Parhaat budjettivinkit loppuvuoden juhliin!

lauantai 16. joulukuu 2017

*postaus sisältää mainoslinkkejä

Tänään taitaa olla tämän kauden viimeinen virallinen pikkujoulupäivä. Ihan hyvä niin – tässä on nyt ihanasti vielä kokonainen viikko aikaa valmistautua siihen oikeaan isoon jouluun.

Siitä huolimatta, että pikkujoulusesonki alkaa hiljalleen hiipua, loppuvuodelle on yleensä vielä tiedossa monenlaista menoa ja juhlaa. Yhä useammat laittautuvat nykyään jouluaaton iltaa varten, vaikka muuten pyhät menisivätkin pyjamassa ja Ugly Christmas Sweater -paidoissa. Tapanin tanssit vievät viimeistään tahmeammankin joulun viettäjän ulos tuulettumaan – ja kaiken kruununa vuoden kimaltavin juhla: uusi vuosi!

Tässä muutama huippu vinkki, joiden avulla on helppo laittautua upeaksi loppuvuoden juhliin ilman, että muutenkin tähän vuodenaikaan koetuksella oleva budjetti kärsisi ihan liikaa.

Juhlafiilis muodostuu monesta osatekijästä. Itselleni on tosi tärkeää, että valmistautuminen ei ole liian vaivalloista ja mutkikasta. Kuvittelen esimerkiksi aina, että tälläydyn juhliin virittelemällä irtoripset silmiini. Sitä ei ole kuitenkaan koskaan vielä tapahtunut siitä yksinkertaisesta syystä, että vaikka mielelläni kokeilenkin kaikkea uutta, juuri h-hetkellä on ihanaa, kun käytössä on jo valmiiksi hyväksi tietämänsä tuotteet – eikä tarvitse alkaa opetella täysin uusia taitoja! :D

Lempeän luumun värisellä luomiväripaletilla saa helposti tehtyä kauniit, aikuisellekin sopivat sumusilmät. Luumu on siitä hyvä luomivärin sävy, että se sopii yhteen aivan kaiken väristen silmien kanssa. Sillä on myös huomattavasti helpompi tehdä iltalookiin sopivat sumusilmät ilman, että näyttäisi siltä, että edellinen ilta on mennyt nakkikioskilla nyrkkitappelussa.

Kuvan meikkiin käyttämäni Elloksen paletti on tarkoitukseen aivan erinomainen! Sävyskaala on juuri riittävä ja pigmenttiä tarpeeksi, mutta ei liikaa. Tiedän, että monet kehuvat, että sitä parempi, mitä enemmän luomiväri sisältää pigmenttiä. Itse olen sitä mieltä, että vähempikin riittää.

Runsaspigmenttisiä luomivärejä saa olla häivyttelemässä puoli ikää, kun taas esimerkiksi tuo Elloksen luomiväri on helppo levittää pehmeästi ja tumminkaan sävy ei istu kuin tauti, jos sitä sattuu sutaisemaan väärää paikkaan.

Perusohje Mintun juhlameikkiin:

  1. Levitä toiseksi vaaleinta sävyä koko luomelle, luomivakoon ja luomivaon yli melkein kulmakarvoihin saakka. Häivyttele skarpit reunat.
  2. Tee toiseksi tummimmalla kaarimainen varjostus luomivakoon. Laita vähän ekstraa silmän ulkonurkkaan.
  3. Ota kapeakärkinen suti ja tee sillä rajaus yläripsien tyveen. On makuasia haluaako alarajauksen tehdä koko matkalle alaripsien tyveen vai vain ulkonurkkaan. Itse teen rajauksen niin, että aloitan silmän keskeltä kevyesti ja siitä vedän sitten kohti ulkonurkkaa. Kivan kissamaisen ilmeen saa, kun jatkaa alarajausta silmäkulmasta pikkuisen pidemmälle, samalla yläviistoon nostaen.
  4. Luomiväri viimeistellään vaaleimmalla sävyllä. Iltameikkiin laitan yleensä vain pienen sipaisun yläluomen keskikohtaan valoa ja kolmiuloitteisuutta tuomaan ja samoin kulmakarvojen alapuolelle puolesta välistä ulkonurkkaa kohti.

