Näin valehtelen netissä

tiistai 14. elokuu 2018

Kevään ja kesän aikana blogeissa on kiertänyt hauska haaste otsikolla ”Näin valehtelen netissä”. Nelliinan juttua lukiessani päätin, että nappaan sen itsellenikin, vaikka suoranaista haastetta ei tulisikaan. Aihe on sikäli mielenkiintoinen, että yhä edelleen, vaikka elän nykyään suurimman osan aikaani ”siviilinä”, varsinkin uudet tuttavuudet kuvittelevat kaikenlaisia ihmeellisyyksiä bloggarin elämästäni.

Menen niihin hotelleihin, ravintoloihin ja tapahtumiin, joiden tiedän olla some-ystävällisiä ja kaunista kuvattavaa.

No en todellakaan! Mikä älytön peruste valita tekemisiään tai menemisiään!!

Mutta jos nyt ollaan ihan tarkkoja, niin harva hotelli, ravintola tai tapahtuma on sellainen, etteikö sieltä saisi some-ystävällisiä ja kauniita kuvia. Jotenkin lähtökohtaisesti kaikki nuo ovat poikkeuksetta myös visuaalisia juttuja ja hotellin pitäjä, ravintolan omistaja tai tapahtuman järjestäjä kiinnittää huomiota varmasti myös siihen – oli somea tai ei.

Sisustan, teen kattauksen tai pukeudun niin, että niistä saa hyviä kuvia.

Jälleen vastaus on, että en todellakaan! Tosin sisustuskuvia tällä tontilla on aniharvoin ja silloin, kun niitä otan, pyrin tietty raivaamaan eilisiltaiset pizzakartongit ja silitystä odottavat pyykkikasat kuvan ulkopuolelle. Kattauksiakaan en juuri esittele, mutta lunchlåda-kuvissa yritän toki saada annoksen näyttämään herkulliselta. Vaihtelevalla menestyksellä. Pukeutumisen kanssa on niin, että en varsinaisesti pukeudu niin, että asusta saa hyviä kuvia, mutta otan kuvia vain niistä asuista, joissa omasta mielestäni on jokin kiva juttu. Eli en läheskään jokaisesta tylsästä arkisesta paita ja hame -combosta.

En ota itsestäni kuvia, enkä Insta stories -videoita, joissa minulla ei ole meikkiä.

Siis mitä!?! Haasteen otsikko on ”Näin valehtelen netissä”. Yrittääkö tämä kysymys nyt ihan pokkana väittää, että meikkaaminen on yhtä kuin valehteleminen?? Kieltäydyn vastaamasta! Tai okei, vastaan niin, että en väitä olevani kuvissa tai IG-videoissa ilman meikkiä silloin, kun olen meikannut.

Teen asioita ja kerron asioista blogissa, joiden tiedän tukevan omaa brändiäni.

Brändiäni?? Haha! Vastaus: en!

Käsittelen kuvat niin, että näytän kauniimmalle.

Voi osaisinkin! Kuvankäsittelytaitoni riittää kuvien croppaamiseen, valkotasapainon säätöön (huonosti) ja valon/kontrastin säätöön. Eli se siitä. Sen sijaan käytän kyllä tuhottomasti aikaa seuloakseni ziljardista kuvasta ne, missä näytän ihmismäiseltä ja pyrin valikoimaan kuvauspaikan niin, että valaistus on mahdollisimman lempeä. Ja Instassa osaan tietty käyttää filttereitä ja joskus niiden avulla saa kyllä petrattua muuten så där -tasoista kuvaa.

Silottelen elämääni somessa.

Siloittelen ja siloittelen… En varsinaisesti, mutta olen alusta asti avoimesti kertonut, että kaikki elämäni yksityiskohdat eivät kuulu blogiin. Ensimmäisinä vuosina olin vieläkin tarkempi siitä, että täältä löytyi ainoastaan ja vain hyvän tuulen asioita, hömppää ja muotijuttuja. Nyt viime vuosina olen halunnut puhua tietyistä henkilökohtaisista ja vaikeistakin asioista, kuten äitini sairastumisesta, omasta äitiydestäni, sinkkuudestani ja nyt viimeksi jopa siitä kaikkein mustimmasta – avioerostani.

