Kesä jatkuu toimistopukeutumisessakin

tiistai 11. syyskuu 2018

Tai jatkuu ja jatkuu – kaikki on tietty suhteellista. Jotenkin pääkoppa on jo sitä mieltä, että on kovastikin syksy – ja sanoohan kalenterikin niin. Mutta toisaalta viime viikonloppuna oli vielä niin hurjan lämmintä, että mitään kesähepeniä kummempaa ei voinut kuvitellakaan käyttävänsä. Uimarantakelit suorastaan, varsinkin lauantaina.

Sama ristiriita pätee toimistopukeutumiseen. Periaatteessa tuntuu hullulta, suorastaan luonnonvastaiselta, lähteä officelle kovin kesäisessä outfitissa. Mutta kun lämpötilat huitelevat parinkympin päälle, ei tunnelmalliset tweedit ja muhkeat neuleetkaan vaikuta oikein järkevältä vaihtoehdolta. Vallan pulmallista!

Kun sitten soppaan vielä lisää sellaiset päivät, jolloin aamulla töihin lähtöä tehdessä aurinko paistelee pilvettömältä sinitaivaalta ja lämpöä on aamuksi lupaavat 18 astetta, mutta iltapäivällä pilvistyy, viilenee reippaasti ja sataa ihan syksyisen uskottavasti. Meillä on täällä ollut nyt kaksi sellaista päivää peräkkäin, mikä tuntuu hiukan skitsolta suoraan sanottuna. Miten voi olla, että eilen illalla satoi ja oli tosi syksyistä ja aika viileää, aamuksi vaihtui sama suloinen loppukesämäinen auringonpaiste, jolla eilinenkin alkoi, mutta nyt taas on pimeää, harmaata ja sateista. Eihän tässä ole mitään logiikkaa!

No, pienethän ne on murheet silloin, kun päänvaivana on säänmukainen pukeutuminen. Haha!

Tässä asussa olin eniveis toimistolla viime perjantaina, kun oli vähän loogisemmin aurinkoista ja lämmintä. Tuumasin, että kauluspaita fiksuunnuttaa city-mittaisia shortseja sen verran, että niissä voi casual Fridayn hengessä mennä töihin. En kyllä yleensä enkä helposti pidä shortseja toimistovaatteena, mutta suurelta lahjalta tuntunut intiaanikesän lämpö ja perjantain aiheuttama rennompi fiilis sai kokonaisuuden vaikuttamaan ihan passelilta.

Minä kun olen sellainen vaatteiden (ja etenkin asusteiden!) puhkikäyttäjä, ei blogin asukuvissa useinkaan ole mitään muuta uutta kuin yhdistely ja ”stailaus”. Nyt on luvassa poikkeus, sillä tällä kertaa asussa on peräti kaksi kesällä hankittua juttua.

Toinen niistä on Ray Banin aivan mielettömän ihanat muovipokaiset aurinkolasit. Olen ostanut ne tästä Instrun kampiksesta saamallani lahjakortilla – eli oikeastaan en ole varsinaisesti saanut niitä, vaan ostanut ne saamallani palkkiolla. Sitä on vaan ollut nyt viimeaikoina ollut niin paljon keskustelua blogien piilomainonnasta, joten parempi kai olla yliselkeä asian kanssa.

Olin ihan varma, että voin laittaa linkin Instrun sivuille, mistä löytyy selkeä tuotekuva aurinkolasikaunokaisista, mutta en ainakaan nyt pikaisesti löytänyt tuota mallia sieltä enää. Pokat on nimittäin erittäin kiva yhdistelmä läpinäkyvää muovia ja vaaleaa alumiininväristä metallia. Sangat on juuri tuota metallia ja ne on muotoiltu normaalia Ray Ban -metallisankaa leveämmiksi, ihanasti vähän retro-henkisiksi.

Aurinkolasivalikoimani on jotenkin salavihkaa paisunut varsin kattavaksi, mutta sen jälkeen, kun hankin nuo uutukaiset, en ole muita blehoja nenälleni laittanut. Muistinko sanoa, että ne on vielä kaiken lisäksi aivan untuvaisen unelmankevyet nenällä?