Jos luumu ei värinä kiehdo, samaa hyvää luomiväripalettia löytyy myös ihan perinteisen harmaan skaalan sävyissä ja nude-sävyjä on sekä kylmää, lämmintä että pienellä shimmerillä. Kaikki nuo on näköjään nyt myös alessa!

Periaatteessa silmämeikin voisi nyt vain täydentää ripsivärillä, mutta juhlissa on ihana kokeilla jotain näyttävää. Musta tussirajaus sopii aivan erinomaisesti tuomaan sähäkkyyttä vähän pienempiinkin juhliin.

Ainakin ziljoonaa erilaista rajaustussia kokeilleena (ja aina kakkumaiseen rajausväriin palanneena) voin sanoa, että tuo Elloksen rajaustussi on aivan erinomainen. Jäntevän aplikaattorin avulla on tosi helppo tehdä siistiä jälkeä. Väri pysyy siellä missä sen pitääkin, mutta lähtee erittäin helposti pesemällä pois. Hinta-laatu -suhde on tuolla siis vähintäänkin erinomainen!

Ihanasti kimmeltelevät kynnet kruunaavat juhlijan kädet! En ollut aikaisemmin tajunnutkaan, että Ellokselta saa myös Ciatén kynsilakkoja. Olen ollut jo pitkään ihan totaalinen Ciaté-fani, mutta välillä niitä tuntuu olevan hiukan hankala löytää.

Tuo kynsissäni oleva ihana hopeakimallelakka on tullut Ciatén ”minimani month” -joulukalenterista, jonka ostin itselleni joulunodotusta helpottamaan (ja koska ne lakat!!). Itseasiassa olen omistanut tismalleen tuon saman utuisen hopeisen kimallelakan jo aikaisemminkin, mutta se on yksi harvoja, joka on tullut käytettyä loppuun asti. Olikin ihan supermahtavaa saada vanha lemppari kalenterista!

Se on suosikkini, koska sillä saa aivan ihanat, sofistikoituneet kimallekynnet. Koostumus on poikkeusellinen, sillä lakassa vähän isompien hopeahiutaleiden lisäksi myös erittäin hienojakoista hilettä, jonka ansiosta lopputulos on kuin keiju olisi käynyt puhaltamassa taikapölyä kynsille!

Sävyn nimi on ”Locket” ja sitä näyttäisi olevan vielä ainakin muutama pullo Elloksen valikoimissa.

Ja sitten vielä vinkki, joka on niin mieletön löytö, että olen aivan totaalisesti hykerrellyt, kun löysin sen Elloksen valikoimista. Ruotsin kuningasperheen prinsessojen lempisuunnittelijan, Ida Sjöstedtin, suunnittelema paljettikoristeinen juhlapuku – ja todella edulliseen hintaan!!

Mekossa on kaksi toisistaan täysin erillään olevaa osaa. Päällimmäinen kangas on ohutta ja pehmeää, mutta silti onneksi hyvin kestävän oloista pitsiverkkoa, johon on kirjailtu mustin, himmeän hopeisin ja tummanharmain paljetein kukkaköynnösryppäitä. Kyseinen kuosi on erittäin tyypillinen Ida Sjöstedtille.

Alusmekko on ohutta mutta laadukkaan tuntuista jerseytä. Se on ommeltu muotoon ja kunnollisissa olkaimissa on hyvä säätömahdollisuus. Eli myös alusmekko antaa laadukkaan ja hyvän vaikutelman.

Tykkään hurjasti siitä, että vaikka mekon päällimmäinen osa on hyvin väljä, se ei näytä läpinäkyvyytensä ansiosta lainkaan telttamaiselta. Päinvastoin vartalon linjat pilkottelevat sensuellisti paljettikuosin alta. Toisaalta samalla mekko antaa elegantin puetun vaikutelman, joka sopii kaikille meille, jotka emme ole innostuneita vilauttelemaan jokaista yksityiskohtaa kaikelle kansalle.