Tavoitteena on ollut löytää universaali ihmisyys saada sekä antaa se tunne, että kukaan ei oikeastaan ole yksin murheidensa ja vaikeiden kokemustensa kanssa. Silti edelleen on asioita, joita en vatvo blogissa. Onko se nyt sitten siloittelua vai itsesuojeluvaistoa (ja lukijoiden kunnioitusta – eihän sitä nyt ihan kaikkea voi teillekään niskaan kaataa!)?

Kadun joitakin blogiyhteistöitäni.

Mnjoo… Mutta en nyt siinä mielessä, että olisin tehnyt arvojeni vastaisia yhteistöitä, mutta jotkut kampanjat ovat kieltämättä olleet poskettoman työläitä ja raskassoutuisia verrattuna niistä saatuun korvaukseen. Toisaalta niistä tuli ainakin se oppi, että valitsen nykyään tarkasti, mihin lähden mukaan enkä suostu epämääräisiin tai epätarkkoihin sopimuksiin.

Bloggaajien elämä on glamourista.

Voin tietty vastata vain omalta kohdaltani, vaikka kysymyksessä puhutaankin bloggaajista monikossa. Rehellinen vastaus on: kyllä ja ei. Totuus on se, että olen bloggarina päässyt niin upeisiin paikkoihin, tapahtumiin ja reissuille, tavannut niin mielettömiä ihmisiä, että tavallisena toimistorotta-Minttuna siihen ei olisi ollut ikinä mahdollisuutta. Saanut kokea sellaisia elämyksiä, joita ei voi ostaa rahalla.

Toisaalta kaikki tuo on bloggarin työtä, jossa työtunteja ei lasketa, kilpailu on äärimmäisen kovaa ja vaatimustaso jatkuvasti kasvava. Kun soppaan vielä lisää sen, että bloggarina työvälineenä on myös oma minuus toisin kuin esim. toimittajalla, joka voi aina suojautua toimittajan roolinsa taakse. Menestyäkseen on bloggarin pantava koko persoonansa (ja mielellään myös perheensä ja parisuhteensa) peliin. Voin kertoa, että se on aivan älyttömän kovaa, kuluttavaa ja vaativaa duunia, josta on glamour kaukana.

Ajattelen hetket Instagram-kuvina.

No en. Välillä tuntuu, että pitäisi edes vähän… Monet Instagram-hetket on jo ohitse, kun tajuan, että vitsit olisi pitänyt ottaa kuva!! Haha!

Eli yhteenvetona sanoisin, että en valehtele netissä, en vääristele asioita, en väitä mustaa valkoiseksi enkä muutenkaan kirjoita mitään, minkä takana en omalla nimelläni voisi seistä. Sen sijaan rajaan edelleen aiheita blogin ulkopuolelle ihan jo pelkästään siitä syystä, että itsekin toivon tämän olevan sellainen realistisella tavalla positiivinen ja maanläheisesti optimistinen nurkkaus blogimaailmassa, jonne jokaisella ärripurrilla ei ole asiaa. Niinkuin se on ollut tähänkin asti.


Torstai Tarot – vinkit ja fiilikset viikonlopulle!

torstai 09. elokuu 2018

 

Siis ei voi olla totta, että taas on jo torstai! No mutta mikäs sen mukavampaa – pistetään lukien mitä tarot-korteilla on meille kerrottavana tulevan viikonlopun meiningeistä.

Pitemmittä puheitta asiaan ja hommahan toimii näin:

  1. Valitse yllä olevista korteista se, joka tuntuu intuitiivisesti eniten oikealta.
  2. Skrollaa postausta eteenpäin. Paljastan lopussa kortin ja kerron mikä viesti sillä on tulevalle viikonlopulle.

