Epäsuositut mielipiteeni

Friday 30. June 2017

Yritän elää parhaani mukaan niin, että olisin mahdollisuuksien mukaan aina suvaitsevainen, iloinen ja positiivinen. Että näkisin eroavaisuudet rikkautena ja olisin ärsyyntymättä pikkuasioista. Valitettavasti pääni sisällä ei lentele pelkästään pörröisiä pupusia, ruusunnuppuja ja kimaltavia yksisarvisia. Jotkut mielipiteeni saattaa nostaa ihmisillä karvat pystyyn.

Kevään aikana blogeissa on kiertänyt hauska “Epäsuositut mielipiteeni” -postaussarja, jossa bloggarit ovat paljastaneen omia ei-niin-pk -ajatuksiaan. Juttuja oli mielestäni tosi hauska lukea, joten silläkin uhalla, että alatte pitää Minttua tekopyhänä tiukkapipona ja muutenkin tosi ärsyttävänä tyyppinä, tässä tulee allekirjoittaneen seitsemän epäsuosittua mielipidettäni:

  • Kiireellä kehujat ovat laiskimpia kaikista.

Siis en tarkoita sellaista kiirettä kuin aaaargh, nyt mä myöhästyn bussista – vaan sellaista ainaista kiireellä kehumista. Joo, ihan kauhee kiire on vakivastaus randomiin mitä sulle kuuluu -kysymykseen. Ja ne tyypit, jotka istuvat tuntikausia lounaalla tai fikalla – eivätkä puhu käytännössä muusta kuin valittavat, miten älyttömästi on tekemistä, hirvee kiire ja stressi. Välillä kyllä tuntuu, että nämä kiireellä kehujat vain pitävät yllä läppää, jotta kaikki kuvittelisivat, miten hurjan tärkeitä ja merkittäviä ihmisiä he ovat.

  • Tahdonvoima on yliarvostettu ominaisuus.

Siis en jaksa ollenkaan kuunnella kehuja sen-ja-sen upeasta tahdonvoimasta – enkä juuri valituksia tahdonvoiman puuteestakaan. Jos haluaa saada oikeasti jotain aikaiseksi, tekemisen pitää olla kivaa, palkitsevaa sekä rennon ja hauskan tuntuista. Tahdonvoima kelpaa korkeintaan muutosprosessin alkuvoimaksi – mitään kestävää ei voi saada aikaiseksi pelkästään siihen tukeutumalla.

  • Odottelu on ihan hyvää ongelmanratkaisua.

Ei ole mitään järkeä hötkyillä jokaikisen pikku probleemin kanssa. Todella suuri osa kaikesta, mikä potentiaalisesti aiheuttaa harmaita hiuksia, joko ratkeaa itsestään lakkaa yksinkertaisesti olemasta. En toki suosittele tätä strategiaa aivan kaikkiin ongelmiin, mutta monissa tapauksissa odottelu on kaikkein fiksuinta.

  • “Persoonalliset valinnat” ja “sydämen äänen seuraaminen” ei ole mikään takuu onnelliseen elämään.

Siis toki olen sitä mieltä, että jos elämä mättää, siihen kantsii tehdä muutoksia. Sen sijaan ärsyttää aika tavalla heittäytymisien romantisointi ja ihkut itsensälöytämistarinat. Hyvällä tsägällä kaikki menee hyvin, mutta kannatan silti ennemmin harkittuja riskejä, kohtuullista suunnitelmallisuutta ja vasta kahden tasavahvan vaihtoehdon kohdalla mahanpohjatunteeseen luottamista. Suuntaa hakiessa kannattaa tietty yrittää ajatella myös boksin ulkopuolelle, mutta päätöksentekohetkellä harkitseminen on huomattavasti parempi takuu onnistumiselle kuin päätön heittäytyminen.

  • Ikä ei ole vain numero.