Olen edustanut mekossani jo Tukholman suomalaisen koulun Suomi 100 juhlissa ja työpaikan joulujuhlissa (aka pikkujouluissa). Todennäköisesti mekolle tulee vielä kolmaskin tilaisuus; uuden vuoden juhliin kun on tulossa ihan eri porukkaa kuin mitä kummassakaan aiemmassa tilaisuudessa, joten ajattelin olla säästelemättä uutta lempparimekkoani ja pukeutua siihen.

Toisaalta tuo mekkoihanuus on malliltaan niin kauniin klassinen, että ei haittaisi yhtään, vaikka se hetken lepäilisikin kaapissa. Voin hyvin kuvitella, miten käytän samaa asua vielä, kun vuosi 2027 vaihtuu vuodeksi 2028! Pelkästään jo tuosta fiiliksestä voi tunnistaa hyvän designin. En vaan voi todellakaan käsittää, miten Ellos voi myydä mekkoa niin edullisesti (42,- euroa ja kokojakin näyttäisi olevan hyvin jäljellä, isojakin!)!

Mekko on mielestäni niin älyttömän hyvä löytö, että ostaisin sen uudelleen, jos en sitä jo omistaisi!

*kaikki kuvissa näkyvät linkatut tuotteet (paitsi kynsilakka) saatu Ellokselta


Joulutunnelman rakennuspalikat ja pari ihanaa lahjavinkkiä

sunnuntai 10. joulukuu 2017

*postaus sisältää mainoslinkkejä

Enää kaksi viikkoa jouluun – miten ihanaa!! Oikeastaan vähän allekin, sillä tasan kahden viikon päästä tähän aikaan sitä varmaan on jo ihanassa konvehtikoomassa sohvannurkassa villasukat jalassa lukemassa joululahjadekkaria.

Tuntuu myös siltä, että oma jouluni alkaa jo jouluviikon torstaina, kun Peetu tulee kotiin – ja perjantaina sitten Karkkikin. Niin hurjan kivaa saada pitkästä aikaa viettää kunnolla aikaa koko perheen kanssa!

Tämä toinen adventtiviikonloppu on mennyt oikeastaan kokonaan jouluvalmisteluissa. Tosin kelit on ollut täällä niin upeat, että sekä eilen että tänään tein piiiiitkät lenkit valoisassa ja ihanan kuivan kirpsakassa syysilmassa.

Muuten olen kuunnellut joululauluja, suunnitellut aattoillan menuta ja käärinyt lahjoja pakettiin. Kynttilälyhtyjen loiste ja glögin makuinen tee täydentää ihanasti tunnelman. Love Actually -leffaa olen pihtaillut vielä – ei sitä kuitenkaan kertaa enempää per joulu kykene katsomaan. Ehkä sitten ensi viikonloppuna.

Kaksi innokasta karvakuonoa hyörii auttamassa joulupuuhissa. Jostain syystä ainakaan nuo meidän otukset eivät osaa hahmottaa häntäänsä kynttilöiden lähellä, vaikka muuten osaavatkin varoa elävää tulta.

Kumpikin on onnistunut käräyttämään häntäkarvansa tavallisessa kynttelikössä. Lyhdyn sisällä kynttilän liekki on vähän paremmin suojassa. Ja kyllähän noista Elloksen Marocco-lyhdyistä tulee muutenkin aivan ihana, kauniisti koristeellinen valo!

Niin kovaksi äityi joulukuume täällä, että oli pakko hankkia keittiön pöydälle pieni minikuusi. Sen voi kuulemma sitten joulun jälkeen istuttaa parvekkeelle ruukkuun – eli tsägällä saan nauttia siitä vielä useana tulevana jouluna.

Tosin allekirjoittaneen track record ruukkukasvien kanssa ei ole kovin vakuuttava. Tuppaavat jostain syystä muuttumaan elottomiksi keppikukiksi, vaikka mitä tekisin.