Ihan ensimmäiseksi kuitenkin katsaus kortteihin valikoituneiden kristallien energioihin.

Granaatti

Granaatti parantaa terveyttä, lisää uskollisuutta ja mielikuvitusta sekä tasapainottaa energiavirtoja. Tummanpunainen (joidenkin mukaan musta) granaatti suojelee painajaisilta, stimuloi alkuvoimaa ja antaa uskallusta ja rohkeutta. Vahvistaa itsetuntoa ja selkärankaa.

Tiikerinsilmä

Hyvin suojeleva kivi, joka opettaa pysähtymään, katselemaan ja kuuntelemaan ennen seuraavaa isoa loikkaa eteenpäin. Kivi on hyvä työasioille, se lisää itseluottamusta ja vapauttaa stressistä. Tiikerinsilmä auttaa tekemään vakaita päätöksiä työasioissa ja busineksessa.

Akvamariini

Merimiesten ja merillä liikkujien suojeleva onnenkivi, joka lisää rehellisyyttä, puhetaitoja ja idearikkautta. Auttaa oikeiden sanojen valinnassa ja lisää luovuutta sekä tuo onnea ja harmoniaa ihmissuhteisiin.

 1. Maljojen 5 – Pettymys

Viikonloppuna tunteet ovat pinnassa. Olo on voimaton, haavoittuva ja sisäinen tasapaino on kateissa. Asiat, jotka ovat aikaisemmin tuottaneet nautintoa tuntuvat nyt pettymykseltä. Ilmassa on epäonnistumisen pelkoa ja surua asioista, jotka tuntuvat saavuttamattomilta tai menetetyiltä. Uuden alku on kuitenkin lähellä, joten nyt kannattaa vain antaa itselle lupa olla välillä herkkä ja hauras.

Vinkki viikonlopulle: Kun olo on epävarma ja heikko, sitä tulee helposti oltua aivan liian altis ulkoa tuleville vaikutteille. Kannattaa kuitenkin kuunnella tarkasti omaa sisintä. Sieltä avautuu tieto ja viisaus, mitä näillä kaikilla, hankaliltakin tuntuvilla tunteilla on kerrottavana.

2. Miekkojen 5 – Tappio

Näyttää siltä, että näköpiirissä on jonkinlainen pettymys tai epäonnistuminen. Tuntuuko arkipäivät lähes silkalta kamppailulta? Ehkä epäonnistuminen tai periksi antaminen olisikin pitemmällä aikavälillä parempi ratkaisu? Ehkä se, että et saanutkaan  hakemaasi työtä tai päässyt siihen oppilaitokseen, johon hait, onkin lopulta onnenpotku?

Vinkki viikonlopuksi: Itsensä syyttelyä ja syyllistämistä kannattaa välttää. Siitä ei ole kuin vahinkoa. On pettymykseksi kohde sitten kertaluontoinen asia, kuten työpaikan haku tai tasaisempi tunne asioiden mönkään menemisestä, parasta on katsoa tilannetta rauhallisesti mahdollisimman monelta kantilta. Silloin sitä huomaa, että tappio voi itseasiassa ollakin todellinen voitto.

3. Miekkojen 6 – Tiede

Uusia alkuja on tiedossa, mutta tällä kertaa muutos ei tiedä sen pahempia kasvukipuja vaan fiilis on ennemminkin myönteinen ja loogiseen ajatteluun tukeutuva. Ei ole mitään syytä kiirehtiä ja on ihan hyvä hankkia tietoa, mutta toisaalta kannattaa muistaa, ettei asioiden puhki analysoimisestakaan yleensä ole mitään hyötyä. Kommunikointi sujuu nyt luontevasti ja objektiivisia perusteluja on helppo vastaanottajankin kuunnella.

Vinkki viikonlopuksi: Pidä silmät ja kaikki muutkin aistit avoinna, niin eteen tulevat mahdollisuudet eivät livahda ohitse. Toisaalta tilausuuksien avautumiseen voi itsekin vaikuttaa ihan vain tarkastelemalla millaisia muutoksia sitä toivoisi omaan elämäänsä.