Omaan mummoutumisen asteeseen voi vaikuttaa varsin paljon huolehtimalla itsestään hyvin ja pitämällä asenteen nuorekkaana. Silti tunnen, että naisena sitä muuttuu vuosi vuodelta läpinäkyvämmäksi ja läpinäkyvämmäksi. Siis naisena. Ihmisenä tuostakin voi löytää voimaa ja miksei tiettyä vapauttakin. Silti olen sitä mieltä, että ikä on vain numero vähän samaan tapaan kuin vankilan selli on vain huone.

  • Raha tuo onnea.

Raha ei ratkaise kaikkea eikä korvaa rakkaudetonta elämää. Silti pidän melkein loukkaavana väitettä, että raha ei tuo onnea. Sanojana on selkeästi joku, jolla rahaa on riittävästi ja talous pyörii mukavasti ympäri myös pitkällä aikavälillä. Silloin, kun tili näyttää jatkuvasti punaista, kun ei ole varaa lomailla, eikä ostaa yhtikäs mitään, mikä ei ole absoluuttisen välttämätöntä. Kun yllättävä hammaslääkärikäynti vie pohjan kuukauden budjetilta ja kuukaudesta toiseen iltaisin viimeinen & aamuisin ensimmäinen ajatus on: millä tästäkin nyt selvitään. Silloin on päivänselvää, että raha tuo onnea. Raha tuo rauhaisan unen ja iloisen mielen.

  • iittalan i-merkkien jättäminen ruoka-astioihin on JUNTTIA!

Etukäteen mietin, että mikähän epäsuosituista mielipiteistäni on se kaikkein epäsuosituin. Veikkaan, että se on tämä. Mutta hei siis oikeesti, kuka jättää tarralapun kiinni juomalasiin? Tosi kiva juoda sellaisesta lasista, tarran maku suussa. Muutenkin i-tarrojen näkeminen tuntuu samantasoiselta junttimaisuudelta kuin bleiserin/puvun takin hihansuuhun jätetty valmistajan merkki (sen on tarkoitus auttaa myyjää löytämään oikea takki kaupan tangoilta – ja se kuuluu ratkoa pois, kun vaate otetaan käyttöön!!). Koriste-esineisiin, tuikkuihin etsetera, ei ruokailuun tarkoitettujen tavaroiden kohdalla en ole ihan niin jyrkkä, mutta juomalaseihin ja lautasiin jätetyt i-tarrat saa kyllä kaikki mahdolliset miinuspisteet.

Mahdankohan olla epäsuosittuine mielipiteineni ihan yksinäni? Tuo iittalan tarrakysymys tuntuu ainakin jakavan tehokkaasti väkeä!


26 Responses to “Epäsuositut mielipiteeni”

  1. Hahhah, hyviä mielipiteitä! Mä olen oikeastaan samaa mieltä kaikesta, paitsi tuosta tarrasta. Mulla taitaa olla muutama tarra kiinni, koska en ole koskaan niitä “nähnyt” tai ajatellutkaan.

    Ja mikään heittäytyjä en ole ollenkaan. Olen erittäin turvallisuushakuinen ja tylsä ihminen siinä suhteessa! Se säännöllinen palkkapussi tuo onnea turvallisuuden tunteineen.

    Mukavaa heinäkuun alkua!

    • Minttu Minttu says:

      Kivaa heinäkuun alkua sullekin Marjukka! Itse olen viettänyt kuun vaihteen Uumajassa Peetun muuttoapuna.

      Tarrat ei kyllä oikeastaan itseänikään häiritse paljon kuin juomalaseissa. :)

  2. B-M says:

    Hahaa, mitt i prick! Håller med om allt utom den sista, det har jag inte ens tänkt på :). Jag menar, märket lossnar ju i disken, eller så inte, big deal ;).

    Det där med att kasta sig ut och låta ödet styra funkar bara om man har pengar, och gärna mycket av dom. Många av dom som “kastat sig ut”och typ köpt nån gammal skola i Norrland där de har café och odlar morötter, har haft en del på banken då de började. Tvärr kommer det inte fram i de puttenuttiga livsstilsreportagen…eller så är jag bara avundsjuk?! :O
    Ha en fin sommar!