Pidän kovasti perinteisistä joulun väreistä, punaisesta, vihreästä, luonnonvaaleasta ja kullasta. Aina säännöllisesti mietin, että nyt tänä vuonna stailaan joulumme modernisti musta-valkoiseksi tai trendikkäästi pinkin ja hopean sävyihin, mutta ei sitten kuitenkaan tunnu omalta.

Joulunalusaikaan kuuluu ihana pellavainen, luonnonvärinen pöytäliina ja kynttilät. Juhlapäivänä yleensä vaihdan ihan joulunpunaisen pellavaliinan (näyttääkin olevan tuo punainen alennuksessa juuri nyt Elloksella), joka luo kauniin taustan kattaukselle ja valkoisille pellavaserveteille.

Pakettien väsääminen on mielestäni niin kivaa! En yleensä pyydä lahjoja kaupassa pakettiin (paitsi jos on kyse jostain erityisen ihanasta putiikista – tai NK:sta…), koska haluan fiilistellä paketointihommien kanssa.

Tänä vuonna meidän paketit saavat kauniit pahviset pakettikortit ja pienen havunoksan koristeeksi.

Ai että muuten on kissojen mielestä ehkä maailman parasta, kun pääsee assisteeraamaan lahjojen paketoinnissa! Voi sitä kahisevan paperin, kiemurtelevan narun ja houkuttelevan takkuisten havunoksien määrää!! :D

Nykyään, kun kaikki perheenjäsenet on aikuisia, joulupaketteja ei kuusen alle kerry mitenkään erityisen runsaasti. Useimmiten sovimme jostain tarpeellisesta isommasta lahjasta niin, että lahjan saaja tietää, mitä on saamassa.

Tykkään kuitenkin laittaa aina jotain pientä yllätystä pakettiin myös. Pitäähän sitä nyt olla vähän jotain avattavaakin aattoiltana.

Tänä vuonna meidän perheen vilukissan paketista löytyy aivan supersöpöt pehmeävuoriset villasukat. Pieni kirjailtu kisunassu ja hauskat korvat ilahduttavat toivottavasti lahjan saajaa. Nuo on niin suloisen pehmoiset ja ihanat, että ihan tekisi mieli tilata itselle samanlaiset!

Olen hehkuttanut täällä jo tosi moneen kertaan Elloksen Premium Quality -pellavatekstiilejä. Ne on vaan niin hyviä ja laadukkaita.

Nyt jouluna ajattelin ilahduttaa perheen kodinperustajaa setillä valkoisia pellavaservettejä. Sellaiset on hyvät olla olemassa, mutta niitä ei ehkä ihan ensimmäisenä tule itse hankittua. Ajattomat valkoiset servetit palvelevat kattauksessa vuodesta toiseen. Ja ehkä siinä olisi sitten samalla pieni vihje, että äiskän saa kutsua ihan milloin vain syömään!

Olen nyt hankkinut käytännöllisesti katsoen kaikki joululahjat. Vielä pitää ehtiä käydä laittamassa postiin Suomeen menevät paketit ja hankkia pari pienempää joulumuistamista.

Onneksi suurimman osan ostoksista voi tehdä netissä. Elloksellakin on tosi kätsyt joulusivut, joilta löytyy hurjasti hyviä lahjaideoita. Express-toimituksella myös mattimyöhäiset tontut ehtivät saada lahjansa ajoissa perille.

*kaikki kuvissa näkyvät linkatut tuotteet saatu Ellokselta


Voimaannuttava viikonloppuaamu

perjantai 10. marraskuu 2017

*postaus sisältää mainoslinkkejä

Jotkut viikonloput on ihan parhaita, kun ohjelmassa on paljon kaikkea hauskaa, tapaamisia ystävien kanssa, illallisia, treffejä tai joskus ihania pikku matkoja – actionia aamusta iltaan eniveis. Välillä on kuitenkin aivan täydellistä, ihanaa ja voimaannuttavaa, kun kalenteri näyttää aivan tyhjää; todo-listalla on vain lempeään itsehuoltoon liittyviä asioita ja ainoa tavoite on levätä ja ladata akkuja.