Ladies who lunch – Malibu edition

tiistai 07. elokuu 2018

Olin tänään ensimmästä päivää takaisin töissä ihanan, lukuisia ikimuistoisia lomapyrähdyksiä sisältäneen kesän jälkeen. Tai siis kesä todellakin jatkuu vielä, mutta lomat on nyt lusittu (ehe, ehe). Fiilis on nyt tosiaankin aivan toinen, kun seuraavat suunnitellut vapaat on vasta jouluna. Tosin pieni pyrähdys Tampereelle tullee ajankohtaiseksi joskus syksyn puolivälissä.

Näin ensimmäisenä virallisena lomakauden jälkeisenä töihinpaluupäivänä on hyvä hetki luoda kiitollinen silmäys ihan sinne kesän alkuun. Varsin kuvaavaa, että kesäkuun puolivälistä, jolloin olimme Karkin kanssa ikimuistoisella ja upealla Los Angelesin reissullamme, tuntuu olevan kokonainen ikuisuus.

Jonkinlainen ”ekakertalaisen L.A.” -tyyppinen postauskin on työn alla, mutta ongelma ja viivästyksen syy on sama kuin kaikkien muidenkin huikeiden ekakertareissujen: kuvia, joista pitäisi valita, on ziljoona ja kerrottavaa senkin edestä. Tuntuu, että parhaimmat matkapostaukset tulee kohteista, joissa on tullut käytyä aikaisemminkin, mieluiten useamman kerran. Silloin sitä on vähemmän yleistäpinöissään (Karkki, Karkki, KARKKI KATO NYT NOITA PALMUJA!!! – joka päivä ainakin viidesti…) ja tarinasta tulee ehkä aavistuksen lukijaystävällisempi. Mutta koska yhä edelleen kirjoitan blogia osittain siksi, että se on myös päiväkirja ja muistojen albumi itselleni, L.A. -juttu on tulossa!

Viime kesänä päätin, että sai sitten olla viimeinen kerta, kun ripottelen kesälomani sinne tänne noin viikon mittaisiin pätkiin. En edes muista, milloin olisin ollut enemmän kuin kaksi viikkoa putkeen lomalla – taisi olla viimeksi silloin, kun pikkukisu Sailor Moon liittyi perheeseen melko tasan neljä vuotta sitten. Tosiaan viime kesänä sitten tunsin, että ihanaan rentoutuneeseen kesäfiilikseen ei voi päästä, jos ei ole officelta poissa yli kahta viikkoa putkeen.

Ongelma taisi sittenkin olla viime kesä, joka ei ulkoisilta puitteiltaan muistuttanut juurikaan kesää kuin häviävän lyhyinä hetkinä (jolloin useimmiten satuin olemaan töissä). Tänä kesänä olen nauttinut aivan tolkuttomasti siitä, että lomaa on aina vaan jäljellä, vaikka aloitin holiday-hommat tosiaan jo kesäkuun alkupuolella, jolloin oli vielä ihan satalasissa bisnesmeininki töissä. Varmasti iso kiitos siitä, että lunki, iloinen, hyväksyvä ja valoisa lomafiilis on säilynyt läpi lomaviikkojen väliin osuvien toimistoperiodien, on tämä käsittämättömän upea kesäsää.

Tänä kesänä päätän, että ehdottomasti en ota lomiani putkeen myöskään ensi vuonna. Viikkorytmittelemällä tunne on kuin olisi lomalla koko ajan! Etenkin, kun pitää huolen siitä, että arki-iltanakin tulee pulahdettua järveen ja istuttua parvekkeella trooppisen kuumassa yössä nukkumaanmenoaikaan asti. Vietettyä kesää, vaikkei lomalla olisikaan.