    • Minttu Minttu says:

      Du har verkligen rätt där! Det är ju sååå enkelt att kasta sig i spännande livsförändringar om man inte behöver oroa sig om pengar ska räcka till eller inte. Du är absolut inte avis på något sätt!

      Ha en super sommar du också!! :)

  3. Lilady says:

    No samaa mielta asioista joten eihan nuo nyt niin epasuosituilta kuulosta. Tuo tahdonvoima on myos janna juttu, sitahan voisi analysoida taalta ikuisuuteen. Mika on tahdonvoimaa, mika ei. Uskon etta jos ihminen todella tahtoo jotain niin tahto vie perille ja siina on voimaa, vaikka siihen perille paasyyn menisi kauan ja monen mutkan kautta. Mutta tahdonvoima sanaa kaytetaan usein siihen etta pitaa tehda jotain mita ei halua, ja se pitaisi sitten vaan vaenvangalla runnoa lapi voimalla, tai siis tahdonvoimalla.

    • Minttu Minttu says:

      Ehkä se on just niin, että tahdonvoima on vähän varkain saanut jotenkin turhan negatiivisen ja läpi-harmaan-kiven-vaikkei-haluaisi -sävyn. :)

  4. Maisu says:

    Haa mäkin olen samaa mieltä kaikista, kunhan ei saivarrella.
    Kiitos kun muotoilit tuon odottelu-pointin noin. Helposti sitä syyllistyy, kun kertoo jostain ongelmastaan ja saa jonkin “härregyyd no mikset sä tee asialle jotain; ala,ryhdy, rupea,mene, tee päätös, tee ylipäätään, sano sille” -vastauksen. Yleensä tosiaan ongelma on ratkennut odottamalla, tulee väliintulevia muuttujia tai probleemi tuhoutuu itsestään.

  5. Mirjam says:

    Samaa mieltä lähes kaikesta paitsi osittain eri mieltä tarroista. Olen aina manaillut,että mitä järkeä ne on laittaa laseihin alun alkaen ja varsinkaan niin töpäkästi,että niiden poistaminen on suorastaan operaatio. Niinpä laseissani on tarroja kunnes irtoavat itsestään. Aloitan siis uusien lasien kanssa junttina,mutta kultivoidun hiljalleen!

    • Minttu Minttu says:

      Haha – hyvä “evoluutioteoria”! Totuus on se, että omistakin laseistani saattaa löytyä tarroja ihan vain siksi, että olen niin laiska rapsuttamaan niitä pois. :)

  6. Tarja says:

    Samaa mieltä lähes tulkoon kaikesta eli kyllä olet viisas nainen Minttu! :)

    Erityisen samaa mieltä olen ikä- ja raha-asiasta. Näitä on tullut tässä pohdittua aika paljon viimeisen vuoden aikana, kun olen ikään kuin vaihtanut alaa ja “joutunut” töihin itseäni huomattavasti nuorempien keskelle, joiden elämäntilanne ja -asenne ovat hiukan erilaisia. Tästä voisin avautua pidempäänkin, mutta en jaksa, koska KESÄLOMA :D :D

    Ihanaa viikonloppua! <3

    PS: Nuo sun hiukset on niin ihanat! Ihailin ihan älyttömästi pitkiä hiuksiasi, mutta kyllä nämä lyhyemmätkin sopivat sinulle loistavasti. Saavat silmäsi ja kasvosi hehkumaan!

    • Minttu Minttu says:

      Voi kiitos – ja ihan maailman mahtavinta ja ihaninta kesälomaa sulle!

      Itse vietin juuri pitkän viikonlopun Uumajassa Peetun muuttoapuna (vielä tätä kirjoittaessani olen Uumajan lentokentällä). :)

  7. Ninneri says:

    Katsotaas miten onnistuu kommentin muotoilu näin aikaisin aamulla ja vieläpä puhelimella!
    Toi tietynlainen läpinäkyvyys Tai ehkä jopa tavallaan iän myötä näkymättömäksi muuttuminen naisena on asia, joka huolettaa vähän jo nyt.

