positiiviset ja ihanat ihmiset ovat sekä sisäisesti, että ulkoisesti upeita, mutta kun kyseistä kliseetä on kuullut jankutettavan jo lapsuudesta asti, se aiheuttaa nykyään lähinnä kutinaa kyynärtaipeissa. Sitten aloin miettiä, että milloin olen voinut sanoa tunteneeni itseni edes vähän kauniiksi.

Painoni on vaihdellut vuosien mittaan hyvin paljon, hiuksenikin jonkin verran, elämäntilanteet ehkä kaikkein eniten. Mitkään konkreettiset ulkoiset, kropan muotoseikkoihin liittyvät seikat eivät kuitenkaan ole mitenkään merkittävästi sidoksissa siihen onko oloni kaunis vai tunnenko itseni ihan kamalaksi roskakasaksi.

Kun elämä on tasapainossa, ihmissuhteet kunnossa, arki rullaa sopivan kokoisten haasteiden ja riittävän levon harmoniassa, kun läheisilläni on hyvä olla – silloin voin tuntea oloni kauniiksi. Siinä mielessä voin allekirjoittaa täysin vilpittömästi sen, että kauneus tulee sisältä. Se tulee suoraan korvien välistä – eikä missään tapauksessa peilikuvasta!

Ja hei, kun tarkemmin mietin, useimmiten tuo upea fiilis tulee kesällä. Näillä leveysasteilla elellessä kesän on pakko olla mielentila, jonka voi päättää, vaikka ikkunan takana vihmoisi räntää. Dove Nourishing Secrets Restoring Ritual body lotion sisältää kookosta ja sen tuoksu vie välittömästi kesään.

Ihastuin vartalovoiteeseen välittömästi heti ensimmäisellä nuuhkaisulla. Miten voikin olla pelkällä tuoksulla niin voimakas vaikutus! Normaalisti käytän body lotionia vain aamuisin suihkun jälkeen, mutta nyt olen alkanut rasvata itseni iltaisinkin. Tottakai haluan myös nukkua kesäfiiliksissä. :)

Nyt suosittelen, että klikkaat itsesi välittömästi Instgramiin. Olen julkaissut siellä yhden tämän postauksen kuvista ja samassa yhteydessä on upea arvonta!

Tägää Instagram-kuvani kommentteihin kaverisi ja voit voittaa itsellesi 50 €:n arvoisen Dove Nourishing Secrets –tuotepaketin. Voittaja arvotaan viikon päästä – eli ensi sunnuntaina, vappuaattona!

Go 4 it vol. 2 -blogin Instgram löytyy täältä: @minnapaakkulainen

Yhteistyössä Dove


Dinner outfit

Friday 21. April 2017

Siis kamoon nyt hei oikeesti! Mikä ihme on tää keli, joka muistuttaa enemmän marraskuun alkua kuin ihanaa kevättä!? Tänäänkin oli päivällä jo lupaavasti arasti pilkistelevä auringonpaiste, joka sitten muuttui tuuliseksi, superharmaaksi ja sateiseksi iltapäiväksi ja illaksi.

Monesti täällä on jo voinut aloittaa parvekesesongin huhtikuun puolen välin paikkeilla. Jo viikkoja ennen vappua on tavallisesti vietetty ensimmäisiä myöhään venyviä grilli-iltoja. Nyt en ole tehnyt edes kevätsiivousta partsilla, kun säät ovat olleet mitä ovat.

No, yritän tolkuttaa itselleni, että turha se on ilmoista nurista – niille kun ei kuitenkaan mitään mahda. Hiukan se vain on haasteellista tällaiselle sääriippuvaiselle auringonrakastajalle.

Onneksi pääsiäisenä Karlskronassa saatiin nauttia ihanista ilmoista ja paisteesta. Totuuden nimessä pitää kyllä tunnustaa, että yhtenä päivänä sielläkin piiskasi ravakka sade, joka iltaa kohti muuttui sankaksi räntäsateeksi.

Peetun synttäripäivänä perjantaina paistoi kuitenkin aurinko. Päivä alkoi Karkin järkkäämällä ihanalla brunssilla täytekakkuineen ja kuohuviineineen. Reippaan ulkoilupäivän päätteeksi (ja pienien päiväunien jälkeen) vaihdoimme kaupunkivaatteet päälle ja läksimme illalliselle Karlskronan parhaimmaksi mainostettuun, 2 Rum & Kök -ravintolaan.

Jotenkin olin kuvitellut mielessäni, että pääsiäisenä sitä varmaan jo liehuskellaan kesämekoissa. Ihan siihen ei nyt päästy, mutta hiukan keväisempää fiilistä tulee pinkin eri sävyistä.

Olen ollut ihan huipputyytyväinen tuohon Lindexin Roosanauhamalliston pinkkilurexiseen t-paidan malliseen neulepaitaan. Se on jotenkin hyvin juuri minun tyyliseni: rento, mutta huoliteltu ja pienellä twistillä.