Toinen uutuus on asun sandaalit, poikkeuksellisen erinomaisesta käyttömukavuudesta tunnettua Mephisto-merkkiä. Nekin ostettu kesäiseltä Tampereen reissultani. Sokkarin takakulman vieressä Hallituskadulla sijaitseva pikkuputiikki on juuri sellainen, missä saa niin erinomaista ja asiantuntevaa palvelua, että ex tempore -hankinta tuntuu hyvältä ja kestävältä ratkaisulta.

Tinni on luottanut Mephiston kenkiin jo vuosikaudet ja yrittänyt tolkuttaa allekirjoittaneelle, miten mukavat ja hyvät ne on jalassa. Konkreettisin esimerkki oli taannoisella Riminin reissullamme (mitä, onko siitä jo kolme vuotta??), kun päivän kävelyn saldona allekirjoittaneella oli koko päkiän levyiset rakot molemmissa jaloissa huolimatta hyvin sisäänajetuista sandaaleista – ja Tinnillä vain 20 000 askeleen saldo iPhonen askelmittarissa, kiitos Mephiston mukavuuden.

Siitä huolimatta olen suhtautunut pikkuisen tuhahdellen Tinnin suosituksiin; ”varmaan joo hyvät, mutta miten hyvät sitä nyt kengät ylipäätään oikein voi olla”? No, nyt voin itse ihan käytännössä todeta, että aivan kertakaikkiaan poikkeuksellisen hyvät! Kiitos vaan rakkaalle bestikselleni, että on jaksanut kaikki nämä vuodet valaista pänköä ystäväänsä. Nyt vihdoin ymmärrän, mistä hän on puhunut!

En tietenkään voi mitenkään hyljätä kaikkia ihania, suloisia, sieviä ja mageita kenkiäni, jotka mukavuudeltaan eivät yllä lähimainkaan näiden uutukaisten tasolle. Mutta kyllä naisihmisen kenkägarderobissa on aika vakava aukko, jos ei sieltä löydy yhtään paria katseita kestäviä sandaaleita, jotka jalassa voi kepeästi viettää tuntitolkulla kävelyä sisältävän kaupunkipäivän. Mintun valikoimassa oli tätä ennen lähinnä muutama pari Havaianaksia ja sitten niitä, joilla ei paria korttelia pidemmälle kävellä.

Tinni on käyttänyt omia Mephiston- sandaaleitaan jo vaikka miten kauan ja itsekin laskiskelen, että näiden hinta/käyttökerta -indeksi tulee varmasti olemaan mitä parhain. Juuri sellaiset hankinnat on mielestäni ihan ookoo, vaikka varsinainen ostopäätös tulisikin täysin ex tempore ja periaatteessa oli sopimus itsensä kanssa, että nyt voisi vähän hillitä sitä ostiskelua.

  • kauluspaita, Forever21
  • toppi, Primark
  • shortsit, Lindex
  • sandaalit, Mephisto
  • arskat, Ray Ban
  • laukku, Mulberry

Ja jos joku ihmettelee uusia talismaani-rannekorujani, niin ne olen tehnyt itse!


Hellekesän ihanat aurinkolasit!

maanantai 28. toukokuu 2018


Siis apua, miten huikean ihana hellekesä on hemmotellut koko Pohjolaa jo kuukauden päivät. Siis ihan mieletöntä, koska eihän tällaiset helteet yleensä kestä näin kauaa, vaikka osuisivat ihan keskelle niitä varsinaisia kesäkuukausiakin. Tuntuu, että kevät jäi käytännöllisesti katsoen väliin, mutta en todellakaan valita! Päinvastoin on ihanaa, kun kerrankin on kunnon sesonki kaikkien ihanien kesäjuttujen käyttämiseen. Niinkuin esim. aurinkolasien. Postaus on toteutettu yhteistyössä Instrumentariumin kanssa.