    Olin viime kesänä vähän yli 50-vuotiaan äitini kanssa kodinkoneostoksilla, ja vaikka oltiin hakemassa äidille puhelinta (ja äiti oli maksamassa) nuorempi miesmyyjä puhui ainoastaan mulle sivuuttaen äitini kokonaan. Normaalisti vastaavissa tilanteissa mulla olis naseva kommentti varastossa, mutta en ollut koskaan ennen törmännyt nöin tökeröön yhden asiakkaan huomiotta jättämiseen samalla kun toinen meistä sai ihan hyvää palvelua. Kun puhuttiin asiasta jälkikäteen,äiti totes hiukan kitkerään sävyyn et vuosien aikana ihmisten käytöksen muutos tapahtuu niin hiljaa ettei sitä edes tajua ennenkuin huomaa olevansa monissa tilanteissa kuin ilmaa.

    Mietin et mistä tommonen oikein kumpuaa? Varsinkin kun kysyessäni isältäni asiasta, hän ei Ole tuntenut kokeneensa vastaavaa. (To be fair, isän sanoin:”ihan yhtälailla ihmiset minut ohittaa kuin aina ennenkin”, silleen pilke silmäkulmassa sanottuna.)
    Voisiko se johtua siitä että meitä naisia arvotetaan edelleen usein ulkonäön kautta, ja kun iän myötä nuoruuteen perustuva kauneus vähitellen katoaa, samalla katoaa se nuoruuteen ja kauneuteen

    • Ninneri says:

      ..perustuva huomiokin?
      Miesten arvo ja näkyvyys yhteiskunnassa perustuu muihin ominaisuuksiin kuin “pelkkään ulkonäköön”, joten he eivät koe samanlaista “näkymättömäksi muuttumista” kuin monet naiset.

    • Minttu Minttu says:

      Osuit ihan just sen ytimeen, mitä yritin tarkoittaa! Siis nimenomaan näkymättömäksi muuttumista, vaikka “läpinäkyvä” onkin sen sisar… Tuntuu, että tuosta täytyy muotoilla ihan oma blogipostaus. :)

    • Invisible middle aged woman says:

      Itse täytyy sanoa, että olen äitisi ikäinen ja tuossa tilanteesssa olisin kävellyt ulos liikkeestä ja tehnyt hankintani jossain muualla! Ja olisin napauttanut nuorta miesmyyjää sanallisesti nenälle ulos kävellessäni. Ei kaikkea tarvitse sietää.

      • Minttu Minttu says:

        Kaikkea ei todellakaan tarvitse sietää, mutta vähitellen sitä itsekin tottuu siihen, että alkaa olla näkymätön…

  8. minnimaaria says:

    Ha! Hienoja mielipiteitä, eikä varmaankaan niin epäsuosittuja kuin ajattelit.

    Piti nauraa ääneen ajatusta noista Iittala-tarroista. Tuntuu ihan hullulta, että joku tieten tahtoen jättäisi ne laseihin kun ne on otettu käyttöön. Kun olen kohdannut tämän ilmiön, olen ajatellut, että astia on uusi ja tarra on unohtunut ja olen itse sen poistanut. En ole ajatellut että näin on ollut tarkoituksella.
    Kuuluu samaan sarjaan kuin joissain toisissa kulttuureissa (törmännyt tähän jossain Aasian maissa) jätetään tehtaan pakkausmuovit sohvakaluston päälle kun se otetaan käyttöön olohuoneessa. Näitä on vaikea ymmärtää. Mutta hulvattoman hauskoja nämä ovat!

    Tuosta raha tuo onnea -konseptista: kyllähän ne ovat ihan muut asiat kuin raha ja materia, jotka tuovat elämässä todellista onnellisuutta. Ymmärrän kuitenkin tulkintasi ja mitä tarkoitat (tai luulen ymmärtäväni): totta kai se paremman elämän antaa ja elämisen laatu kohenee kun on rahaa. On mahdollisuuksia, joita ei ole ilman rahaa. Varmaankin tuota ajatusta hait mielipiteelläsi.
    En usko, että “Raha ei tuo onnea” sanonta on kuitenkaan tarkoittanut elämisen laatua. Itsestään selväähän tuo on.