Juuri tänä viikonloppuna on tiedossa juuri tuollainen kaikesta ohjelmasta tyhjä hetki. Tavoitteeni on ainoastaan häätää kurkkua kutitteleva alkava syysflunssa huitsinnevadaan (salainen aseeni on inkivääri-sitruuna -shotti, jonka ohje vähän edempänä) ja ladata akut niin perusteellisesti, että seuraavan työviikon jälkeen en tuntisi oloani ihan niin raadoksi, mitä tässä nyt viimeaikoina olen tehnyt.

Rakastan laiskoja, hitaita viikonloppuaamuja. Usein heräilen melko samoihin aikoihin kuin arkisinkin; sisäinen kelloni pitää huolen, että yleensä en nuku viikonloppuisinkaan erityisen pitkään. On kuitenkin ihan eri asia herätä omaan tahtiinsa, kenties torkahtaa vielä hetkeksi, silitellä kainalossa pöriseviä kissoja ja hitaasti antaa uuden päivän virkeyden valua jäseniin kuin stressata ylös päivän tehtävät takaraivossa jyskyttäen, kuten arkisin ihan liian usein tapahtuu.

Aikaisemmin aloitin viikonloppuisin aamutoimet keittämällä pannullisen kahvia ja sitä sitten hörpin vuoteessa päivän sanomalehteä lueskellen. Sama homma toistuu kyllä nykyäänkin – ainoa poikkeus rutiinissa on, että huitaisen ihan ensimmäisenä aamulla kurkkuuni mahtavan hunajalla maustetun inkivääri-sitruuna -shotin.

Shotti sisältää todella jytyn annoksen C-vitamiinia ja yhdessä tuoreen inkiväärin ja hunajan antibioottisen vaikutuksen ansiosta pikkuflunssat pysyvät etäällä ja olo muutenkin reippaana. Sain ohjeen työkaveriltani Hannalta, joka on vannonut aamushotin nimeen jo pitkään.

HANNAN INKIVÄÄRI-SITRUUNA -SHOTTI

Ainekset:

  • 300 g tuoretta inkivääriä
  • 0,5 dl hunajaa
  • 4 sitruunaa
  • 1 l vettä

Valmistus:

  • Kuori ja raasta inkiväärit. Laita inkivääriraaste 60 asteiseksi lämmitettyyn veteen (paistolämpömittari on hyvä apu tässä) ja anna liota noin 20 min. Varo, ettei vesi kuumene yli 60 asteiseksi, ettei vitamiinit katoa.
  • Ota inkivääriraaste pois vedestä – puristele huolellisesti kaikki neste pois raasteesta. Anna veden lämpötilan laskeutua 40 asteeseen ja lisää sitten hunaja. Sekoita.
  • Purista sitruunoista mehu ja sekoita liemeen.
  • Kaada puhtaaseen pulloon ja säilytä jääkaapissa. Säilyy hyvin sen pari viikkoa, mikä tämän annoksen nauttimiseen menee.

Miten se onkin niin, että kauniit ja ihanat tavarat ilahduttavat tosi paljon. Antiikkinen keramiikkakorkkinen lasipullo on lahja Karkin ja Peetun mummilta. Se on mielestäni tosi hieno ja erityisen henkilökohtainen, koska se on peräisin oman isäni kotikonnuilta Viipurista. Sievä ja superterävä pähkinäpuukahvainen pikkupuukko on ehdoton apuväline inkiväärin kuorimisessa ja sitruunan paloittelussa.