Pääsin tutustumaan aikaisemmin keväällä järjestetyssä Inspiration Weekend -tapahtumassa kevään uusiin aurinkolasitrendeihin ja Instrun uusiin malleihin. Täytyy tunnustaa, että olen pikkuriikkisen ehkä hurahtanut sanikoihin – eikä uutuuksien tutkiskelu ja sovittelu tehnyt mitenkään hyvää ikuiselle aurinkolasikuumeelleni.

Jos nyt ihan totta puhutaan aurinkolasikokoelmani alkaa olla sen verran laaja, että en mitenkään varsinaisesti tunne olevani uusien puutteessa. Toisaalta käytän – ja vaihtelen – arskoja päivittäin aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Silmäni alkavat helposti vuotaa kuin pienet vesiputoukset, joten tökkään mielelläni suojat silmilleni, kun vähänkään paistelee. Tuulisella säällä käytän aurinkolaseja, vaikkei paistaisikaan, silläkin uhalla, että näyttäisin muiden mielestä aivan hölmöltä.

Eli sikäli on mielestäni ihan perusteltua, että voin valita asuun ja fiilikseen sopivat sanikat vähän laajemmasta valikoimasta. Onhan sitä ihmisellä eri tyylisiä kenkiäkin – miksei sitten aurinkolaseja?!

Innostuin testailemaan Instrumentariumin pisteellä kevään uusista malleista niitä vähän erikoisempia, näyttävämpiä ja leikkisempiä. Juuri nyt houkuttaisi kovasti ihan pyöreät pokat liukuvärjätyillä linsseillä tai puolipeileillä.

Hiukan harmittaa, että olen joskus skidinä onnistunut hukkaamaan omalta äidiltäni perimäni huikeat pyöreät kilpikonnapokaiset aurinkolasit. Seitkytluvun alussa ei koossa säästelty ja ympyrät oli kuin harpilla piirretty.

Tosin nuo Instrun valikoimista löytyvät glamour-kaunokaiset eivät kyllä ole mikään huono vastine perintö-blehoille.

Virallinen aurinkolasipoussaus – kuva: Jere Viinikainen.

Nyt kun vaan saataisiin nauttia näistä ultimaattisista aurinkolasikeleistä koko kesän!


Let there be light!

perjantai 13. tammikuu 2017

 

IMG_0691

Hei!

Mitenkäs siellä teillä on perjantai-ilta sujunut? Tai ylipäätään perjantai, tänäänhän on kuuluisa pahan onnenpäivä, perjantai ja 13. Toivottavasti mitään pahempaa kuin omalle kohdalleni osunut paikallisjunaliikenteen pysähdys ei ole sattunut kenellekään.

Täytyy tunnustaa, että jumahdin heti töistä tulon ja iltaruuan jälkeen niinkin jännittävän lähetyksen, kuin tänään illalla olevan ruotsalaisen Ellen vuotuisen gaalan livetaltiointia vahtaamaan. Siis tapahtuma itsessään on mielestäni supermielenkiintoinen, mutta ennen varsinaista ohjelmaa olevat livepätkät on aina vähän sådär, vaikka haastateltavat olisivat ketä tahansa. Nyt justiinsa siellä on menossa ohjelma-osuus, joten suosittelen klikkaamaan tänne, jos haluat vähän svenne-fashion-viihdettä perjantai-iltaasi.

Boss aurinkolasit

Tässä samalla ajattelin esitellä itselleni joululahjaksi hankkimani ihanat aurinkolasit. Sesongin arskoihin ajateltu budjetti oli noin puolet noiden hinnasta, mutta kun lasit istahtavat aivan täydellisesti nenälle, tuntuvat ja näyttävät hyvältä – niin mitä siinä nyt sitten enää voi tehdä?

Hetken nikottelin, mutta olen kyllä niin tyytyväinen, että en päätynyt mihinkään puolivillaiseen semi-hyvään vaihtoehtoon. Niinkuin makutuomarina ollut Tinni sanoi – nyt voin rauhoittua ja olla hetkeen hankkimatta uusia aurinkolaseja.