Viimeaikoina Karkkia ei ole enää juurikaan näkynyt blogin asukuvaosastolla (tarkistin, edellinen on syyskuulta 2014). Sellaista se on, kun lapset kasvavat ja alkavat elää omaa elämäänsä. Yhteisellä lomalla aikaa kuvienkin ottamiseen on tietty paremmin, mutta täytyy tunnustaa, että me oltiin reissussa pääasiassa erittäin epäkuvauksellisissa shortsit + t-paita -turistivetimissä, joten inspiraatio muihin kuin ihaniin muistojen lomakuviin oli aika nollassa.

L.A. reissun maanantaiksi Karkki oli varannut meille pöydän Michelintähtiravintolaan Nobuun. Onneksi valittiin mennä sinne lounaalle, sillä jetlag veroitti sen verran fiiliksiä iltariekkumiseen, että parikin kivaksi ja hyväksi paikaksi kehuttua ravintolaa piti jättää väliin pöytävarauksesta huolimatta. Kuka sitä nyt haluaisi kuluttaa pientä omaisuutta illalliseen, josta päällimmäinen muistikuva on se, miten kovasti piti taistella, ettei nukahtaisi ravintolan pöytään.

Ruoka Malibun Nobussa oli aivan tähtitieteellisen ihanaa! Samaan ketjuun kuuluvia ravintoloita on muuallakin, mutta olen monesta paikasta lukenut, että tuo Malibun ravintola on yksi parhaista.

Muuten Malibu itse jäi meille aika ohueksi tuttavuudeksi. Autoilimme lounaan jälkeen kuuluisalle – ja erittäin fotogeeniselle – rannalle. Paikka on erityisen suosittu häävalokuvien ottopaikka. Vain parisen tuntia kestäneen visiittimme aikana ehdimme todistaa kolmen eri hääparin kuvauksia. Muuten se ei ehkä ollut meidän mielestä se kaikkein paras paikka hengailuun. Hiekkainen ranta-alue on varsin kapea ja kivikkoinen (kuvauksellinen) vesiraja ei juuri houkutellut uimaan.

Silti ei voinut mitenkään olla näkemättä, miten hurjan kaunista kaikkialla oli.

  • mekko, TopShop
  • jakku, Asos
  • laukku, vintage/2nd hand -löytö
  • aurinkolasit, Gucci
  • tennarit, Nilsson (luulisin… Karkki on lomareissulla Kreikassa, joten en pysty tarkistamaan)


Torstai Tarot – vinkit ja fiilikset tulevalle viikonlopulle

torstai 02. elokuu 2018

Oh noes – sehän on taas torstai ja Torstai Tarotin aika! Päivät vaan hupenee jonnekin tässä lomaillessa ja hikoillessa…

Pitemmittä puheitta asiaan ja hommahan toimii näin:

  1. Valitse yllä olevista korteista se, joka tuntuu intuitiivisesti eniten oikealta.
  2. Skrollaa postausta eteenpäin. Paljastan lopussa kortin ja kerron mikä viesti sillä on tulevalle viikonlopulle.

Ihan ensimmäiseksi kuitenkin katsaus kortteihin valikoituneiden kristallien energioihin.

Vihreä kalsiitti

Auttaa vapautumaan vanhoista hyödyttömistä tavoista ja kaavoihin kangistumisesta. Auttaa pitämään puoliaan (sopii hyvin myös lapsille!) ja tasapainottaa mieltä. Auttaa avaamaan tilanteita ja suhteita, joissa kokee tulevansa toistuvasti aliarvostetuksi ja  väärinymmärretyksi. Edistää tasa-arvoa.

Lepidoliitti

Rauhoittaa ja tyynnyttää yliaktiivista mieltä. Helpottaa stressiä, tasapainottaa ja vahvistaa keskittymiskykyä. Vahvistaa oman tilan ottamista, itsenäisyyttä, ja vähentää muiden ihmisten mielipiteiden vaikutuksen alla olemista. Auttaa pääsemään eroon päässä kehää kiertävistä hyödyttömistä ajatuksista

Pyriitti (kissankulta)

Lisää muistia ja vahvistaa keskittymiskykyä. Myönteinen kivi, joka helpottaa riittämättömyyden tunnetta ja mahdollistaa oman potentiaalin näkemisen. Vahvistaa taloudellista menestystä ja houkuttelee luokseen kaikenlaista muutakin menestystä.

