Kesä jatkuu toimistopukeutumisessakin

tiistai 11. syyskuu 2018

Tai jatkuu ja jatkuu – kaikki on tietty suhteellista. Jotenkin pääkoppa on jo sitä mieltä, että on kovastikin syksy – ja sanoohan kalenterikin niin. Mutta toisaalta viime viikonloppuna oli vielä niin hurjan lämmintä, että mitään kesähepeniä kummempaa ei voinut kuvitellakaan käyttävänsä. Uimarantakelit suorastaan, varsinkin lauantaina.

Sama ristiriita pätee toimistopukeutumiseen. Periaatteessa tuntuu hullulta, suorastaan luonnonvastaiselta, lähteä officelle kovin kesäisessä outfitissa. Mutta kun lämpötilat huitelevat parinkympin päälle, ei tunnelmalliset tweedit ja muhkeat neuleetkaan vaikuta oikein järkevältä vaihtoehdolta. Vallan pulmallista!

Kun sitten soppaan vielä lisää sellaiset päivät, jolloin aamulla töihin lähtöä tehdessä aurinko paistelee pilvettömältä sinitaivaalta ja lämpöä on aamuksi lupaavat 18 astetta, mutta iltapäivällä pilvistyy, viilenee reippaasti ja sataa ihan syksyisen uskottavasti. Meillä on täällä ollut nyt kaksi sellaista päivää peräkkäin, mikä tuntuu hiukan skitsolta suoraan sanottuna. Miten voi olla, että eilen illalla satoi ja oli tosi syksyistä ja aika viileää, aamuksi vaihtui sama suloinen loppukesämäinen auringonpaiste, jolla eilinenkin alkoi, mutta nyt taas on pimeää, harmaata ja sateista. Eihän tässä ole mitään logiikkaa!

No, pienethän ne on murheet silloin, kun päänvaivana on säänmukainen pukeutuminen. Haha!

Tässä asussa olin eniveis toimistolla viime perjantaina, kun oli vähän loogisemmin aurinkoista ja lämmintä. Tuumasin, että kauluspaita fiksuunnuttaa city-mittaisia shortseja sen verran, että niissä voi casual Fridayn hengessä mennä töihin. En kyllä yleensä enkä helposti pidä shortseja toimistovaatteena, mutta suurelta lahjalta tuntunut intiaanikesän lämpö ja perjantain aiheuttama rennompi fiilis sai kokonaisuuden vaikuttamaan ihan passelilta.

Minä kun olen sellainen vaatteiden (ja etenkin asusteiden!) puhkikäyttäjä, ei blogin asukuvissa useinkaan ole mitään muuta uutta kuin yhdistely ja ”stailaus”. Nyt on luvassa poikkeus, sillä tällä kertaa asussa on peräti kaksi kesällä hankittua juttua.

Toinen niistä on Ray Banin aivan mielettömän ihanat muovipokaiset aurinkolasit. Olen ostanut ne tästä Instrun kampiksesta saamallani lahjakortilla – eli oikeastaan en ole varsinaisesti saanut niitä, vaan ostanut ne saamallani palkkiolla. Sitä on vaan ollut nyt viimeaikoina ollut niin paljon keskustelua blogien piilomainonnasta, joten parempi kai olla yliselkeä asian kanssa.

Olin ihan varma, että voin laittaa linkin Instrun sivuille, mistä löytyy selkeä tuotekuva aurinkolasikaunokaisista, mutta en ainakaan nyt pikaisesti löytänyt tuota mallia sieltä enää. Pokat on nimittäin erittäin kiva yhdistelmä läpinäkyvää muovia ja vaaleaa alumiininväristä metallia. Sangat on juuri tuota metallia ja ne on muotoiltu normaalia Ray Ban -metallisankaa leveämmiksi, ihanasti vähän retro-henkisiksi.

Aurinkolasivalikoimani on jotenkin salavihkaa paisunut varsin kattavaksi, mutta sen jälkeen, kun hankin nuo uutukaiset, en ole muita blehoja nenälleni laittanut. Muistinko sanoa, että ne on vielä kaiken lisäksi aivan untuvaisen unelmankevyet nenällä?


Toinen uutuus on asun sandaalit, poikkeuksellisen erinomaisesta käyttömukavuudesta tunnettua Mephisto-merkkiä. Nekin ostettu kesäiseltä Tampereen reissultani. Sokkarin takakulman vieressä Hallituskadulla sijaitseva pikkuputiikki on juuri sellainen, missä saa niin erinomaista ja asiantuntevaa palvelua, että ex tempore -hankinta tuntuu hyvältä ja kestävältä ratkaisulta.

Tinni on luottanut Mephiston kenkiin jo vuosikaudet ja yrittänyt tolkuttaa allekirjoittaneelle, miten mukavat ja hyvät ne on jalassa. Konkreettisin esimerkki oli taannoisella Riminin reissullamme (mitä, onko siitä jo kolme vuotta??), kun päivän kävelyn saldona allekirjoittaneella oli koko päkiän levyiset rakot molemmissa jaloissa huolimatta hyvin sisäänajetuista sandaaleista – ja Tinnillä vain 20 000 askeleen saldo iPhonen askelmittarissa, kiitos Mephiston mukavuuden.

Siitä huolimatta olen suhtautunut pikkuisen tuhahdellen Tinnin suosituksiin; ”varmaan joo hyvät, mutta miten hyvät sitä nyt kengät ylipäätään oikein voi olla”? No, nyt voin itse ihan käytännössä todeta, että aivan kertakaikkiaan poikkeuksellisen hyvät! Kiitos vaan rakkaalle bestikselleni, että on jaksanut kaikki nämä vuodet valaista pänköä ystäväänsä. Nyt vihdoin ymmärrän, mistä hän on puhunut!

En tietenkään voi mitenkään hyljätä kaikkia ihania, suloisia, sieviä ja mageita kenkiäni, jotka mukavuudeltaan eivät yllä lähimainkaan näiden uutukaisten tasolle. Mutta kyllä naisihmisen kenkägarderobissa on aika vakava aukko, jos ei sieltä löydy yhtään paria katseita kestäviä sandaaleita, jotka jalassa voi kepeästi viettää tuntitolkulla kävelyä sisältävän kaupunkipäivän. Mintun valikoimassa oli tätä ennen lähinnä muutama pari Havaianaksia ja sitten niitä, joilla ei paria korttelia pidemmälle kävellä.

Tinni on käyttänyt omia Mephiston- sandaaleitaan jo vaikka miten kauan ja itsekin laskiskelen, että näiden hinta/käyttökerta -indeksi tulee varmasti olemaan mitä parhain. Juuri sellaiset hankinnat on mielestäni ihan ookoo, vaikka varsinainen ostopäätös tulisikin täysin ex tempore ja periaatteessa oli sopimus itsensä kanssa, että nyt voisi vähän hillitä sitä ostiskelua.

  • kauluspaita, Forever21
  • toppi, Primark
  • shortsit, Lindex
  • sandaalit, Mephisto
  • arskat, Ray Ban
  • laukku, Mulberry

Ja jos joku ihmettelee uusia talismaani-rannekorujani, niin ne olen tehnyt itse!


Kommentoi