Samalla esittelyssä myös joululahjaksi saamani taivaallisen ihana ja täydellisen vihreä pashmina-huivi. Se on peräisin Peetun Intian reissulta ja tulee aivan varmasti olemaan mukana ziljoonissa päivän asu -kuvissa tästä eteenpäin. Käytössä se on varmasti vielä useammin, koska toimistollamme ei ihanan AC-ilmaston takia voi käytännössä milloinkaan olla ilman jotain vetoa eristävää vaatekappaletta.

IMG_0692

Boss aurinkolasit

Lasien jujuna on linssin alapuolelta ”löysäksi” jäävä kehys. Eihän se käytössä mitenkään paljoa näy, mutta tykkään huomattavasti enemmän tällaisista pienistä hauskoista yksityiskohdista kuin esmes päällekäyvistä kimalluskoristeista tai yltiöisoista logoista.

Nyt vaan tarvittaisiin vähän jostain sitä auringonpaistetta!

Boss aurinkolasit

Pidemmittä puheitta: ihanaa perjantai-iltaa kaikille! Itse jatkan tässä Elle-gaalan live-lähetyksen katsomista!

(Tässä kirjoitusvirheitä korjaillessani julistivat vuoden suunnittelijan ja se on fantastisen ihana Diana Orving!! <3)


Unelmaisen sileitä hiuksia, peiliaurinkolaseja ja muita Helsingin ihmeitä

tiistai 09. elokuu 2016

Helsinki 3.8.2016

Viimeviikkoinen Suomen reissuni suuntautui pääasiassa Tampereelle – niinkuin kerroinkin – mutta ihan ensimmäisenä vietin helteisen hemmottelupäivän Helsingissä. Ohjelmassa oli mm. kesän aikana varsin kurjaan kuntoon päässeen kuontaloni tehokuntoutus L’Oréalilla. Kaupunkifiiliksessä käyskentelyn lomassa kävin myös hankkimassa uudet aurinkolasit viimekeväisen Instrumentarium-kampanjan palkkiolahjakortilla ja nautiskelin myöhäisen lounaan Café Strindbergissä ohikulkijoita ihmetellen.

Sovittiin jo keväällä Bloggers’ Inspiration Day:ssä L’Oréalin Annan kanssa, että jos kesälomareissuni Suomeen osuisi sopivasti, voisin päästä testaamaan hiuksen rakennetta korjaavaa L’Oréal Professionnel Pro Fiber -käsittelyä. Onneksi päivämäärät sopivat ja saatoin uskoa rutikuivan ja ihanan hamppuisen tukkani Annan ammattitaitoiseen ja hellään hoivaan.

Helsinki 3.8.2016 2

Pro Fiber käsittelyn idea on se, että ensin kampaajalla tehdään hiusten kuntoarvio ja sen perusteella tehohoito. Rakennekorjauksen perustana on kaksitehoinen, L’Oréalin patentoima molekyyli, joka sitoo hoitavat ja korjaavat ainesosat hiukseen. Teho kestää noin neljä shampoopesua ja koko homman juju on se, että kampaamossa valitaan oikeat kotihoitotuotteet: shampoo, hoitoaine, naamio ja jätettävä hoito, joiden avulla tulosta voidaan ylläpitää. Joka neljännen shampoopesun jälkeen hiuksiin laitetaan Re-Charge -ampulli, jonka avulla Pro Fiber -rakennekorjauksen tuloksia voidaan palauttaa.

L’Oréal Professionnel Pro Fiber -sarjassa on omat tuotteet vain vähän vaurioituneille (punainen pullo), jo melkolailla kulahtaneille (turkoosi pullo) ja lähestulkoon toivottomille (violetti pullo) hiuksille. Ylhäällä vasemmalla on ”ennen” kuva hiuksistani. Ei taida tulla minään yllätyksenä, että allekirjoittaneelle määrättiin se kaikkein tehokkain versio aineista.