    Olen samaa mieltä kirjailija Francoise Saganin kanssa, joka klassikkolausahduksessaan totesi, että vaikka raha ei tuo onnea, on hän mieluummin onneton Jaguaarissa kuin bussissa.

    Naisten näkymättömiksi muuttumisesta olisi kiva saada vaikka ihan kokonainen postaus. Jos jaksaisit kirjoittaa olisi varmaan ajankohtainen asia monelle. Niin iso aihe ja siitä monella meistä sinun lukijoillasi olisi varmaan paljonkin mielipidettä ja kommentoitavaa.

    Jos ajattelen naisia, jotka eivät ole näkymättömiä ikääntyessään, ovat he kaikki jollain tavalla suunnannäyttäjiä. Esim täällä Suomessa Halonen, Rehn, Samulin, Airisto ja näitä on monia muitakin eri aloilla. Omalla urallaan, näkyvyydellään ja identiteetillään erottuva ei ole koskaan näkymätön. Eikä tämä ole mikään ulkonäkökysymys. Näkyvä ikääntyvä leidi saa olla minkä näköinen vaan.

    Jos on uskaltanut elää ja mennä niiden juttujen mukaan, mitkä ovat itselle tärkeitä, ei jää näkymättömäksi. Ehkä vaikutusvaltakin on tässä jossain roolissa. Varmaan tähän liittyy myös se, että on uskaltanut avata suunsa.

    Toisaalta, en tiedä mihin viittasit kun puhuit mummoutumisesta. Ehkä sittenkin tarkoitit, että joku valitsee itse sen näkymättömyyden kun ei välitä.

    Ikääntymiseen liittyvät terveyden ja kunnon muutokset ovat tosiasioita, joille ei oikein voi mitään. Ei lääketiedekään enää loppupeleissä.

    Joka tapauksessa tässä voisi olla aihetta isompaankin keskusteluun.

    Kiva postaus, aika hauskojahan nämä aina ovat. Ja tuo tukka: 10 pistettä että menit ja leikkasit hiukset tuohon kuosiin! Pitkä tukka, varsinkin jos se roikkuu useimmiten auki, tekee ulkonäöstä turhan raskaan. Muutos on keventänyt ja nuorentanut sinua huimasti. Upea leidi!!

    Ihanaa aurinkoista kesää sinulle ja upeille tyttärillesi!

    • Minttu Minttu says:

      Kiitos ihanasta kommentistasi!

      Tuon rahan suhteen asenteeni on eniten se, että rahan puute tuntuu useimmiten hyvin konkreettisesti onnettomalta. Silloin erityisesti raha tuo onnellisuutta. Elämän laatu sinänsä on mielestäni hiukan eri juttu, vaikka saman kolikon eri sivuja ovatkin.

      Mitä upeinta kesää myös sulle! :)

  9. Merja says:

    Et tosiankaan ole yksin, samaa mieltä jokaikisestä kohdasta ;-D

  10. Katri says:

    Täysin samaa mieltä, erityisesti ensimmäisestä ja viimeisestä kohdasta! Mulla on muutamakin kollega, jotka aina valittaa kiireesta ja siitä kuinka ei ole aikaa tehdä tätä tai tuota asiaa. Tekee niin paljon mieli sanoa, että jos ryhtyisit hommiin valittamisen sijaan, olisit jo valmis! Ja nuo tarrat, niin junttia! Tekisi aina mieli repiä ne irti muidenkin astioista :D Blogeissakin punainen tarra pilaa muuten kauniit ruokakuvat. Enkä oikein tajua miten se olisi joku statusasia, kyllä jokainen suomalainen varmasti tunnistaa sen Essence-viinilasin ja Teema-lautasen ilman tarraakin :)

  11. onni says:

    Huippu postaus :D Oon aika monestakin samaa mieltä nyt kun asiaa ajattelen, esimerkiksi tuo tahdonvoima-juttu. Lisää tällaisiakin postauksia :)

Kommentoi