Syön useimmiten viikonloppuisin aamiaista aika myöhään, jos ei ole mitään erityistä sovittua ohjelmaa. En ole heti herättyäni nälkäinen, mutta kun lehti on luettu, maistuu ravitseva ja herkullinen lounas-aamiainen. Lounas-aamiainen on siis ihan oikeasti lounaan ja aamiaisen yhdistelmä ja risteytys – toisin kuin brussi, joka johtaa mielleyhtymät ihan toisenlaiseen ateriaan. Ja kuka sitä nyt sanoisi tekevänsä brunssia itse itselleen?

Varmaan joku siellä ruudun toisella puolella katselee jo silmiään pyöritellen aamupuuroani. Yleensä kaurapuuron kaverina on totuttu näkemään marjoja, banaania, pähkinöitä, kanelia ja muita makeaksi luokiteltavia herkkuja. Suosittelen kuitenkin testaamaan myös suolaista versiota! Kananmuna, tomaattihakkelus ja tuore basilika yhdessä sormisuolan sekä mustapippurirouheen kanssa on aivan mielettömän hyvää!

Kasaan kaikki herkut tukevalle tarjottimelle ja hipsin – yhä aamutakkiin verhoutuneena – takaisin sänkyyn nautiskelemaan myöhäisen aamiaiseni. Jos lehti on luettu, avaan kirjan, mutta yleensä varsinkin lauantain DN:ssä on viikonloppuliitteineen niin paljon luettavaa, että sitä kyllä riittää.

Kaunis kattaus on itselleni tärkeä hyvinvoinnin osatekijä. Nykyään, kun ruokailuseuranani on useimmiten vain karvaiset perheenjäsenet, laistan helposti kattauksesta ja ateriat tulee nautittua Netflixiä tölläten. Aamiainen on kuitenkin poikkeus. Hyvä startti viikonloppuisin tarkoittaa pellavaisia servettejä, tuoreita kukkia (rrrakastan tuota Marimekon pientä Flower-maljakkoa!) ja kynttilänvaloa.

Nuo Elloksen Premium Quality -pellavaservetit on muuten niin ihania ja hyvälaatuisia, että ihan pakko tilata niitä setti kaikissa viidessä värissä!

 Tukevan ja herkullisen aamiaisen kruunaa lasillinen hyvää vihersmoothieta. Nykyisen perusreseptini pohjana on lempparini lehtikaali.

VIIKONLOPPUAAMUN VIHERSMOOTHIE

Ainekset:

  • kourallinen pestyä lehtikaalia, josta on poistettu puumaiset lehtiruodot
  • kourallinen baby-pinaattia
  • 1 kypsä avocado
  • 1 limetin mehu
  • 0,5 dl kurpitsansiemeniä
  • 1 – 2 dl vettä

Valmistus:

  • kuori avocado ja poista kivi
  • laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja huruttele tasaiseksi
  • lisää vettä, jos smoothie tuntuu liian tönköltä

Ohjeella tulee smoothieta huomattavasti enenmmän kuin tuo kuvan pieni lasillinen. Laita se, mikä ei mene heti aamiaisella, jääkaappiin odottamaan. Ulkolenkin jälkeen maistuu hyvinkin pieni tehoboosteri ja kyllä smoothie säilyy tarvittaessa myös yön yli seuraavan viikonloppuaamun, sunnuntain, aamiaiseen.

Tiedättekö, mikä näin perjantai-iltaisin on aikas ihanaa? No se, kun tietää, että nyt on edessä peräti kaksi laiskaa viikonloppuaamua, jolloin voi täysin keskittyä lataamaan akkuja ja voimaan hyvin!

Ihanaa viikonloppua!!

*kaikki linkatut tuotteet saatu Ellokselta


Ihana neulesyksy!

keskiviikko 20. syyskuu 2017

Olen moneen kertaan täälläkin jankuttanut, miten en tykkää syksystä. Juuri tällä hetkellä olen kuitenkin enemmän kuin valmis pyörtämään kaikki puheeni. Aurinkoiset, kirpsakan raikkaat päivät, koko ajan värikkäämmäksi muuttuva luonto ja kaikki syksyn ihanat, pehmeänturvalliset neuleet. Vähemmästäkin tulee rauhallisen levollinen ja kiitollisen iloinen olo! Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Elloksen kanssa.