Helsinki 3.8.2016 3

Huomasin eron hiusteni kunnossa jo oikeastaan ennen kuin edes näin tai koskin niitä. Annan pestessä pois vaikuttavia aineita tunsin aivan selvästi, miten poikkeuksellisen takuton ja ihanan raskaasti hiukseni soljuivat huuhtelun yhteydessä.

Ensimmäinen kosketustuntuma on myös aivan mahtava – en voinut uskoa, että minun hiukseni voivat olla niin pehmeät, liukaat ja miellyttävän mukautuvat. Kampaamattomat märät hiukset eivät yhtäkkiä muistutakaan ikääntyneen rastafarin kuontaloa – vaan kampa liukuu pehmeästi läpi. Hiukan kosteanakin hiukset näyttävät pehmoisilta ja hengissä olevilta. Muotoilun jälkeen en ole tunnistaa terveen kiiltävää, silkkimäistä hiuksistoa omakseni. Aivan fantastista!

Helsinki 3.8.2016

Kotihoitoon sain keskitason shampoon (turkoosi pullo) ja muut tuotteet violettia, tosi vaurioituneelle tukalle tarkoitettua sarjaa.

Vielä en ole ehtinyt testata Re-Charge -ampulleja – en pese niin hurjan usein hiuksiani – mutta shampoo ja hoitoaine on ollut jo käytössä. Ainakin toistaiseksi hoitotulos on pysynyt aivan loistavasti. Olen ollut tosi tyytyväinen siihen, miten hiukseni kiiltää pehmeästi ja luonnollisesti. Tosi suuri ero siihen himmeään mattaan kauhtanaan, millainen tukkani oli aikaisemmin. Aivan ihanaa on myös se, että hiukset eivät ole tuskallisesti takussa koko ajan. Jopa hiusten pesu on nyt ihan mukavaa!

Helsinki 3.8.2016

Tukka hyvin, kaikki hyvin -asenteella läksin fiilistelemään kesä-Hesaa. Joku oli uskotellut mulle, että Helsingissä (ja muutenkin Suomessa) on tosi kylmä. Niinpä pistin päälleni pitkähihaisen neuleen – onneksi aika ohuen – ja farkut plus tennarit. Hikoilin kuin pieni possu koko päivän! Haha! No, en valita – ei näistä lämpimistä enää kauaa ole vaivaa.

Seuraava pysäkki oli Aleksanterinkadun Instrumentarium. Olin kuullut, että siellä pitäisi olla Suomen paras aurinkolasivalikoima, joten sinne siis.

Helsinki 3.8.2016 6

Valikoima oli mielestäni ihan jees – vaikka kaikkien kehujen jälkeen odotin ehkä jotain enemmän. Toisaalta sesonki alkaa olla nyt lopuillaan. Ehkä iso osa aurinkolaseista on jo myyty parempiin koteihin ja jäljellä oli vain pahnan pohjimmaiset.

Testailin aika monia malleja. Superpyöreät poskeni on aina ongelma mitä tahansa kakkuloita tai aurinkolaseja valitessani. Monet pokat tökkää kiinni poskiin heti alkujaan, toisten kanssa menee hyvin siihen asti, kun päätän hymyillä. Ja minähän tunnetusti hymyilen varmuuden vuoksi koko ajan.

Yllä oleva nelikko pääsi loppusuoralle. Vasemman yläkulman Michael Kors -laseista tykkäsin itse asiassa tosi paljon, samoin oikean alakulman Prada-arskoista. Kissamaiset viininpunaiset pokat (Versace) olisivat toimineet ilman hymyä, vähän samaa vikaa oli vasemman alakulman superviileissä Pradan aurinkolaseissa. Viimeksi mainitut olisin ihan välttämättä halunnut, mutta kun ei sovi päähän, niin ei sovi.