Mukana juhlaillallisella olivat toki myös rakkaat, Karkilta saamani Efva Attlingin korvikset.

  • paita, Lindex
  • hame, H&M
  • laukku, Michael Kors
  • kengät, Acne (Star)
  • shaali, By Malene Birger
  • korvakorut, Efva Attling


Fetajuustolla gratinoitu neljän sipulin keitto

Wednesday 19. April 2017

Pääsiäisen herkuttelujen jälkeen ainakin täällä tuntuu vähän siltä, että taas olisi syytä vähän keventää. Sen verran makuni on muuttunut vuosien saatossa, että siinä missä ennen siirryin yksinkertaisesti kaurapuurolinjalle, kun farkkujen nappi alkoi kiristää, nykyään en mitenkään voisi tinkiä ruokailuhetkien makuelämyksistä.

Onneksi ihanan herkullisen ruuan ei todellakaan tarvitse olla raskasta! Yksi hyvä esimerkki on sipulikeitto. Maukas, ruokaisa, mutta silti kevyt keitto, on huippu valinta, kun haluaa palata takaisin ruotuun juhlaperiodin jälkeen.

Perinteiseen ranskalaiseen sipulikeittoon saa lisää sävyjä, kun pilkkoo sekaan erilaisia sipuleita ja käyttää gratinointiin maukasta fetajuustoa. Bonuksena se, että keitto on varsin edullinen valmistaa ja syötyä tulee myös muuten liian kovaksi kuivahtanut herkkuleipä.

FETAJUUSTOLLA GRATINOITU NELJÄN SIPULIN KEITTO

(2 annosta, 2 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

  • 2 sipulia
  • 3 punasipulia
  • 100 g salottisipulia
  • 2 rkl öljyä
  • 1 rkl vehnäjauhoja
  • 2 kasvisliemikuutiota (tai 3 rkl härän- tai vasikanfondia ei-kasvissyöjille vinkiksi)
  • 1 dl kuivaa valkoviiniä
  • 1 rkl japanilaista soijaa
  • 1 l vettä
  • 1 laakerinlehti
  • 1/2 tl timjamia
  • suolaa
  • 4 siivua hyvää taikinajuureen tehtyä vaaleaa leipää (perusteellisesti kuivahtanutkin leipä toimii tässä hyvin!)
  • 150 g fetajuustoa
  • ( 2 – 3 rkl raastettua emmentalia tms. kovaa juustoa)
  • 1/2 dl pieneksi saksittua ruohosipulia

Valmistus:

  • Kuori ja pilko sipulit ohuesti. Laita isohkoon kattilaan ja paistele öljyssä miedolla lämmöllä kunnes ovat läpikuultavia ja pehmeitä.
  • Ripottele vehnäjauho pehmenneiden sipulien päälle + ripaus suolaa, sekoita. Lisää kattilaan vesi, kasvisliemikuutiot, soija ja viini. Mausta timjamilla ja laakerinlehdellä. Anna kiehuskella hiljakseen kannen alla noin 20 min.
  • Kuumenna uuni 250 asteiseksi. Ota laakerinlehti pois keitosta ja maista suola. Mahdollisesti lisää hiukan vettä, jos keitto tuntuu liian tönköltä.
  • Jaa keitto uuninkestäviin astioihin (lasiset lounaslaatikot on tässä kohdin ihan huippu valinta!), asettele leipä jokaiseen annokseen, murustele päälle feta. Jos kaapista löytyy joku juustonkäntty, sen voi hyvin raastaa ja ripotella annosten pinnalle.
  • Gratinoi uunissa noin 5 minuuttia. Kantsii olla tarkkana – juusto kärähtää helposti!
  • Ripottele annosten päälle reilusti ruohosipulisilppua ja tarjoile heti.

Totuus on se, että sipulikeitto on ehdottomasti parhaimmillaan juuri valmistettuna. Eli jos teitä on neljä syöjää, on ehkä parempi, että antaa kaikkien annosten mennä heti, eikä turhaan säästele soppaa lounaslaatikkoon.

Toisaalta fetajuusto on paljon kiitollisempi säilytystä ajatellen kuin jos gratinoinnin tekisi perinteiseen tapaan jollain kovalla juustolla. Se ei nahistu, nihisty ja ala hikoilla ollenkaan samalla tavoin ja lämmitys mikrossa toimii ihan ookoo.

Lisäksi pilkoin lounaslaatikkoon tarkoitettuihin keittoihin leivän valmiiksi kuutioiksi. Vaikka leipä pehmenee keitossa ihan tehokkaasti, halusin kuitenkin välttää sitkeän kantin kanssa taistelua lounaalla.