Sain haasteen stailata Elloksen Angelica-neulepuseron oman tyylini mukaisesti. Käytännössä tunikamainen paita on kaltaiselleni pätkälle ihan mekkomittainen.

Ensimmäinen ajatukseni oli leikitellä materiaaleilla ja yhdistää kutsuvan pehmeäpintainen neule johonkin rouheampaan materiaaliin, nahkalegginseihin tai tiukkoihin farkkuihin. Vähän samaan tyyliin kuin Elloksen inspiroivilla syysneulepukeutumisen teemasivuilla.

Veri veti kuitenkin toteuttamaan vähän haasteellisempaa yhdistelmää. Koska olen muutenkin kerrospukeutumisen vannoutunut fani, päätin testata, miten reilusti vajaamittaiset, leveälahkeiset culottes-housut ja raikkaasti ruudullinen maksipaita toimisi yhdessä neuleen kanssa.

Omasta mielestäni lopputulos on tosi kiva!

Neuleen pääntie on juuri sopivan kokoinen, että alla olevan paidan kaulukset jäävät kauniisti näkyviin. Ei kuitenkaan niin iso, etteikö se toimisi aivan loistavasti myös ilman alla olevaa paitaa.

Adelina-maksipaita tulee varmasti olemaan yksi syksyn käytetyimpiä vaatteitani Angelica-neuleen ohella – tai paremminkin yhdessä ja erikseen. Pitkähelmainen ruutupaita on ihanan kevyttä viskoosia, olkalinjaltaan kauniisti istuva, mutta muuten juuri sopivasti paitamekkomaisen väljä.

Rakastuin myös aivan täysin culottes-housuihin! Punteissa on mielestäni aivan täydellinen pituus ja leveys. Nilkat jäävät sensuellisti paljaaksi ja housujen ihanan ryhdikäs materiaali takaa, että yleisilme ei ole liuhumainen.

Kyseisiä housuja näyttäisi olevan enää vain muutamia jäljellä Elloksen varastossa, joten kantsii klikata itsensä apajille mitä pikimmin, jos erinomaisen hyviltä tuntuvat, linjakkaat culottesit kiinnostavat.

Asukokonaisuutta suunnitellessani hain inspiraatiota Elloksen syysneuleiden teemasivustolta. Siellä on kaikkia kivoja vinkkejä, miten aika vähällä saa garderobinsa päivitettyä syyssesongille. Mahtavan nopean toimituksen ansiosta (oma tilaukseni tuli kolmessa päivässä!) uutuuksia pääsee sovittelemaan alta aikayksikön.


3 x farkut toimistolla

torstai 31. elokuu 2017

Kaupallisessa yhteistyössä – Ellos.

Ei ole kauaakaan, kun kehuskelin työkaverini kivaa asua ja hän kertoi tilanneensa sen Ellokselta. Molemmat todettiin yhteen ääneen, että joskus 90-luvulla Elloksen katalogi oli suosikkilukemistoa ja juhlapäivä, kun sinne sai tehdä tilauksen. Sitten se jäi jotenkin vähän unholaan ja kolleganikin oli ihan sattumalta päätynyt Elloksen nettikauppaan. Yhteen ääneen päiviteltiin, että miten sitä onkaan unohtanut, kuinka kivoja vaatteita sieltä löytyy. Niinpä olinkin aivan superiloinen, kun minua pyydettiin mukaan Elloksen denim-kampanjaan.

Valitsin muutaman asukokonaisuuden, joiden kaikkien ydin on farkut. Koska itselläni on sellainen tilanne, että pähkäilen harva se viikko työpukeutumisen kanssa, halusin toteuttaa sellaisia lookeja, jotka toimisivat hyvin myös officella.

Muistatteko vielä bootcut-malliset farkut? Nuo naisvartaloa kaikkein eniten imarteleva malli on tehnyt varovaista paluuta mainstream -farkuiksi jo muutaman sesongin. Olen katsellut niitä sillä silmällä, mutta päätynyt kuitenkin aina turvallisesti pilleihin.