Helsinki 3.8.2016

Päädyin sitten lopulta juuri tismalleen niihin Ray Banin pyöreähköihin, vaalean liilan sävyisiin peililaseihin, joihin iskin silmäni jo Instrumentariumin pisteellä Bloggers’ Inspiration Dayn aikana. Nyt vajaan viikon laseja käytettyäni voin todeta olevani supertyytyväinen päätökseeni hankkia yhdet vähän hassut hippiarskat täydentämään muuten aika klassista ja konservatiivista aurinkolasivalikoimaani.

Ihan täysiä pisteitä en kyllä anna Instrumentariumin palveluasenteelle. Asiakkaita oli toki jonkinverran, mutta ei mitenkään tungokseksi asti. Myyjiäkin näki pyörimässä, mutta heidät piti aina pyydystää uudelleen, jos sattui olemaan toinenkin kysymys. Jononumero ei liikkunut ja kassallakin sai odotella hyvän tovin. Kovasti olisi helpottanut, jos edes joku olisi tullut varmistamaan, että en ole esimerkiksi sattumalta muuttunut täysin näkymättömäksi kauppaan astuessani.

Tosin se aikuisempi tumma rouvashenkilö, joka lopulta tuli kassalle, oli kyllä superystävällinen ja fiksasi aurinkolasit niin ihanan hyvin istuviksi, etten tiennyt moisen olevan mahdollistakaan. Nyt tekisi mieli viedä kaikki muutkin aurinkolasini hänelle säädettäväksi.

Helsinki 3.8.2016

Kaikessa hemmottelussa ja shoppailussa meni oma aikansa, joten päädyin lounaalle vasta iltapäivän puolella. Halusin ehdottomasti istua ulkona, kun oli niin upea ilma. En ole mikään suuri Helsinki-asiantuntija, joten suuntasin ainoaan paikkaan, jonka tiesin, eli Esplanadille.

Kaikki terassit olivat aivan täpösen täynnä. Ilmeisesti kukaan muukaan ei ole vielä kyllästynyt kesään ja aurinkoon. Kävi kuitenkin ihan huipputsägä sillä yksi pöytä tyhjeni juuri sillä sekunnilla, kun tiirailin paikkaa Café Strindbergin terassilta.

Helsinki 3.8.2016

Talon Club Sandwich tarjoillaan ihanasti perunalastujen kanssa. Koko päivän hikoiltuani tuntui, että tuo oli juuri se suolatankkaus, jota kaipasin. Itse sandwich oli myös hyvää ja raikas lasillinen Pinot Griziota kruunasi Helsinki-päiväni.


Pokahaaveita ja aurinkolasihimotus

sunnuntai 08. toukokuu 2016

Instrumentarium SS2016 1

Aika usein ajattelen, että olispa aivan mahtavaa, jos omistaisi useammat silmälasit. Käytössäni on tällä hetkellä kahdet, mutta toisia käytän oikeastaan vain kotona. Ja lisäksi vielä sporttilasit vahvuuksilla. Oikeastaan aika hassua, että kaikkia muita asusteita on yleensä useampia eri tyyleihin ja fiiliksiin sopivia, mutta kakkuloita harvalla on paria, ehkä kolmea, enempää.

Muutama viikko sitten Bloggers’ Inspiration Day -tapahtumassa Helsingissä iski taas hurja pokakuume. Testailin Indiedaysin ja Instrumentariumin yhteistyön tiimoilta uusia Fuzion Step into the world -malliston kehyksiä – ja täytyy sanoa, että olisin mieluusti kotiuttanut useammatkin!

Instrumentarium SS2016

Kaikki halukkaat saivat käydä kuvauttamassa Instrumentariumin pisteellä itsensä valitsemiensa pokien kanssa. Pahoittelen kuvan paparazzimaista salakuvaustunnelmaa, mutta halusin ikuistaa tuon takana olevan hauskan rappusseinän. Fusion Step into the world -kehykset ovat saaneet inspiraationsa maailman eri metropoleista ja niiden rappusista. Hauska ja raikas idea mielestäni, ihan niinkuin koko mallistokin.