Kokemuksesta voin siis sanoa, että vaikka sipulikeitto on aina parhaimmillaan heti valmistuttuaan, on tämä fetajuustolla gratinoitu neljän sipulin keitto kuitenkin ihan mukava makuelämys myös seuraavana päivänä lounaslaatikosta nautittuna.


Postikortteja Karlskronasta!

Tuesday 18. April 2017

Että osasikin olla ihana ja voimaannuttava pääsiäinen!

Läksin tosiaan matkaan torstaina lyhyen työpäivän jälkeen ja vietin pääsiäisen Karkin uudessa, joskin väliaikaisessa kotikaupungissa. (En muuten ikinä lakkaa ihastelemasta ja ihmettelemästä ruotsalaista käytäntöä, että aina ennen arkipyhää töitä tehdään vain ns. puolikas päivä! Toimistorottailun iloja tällaiset pienet asiat.)

Oli niin ihana nähdä Karkin uusi koti, kävellä hänelle tutuksi tulleita reittejä työpaikalle tuomioistuimeen, treenipaikalle ja lempparibaariin. Ja tosiaan perjantaina 24-vuotissynttäreitään viettänyt Peetu lennähti myös paikalle, joten saimme viettää todellista laatuaikaa perheen kanssa.

Karlskrona ei ehkä ole suomalaisille niin kovin tuttu matkailukaupunki, mutta täkäläiset tietävät sen kyllä. Itse kaupunki ei ole suuren suuri, väkiluvultaan vain aavistuksen Rovaniemeä isompi, mutta värikäs, joka paikassa yhä läsnä oleva historia ja superkaunis saaristoympäristö houkuttelee varsinkin kesäaikaan paljon matkailijoita.

Koko Ruotsin aurinkoisimpana kaupunkina tunnettu Karlskrona on perustettu 1680 merivoimien tukikohdaksi. Nyt, yli 300 vuotta myöhemmin se toimii yhä edelleen tuossa tehtävässä. Ei siis mikään ihme, että kaikenlainen mereen, merenkäyntiin ja laivoihin liittyvä on merkittävässä asemassa koko kaupungissa.

Peetu ottaa kuvan saaren kartasta siltä varalta, että satuttaisiin eksymään. Meidän porukan suuntavaistolla se ei kyllä olisi mikään yllätys…

Juuri mikään ei maistu niin hyvältä kuin retkikahvi meren rannassa auringon paistaessa!

Paitsi ehkä grillattu retkimakkara!

Perheen peiliselfie!

Karlskronan kunta koostuu yli 1600 saaresta, luodosta etsetera, mikä tekee siitä aivan ihanan matkakohteen ulkoilusta pitäville! Me käytiin päiväretkellä Aspön saarella. Ilmainen lautta vei saarelle noin vartissa ja pienen patikoinnin päätteeksi päästiin tutustumaan Drottningskärin linnoitukseen. Vuonna 1998 UNESCON maailmanperintökohteeksi valittu linnoitus oli tosin näin parhaimman turistisesongin ulkopuolella kiinni, mutta hyvin sitä pääsi fiilikseen ihan ulkopuolelta ihaillenkin.

Karlskronan merimuseo on tosi suosittu – enkä yhtään ihmettele miksi. Neljän tunnin visiitti ei riittänyt kuin pintaraapaisuun kaikesta kiinnostavasta. Pelkästään autenttisessa sukellusveneessä olisi voinut viettää vaikka miten paljon aikaa. No, sovittiin tyttöjen kanssa, että seuraavalla reissulla sitten lisää!

Syntymäpäiväsankari-Peetu <3

Photo bombing doing right!

Nähtävyyksien ja saaristomaisemissa tehtyjen kävelyretkien lisäksi pääsiäiseen kuului tietty myös hyvää ruokaa ja lautapelejä. Yllättäen voitin Karlskrona quizzin, mutta hävisin kyllä sekä ristiseiskat että Monopolin… :D

Kotiin Tukholmaan palasin hiukan haikeana, mutta hyvillä mielin. Molemmat lapsukaiset tuntuvat viihtyvän elämäntilanteissaan ja vaikka se nyt juuri tällä hetkellä tarkoittaa sitä, että kumpikin on äiskästä satojen kilometrien päässä, on kuitenkin ihana tietää, että heillä menee hyvin.

Karlskronaa voi suositella lämpimästi matkailukohteeksi erityisesti kaikille, jotka etsivät hiukan rauhallisempaa mutta superkaunista ja historiallista kaupunkikohdetta. Varsinkin auto-/campingmatkailijoille tuo on aivan timantti, sillä kaupungista menee suora lautta Puolan aurinkorannoille. Itseänikin alkoi kiinnostaa road trip Karlskronan kautta Puolaan ja siitä Suomen kautta takaisin Tukholmaan. Tosin näin autottomana sinkkuna saattaapi olla, että suunnitelma lykkääntyy johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen. :)

Sen sijaan Karlskronaan palaan kyllä oikein mielelläni mitä pikimmin!