Nyt tilasin Elloksen oman malliston Nora-farkut – enkä voisi olla tyytyväisempi! Rakastuin palavasti bootcut-puntteihin heti ensi sovittamalla. Niin ihanan naiselliset, mutta kuitenkin vähän rokut!

Bootcut-malli toimii aivan täydellisesti pienten korkojen kanssa. Tuntuu aivan kuin meikäläisen pätkäjalkoihin olisi tullut kilometri lisää pituutta.

Halusin tämän farkkumallin kanssa ehdottomasti jonkun leikkisän naisellisen yläosan. Olen vältellyt varsin tehokkaasti nyt niin trendikästä röyhelövillitystä, mutta Elloksen oman malliston laivastonsininen Florence-sifonkipaita suorastaan huhuili nimeäni. (Ja muuten myös työkaverini nimeä, sillä hän oli heti paidan nähdessään sitä mieltä, että tilaa tismalleen saman itselleen! :D)

Toinen kokonaisuus toimistolle on sieltä rennoimmasta päästä ainakin oman skaalani mukaan. Elloksen oman malliston Hanna Boyfriend -farkut on todella poskettoman ihanat päällä. Melkein jopa niin mukavat, että vähän muodollisempiin työvaatteisiin tottuneelle tulee hiukan wild ’n’ crazy -olo.

Välillä on kuitenkin sellaisia päiviä, kun ei ole tärkeitä palavereita eikä asiakastapaamisia – ja silloin voi hyvin heittäytyä vielä piirun verran rennommaksi. Sen verran olen kyllä konservatiivi, että jos laitan poikkeuksellisen rennon alaosan toimistolle, pitää yläosan olla vastaavasti varsin skarppi.

Elloksen oman malliston Jenny-jakku on just sopivan asiallinen vastakohta rennoille farkuille. Se täytyy kyllä sanoa, että oli jakkua tai ei – boyfriend-tyyppisiä farkkuja en kyllä laittaisi toimistolle kuin perjantaisin ja kun muutenkin tiedossa olisi erityisen rentohenkinen päivä. Ja sanomattakin on selvää, että mitään trendi-rikkinäisiä farkkuja en voisi kuvitellakaan officelle. :)

Tässä samalla pitää antaa ihan erityiset kehut Elloksen nettikaupalle. Olin todella positiivisesti yllättynyt, kun sain Elloksen pakettini. Sen lisäksi, että kaikki tilaamani vaatteet olivat tosi kivoja myös sellainen yksityiskohta kuin että jakku oli pakattu tosi laakeasti niin, että se ei vaatinut kuin pienen ripustuksen ollakseen siistissä käyttökunnossa. Tosi tärkeä juttu, sillä tuhannen rypyssä olevia jakkuja on niin tosi hankala yrittää saada silitettyä siistiksi!

Kolmas toimistofarkkuasuni on ehkä kaikkein klassisin näistä kolmesta.

Keskisiniset Bella ankle-farkut on periaatteessa vajaamittaiset, mutta allekirjoittaneen pätkäsäärien kanssa ne on juuri sopivasti nilkkapituiset. Sikäli kätevää, että kerrankin puntit ovat juuri hyvän mittaiset!

Denim on Bella-farkuissa jykevämpää kuin muissa valitsemissani. Vähän mukana on toki myös elastaania, mutta tykkään kovasti myös tuollaisesta klassisen tukevasta materiaalista.

Hyvät keskisiniset suorapunttiset perusfarkut saavat kaltaisensa kaverin ihanasta vaaleansinisestä pellavakauluspaidasta. Paitakin on niin hyvä lisä työvaategarderobiin kuin vain voi olla!


Normaalisti en käytä kovin paljon farkkuja toimistolla, mutta vaikuttaa vähän siltä, että tämän kolmikon kanssa siihen on tulossa selkeä muutos!

Elloksen mahtavaan farkkuvalikoimaan pääsee tutustumaan täältä.