San Francisco, Rio de Janeiro ja Beirut on ikuistettu kehyksiin ja jokaisesta tyylistä löytyy sekä hillitympi että värikkäämpi vaihtoehto.

Instrumentarium SS2016

Vasemmalla tässä kuvassa on Rio de Janeiro -mallit, keskellä San Francisco ja takana vähän nurinpäin Beirut.

Instrumentarium SS2016

Testailin räväkän keltaisia Rio de Janeiro -kehyksiä ihan ensimmäisenä. Ajattelin, että ne olisi sopinut hyvin BID-päivän asuuni, Monkin liuhu kun on sekin vähän kellankukertava. Omat värini on kuitenkin niin hailakat, että yksiväriset on melkein aina paras vaihtoehto.

Sovitin kaikkia uutuusmalliston eri vaihtoehtoja, mutta lopulta tulin siihen tulokseen, että ensimmäisessä kuvassa näkyvät, mustat Rio de Janeirot on parhaat. Ihan perinteisesti ajateltuna ne on kasvoihini vähän liian isot – tai ainakin leveät – mutta omasta mielestäni piirteideni neliskulmaisuus vain korostuu, jos pokat ”mahtuu kasvojen sisään”. Tykkään muutenkin, että silmälasit saavat olla vähän maskuliiniset.

Tuossa alakuvassa näkyy Beirut-kehykset vähän paremmin.

Instrumentarium SS2016

Aurinkolasiosastolla valinnanvaraa ja -vaikeutta oli vielä kaksinverroin enemmän! Vaikka sanikkagarderobini onkin aika hyvällä mallilla, ei ole sellaista hetkeä, etteikö yksiä vielä lisää tekisi mieli.

Aurinkolasitrendit näyttää onneksi noudattelevan edellissesonkien linjaa. Eli investointini Ray Banin kultapokaisiin ja flat metal -pokaisiin pilotteihin ei ole mennyt hukkaan. Sen sijaan arvioin edellisiä hankintoja tehdessäni, että värilliset peilit olisivat jo tänä keväänä unohtunut villitys, mutta väärässä olin. Ja ei varmaan ole vaikea arvata, mikä nyt himottaisi kovasti!

Instrumentarium SS2016 Instrumentarium SS2016

 

Tutustuin tapahtumassa myös Instrumentariumin aurinkolaseihin erikoistuneeseen Solaris-konseptiin. Itselleni oli ihan uutta, että tarjolla on myös tällaisia aurinkolaseihin erikoistuneita liikkeitä, vaikka ensimmäinen putiikki onkin aukaistu jo 2014 Helsingin Aleksanterinkadun Instrumentariumin yhteyteen. Sinänsä mahtavaa, että tietää minne suunnata, kun haluaa tehdä valintansa kunnollisesta ja laajasta, laatumerkeistä koostuvasta valikoimasta.

Suuret, leveäpokaiset filmitähti-aurinkolasit Sophia Lorén -tyyliin ovat olleet toivelistallani jo pitkään. Tapahtuman Solaris-valikoimasta olisi löytynyt monet hienot siihenkin tarpeeseen. Iskin kuitenkin silmäni aivan ensimmäisenä Ray Banin melkein pyöreisiin, vaalean violetin peilikiiltäviin sanikoihin. Princen yllättävästä kuolemasta oli tuolloin vasta hetki ja sanoinkin kaikille, että aurinkolasivalintani on tribuutti tuolle suurelle taiteilijalle.

Instrumentarium SS2016

Saattaa kuitenkin olla, että ihastuin laseihin niin paljon, että ne on aivan pakko hankkia omaksi!

EDIT: Jos siellä ruudun toisella puolella on joku, joka myös kulkee haaveillen uusista aurinkolaseista tai kivoista pokista, tässä tulee hyviä uutisia: Sanomalla FUZION ostoksen yhteydessä Instrumentariumissa, lähtee kaikista silmälasi- ja aurinkolasiostoksista 25 % hinnasta pois!!

Instrumentarium kuvat: Julian Schröpel ja Sanni Riihimäki, muut: yours truly