Mitä tuleva viikonloppu tuo tullessaan? Ensimmäisen kerran Torstai Tarotin (melko lyhyessä) historiassa viikonlopulle osui samoja kortteja kuin aikaisemmin. Laita vaikka viestiä tuohon kommenttiboksiin, jos valitsit toistamiseen saman kortin. Sillä on silloin joku tärkeämpi viesti ja tulkitsen sitä mielelläni tarkemmin.

1. Sauvojen kaksi – Herruus

Edessä on mitä todennäköisimmin ”suoran toiminnan” viikonloppu. Aktiivinen toiminta ei kuitenkaan tarkoita päätä pahkaa sinne tänne sinkoilua, vaikka muuten olo voi olla poikkeuksellisen aikaansaava. Kortti symboloi myös uuden luomista ja luottamusta, joten siinä mielessä nyt voi olla juuri oikea hetki ottaa se ratkaiseva iso askel, vaikka ulkopuolisten mielestä tuntuisikin, että olet tehnyt päätöksen liian nopeasti.

Vinkki viikonlopuksi: Tasapainon löytäminen on hyvin henkilökohtainen asia ja vain sinä itse tiedät, mikä on oikein kohdallasi. Uskalla luottaa mahanpohjatunteeseen – se ei petä, jos kykenet kuuntelemaan sen ääntä rehellisesti.

2. Sauvojen yhdeksän – Lujuus

Alitajunnassa olevat asiat tulevat päivänvaloon tahdoit tai et. Tässä voi olla kysymys jostain sellaisesta, jonka olet itse halunnut unohtaa ja sivuuttaa käsittelemättä tai ratkaisematta ongelmaa, mutta voi myös olla, että esille nousee kysymyksiä, joista et ole varsinaisesti ollut tietoinen aikaisemmin. Ajatus voi ensin tuntua hankalalta, mutta oikeasti näiden asioiden käsittely vapauttaa ihan hurjasti energiaa ja tekee vahvemmaksi. Niin ristiriitaiselta kuin se kuullostaakin, voi tuntua vähän pelottavalta tuntea itsensä vahvaksi. Toisaalta, kun vain on luottavainen siihen, että kehitysprosessi johtaa johonkin parempaan, mielikin rauhoittuu.

Vinkki viikonlopuksi: Luota omaan vahvuuteesi ja siihen, että oikeasti tiedät, mikä on oikea suunta. Menneisyyteen ei ole paluuta.

3. XVIII – Kuu

Voi olla että viikonlopusta tulee hiukan raskas. Näyttää siltä, että pitkäaikaiset ongelmat kulminoituvat ja nyt on viimeisen koettelemuksen aika. Hyvä uutinen on se, että heti sen jälkeen on taas valoisampaa ja helpompi hengittää. Tällaisessa tilanteessa olisi aivan kullanarvoista, jos voi tukeutua johonkuhun, jolla on viisautta ja elämänkokemusta. Kenenkään ei pitäisi tarvita taivaltaa ihan yksinään koettelemuksien karikossa.

Vinkki viikonlopuksi: Nyt on hyvä olla aika varovainen ja välttää impulsiivista heittäytymistä sinne tai tänne. Jotkut ratkaisut saattavat vaikuttaa helpoilta ja houkuttelevilta, mutta muista joka hetki olla uskollinen itsellesi ja välttää tekemästä kompromisseja, joita et oikeasti halua – vaikka se sitten tarkoittaisikin sitä, että asiat eivät poistu kevyesti päiväjärjestyksestä. Kannattaa muistaa, että sitä on aina pimeintä juuri ennen sarastusta!

Ihanaa viikonloppua! Meillä on täällä Pride-viikonloppu, joten erityisesti nyt: rakkautta kaikille!! <3