Parhaat budjettivinkit loppuvuoden juhliin!

lauantai 16. joulukuu 2017

*postaus sisältää mainoslinkkejä

Tänään taitaa olla tämän kauden viimeinen virallinen pikkujoulupäivä. Ihan hyvä niin – tässä on nyt ihanasti vielä kokonainen viikko aikaa valmistautua siihen oikeaan isoon jouluun.

Siitä huolimatta, että pikkujoulusesonki alkaa hiljalleen hiipua, loppuvuodelle on yleensä vielä tiedossa monenlaista menoa ja juhlaa. Yhä useammat laittautuvat nykyään jouluaaton iltaa varten, vaikka muuten pyhät menisivätkin pyjamassa ja Ugly Christmas Sweater -paidoissa. Tapanin tanssit vievät viimeistään tahmeammankin joulun viettäjän ulos tuulettumaan – ja kaiken kruununa vuoden kimaltavin juhla: uusi vuosi!

Tässä muutama huippu vinkki, joiden avulla on helppo laittautua upeaksi loppuvuoden juhliin ilman, että muutenkin tähän vuodenaikaan koetuksella oleva budjetti kärsisi ihan liikaa.

Juhlafiilis muodostuu monesta osatekijästä. Itselleni on tosi tärkeää, että valmistautuminen ei ole liian vaivalloista ja mutkikasta. Kuvittelen esimerkiksi aina, että tälläydyn juhliin virittelemällä irtoripset silmiini. Sitä ei ole kuitenkaan koskaan vielä tapahtunut siitä yksinkertaisesta syystä, että vaikka mielelläni kokeilenkin kaikkea uutta, juuri h-hetkellä on ihanaa, kun käytössä on jo valmiiksi hyväksi tietämänsä tuotteet – eikä tarvitse alkaa opetella täysin uusia taitoja! :D

Lempeän luumun värisellä luomiväripaletilla saa helposti tehtyä kauniit, aikuisellekin sopivat sumusilmät. Luumu on siitä hyvä luomivärin sävy, että se sopii yhteen aivan kaiken väristen silmien kanssa. Sillä on myös huomattavasti helpompi tehdä iltalookiin sopivat sumusilmät ilman, että näyttäisi siltä, että edellinen ilta on mennyt nakkikioskilla nyrkkitappelussa.

Kuvan meikkiin käyttämäni Elloksen paletti on tarkoitukseen aivan erinomainen! Sävyskaala on juuri riittävä ja pigmenttiä tarpeeksi, mutta ei liikaa. Tiedän, että monet kehuvat, että sitä parempi, mitä enemmän luomiväri sisältää pigmenttiä. Itse olen sitä mieltä, että vähempikin riittää.

Runsaspigmenttisiä luomivärejä saa olla häivyttelemässä puoli ikää, kun taas esimerkiksi tuo Elloksen luomiväri on helppo levittää pehmeästi ja tumminkaan sävy ei istu kuin tauti, jos sitä sattuu sutaisemaan väärää paikkaan.

Perusohje Mintun juhlameikkiin:

  1. Levitä toiseksi vaaleinta sävyä koko luomelle, luomivakoon ja luomivaon yli melkein kulmakarvoihin saakka. Häivyttele skarpit reunat.
  2. Tee toiseksi tummimmalla kaarimainen varjostus luomivakoon. Laita vähän ekstraa silmän ulkonurkkaan.
  3. Ota kapeakärkinen suti ja tee sillä rajaus yläripsien tyveen. On makuasia haluaako alarajauksen tehdä koko matkalle alaripsien tyveen vai vain ulkonurkkaan. Itse teen rajauksen niin, että aloitan silmän keskeltä kevyesti ja siitä vedän sitten kohti ulkonurkkaa. Kivan kissamaisen ilmeen saa, kun jatkaa alarajausta silmäkulmasta pikkuisen pidemmälle, samalla yläviistoon nostaen.
  4. Luomiväri viimeistellään vaaleimmalla sävyllä. Iltameikkiin laitan yleensä vain pienen sipaisun yläluomen keskikohtaan valoa ja kolmiuloitteisuutta tuomaan ja samoin kulmakarvojen alapuolelle puolesta välistä ulkonurkkaa kohti.

Jos luumu ei värinä kiehdo, samaa hyvää luomiväripalettia löytyy myös ihan perinteisen harmaan skaalan sävyissä ja nude-sävyjä on sekä kylmää, lämmintä että pienellä shimmerillä. Kaikki nuo on näköjään nyt myös alessa!

Periaatteessa silmämeikin voisi nyt vain täydentää ripsivärillä, mutta juhlissa on ihana kokeilla jotain näyttävää. Musta tussirajaus sopii aivan erinomaisesti tuomaan sähäkkyyttä vähän pienempiinkin juhliin.

Ainakin ziljoonaa erilaista rajaustussia kokeilleena (ja aina kakkumaiseen rajausväriin palanneena) voin sanoa, että tuo Elloksen rajaustussi on aivan erinomainen. Jäntevän aplikaattorin avulla on tosi helppo tehdä siistiä jälkeä. Väri pysyy siellä missä sen pitääkin, mutta lähtee erittäin helposti pesemällä pois. Hinta-laatu -suhde on tuolla siis vähintäänkin erinomainen!

Ihanasti kimmeltelevät kynnet kruunaavat juhlijan kädet! En ollut aikaisemmin tajunnutkaan, että Ellokselta saa myös Ciatén kynsilakkoja. Olen ollut jo pitkään ihan totaalinen Ciaté-fani, mutta välillä niitä tuntuu olevan hiukan hankala löytää.

Tuo kynsissäni oleva ihana hopeakimallelakka on tullut Ciatén ”minimani month” -joulukalenterista, jonka ostin itselleni joulunodotusta helpottamaan (ja koska ne lakat!!). Itseasiassa olen omistanut tismalleen tuon saman utuisen hopeisen kimallelakan jo aikaisemminkin, mutta se on yksi harvoja, joka on tullut käytettyä loppuun asti. Olikin ihan supermahtavaa saada vanha lemppari kalenterista!

Se on suosikkini, koska sillä saa aivan ihanat, sofistikoituneet kimallekynnet. Koostumus on poikkeusellinen, sillä lakassa vähän isompien hopeahiutaleiden lisäksi myös erittäin hienojakoista hilettä, jonka ansiosta lopputulos on kuin keiju olisi käynyt puhaltamassa taikapölyä kynsille!

Sävyn nimi on ”Locket” ja sitä näyttäisi olevan vielä ainakin muutama pullo Elloksen valikoimissa.

Ja sitten vielä vinkki, joka on niin mieletön löytö, että olen aivan totaalisesti hykerrellyt, kun löysin sen Elloksen valikoimista. Ruotsin kuningasperheen prinsessojen lempisuunnittelijan, Ida Sjöstedtin, suunnittelema paljettikoristeinen juhlapuku – ja todella edulliseen hintaan!!

Mekossa on kaksi toisistaan täysin erillään olevaa osaa. Päällimmäinen kangas on ohutta ja pehmeää, mutta silti onneksi hyvin kestävän oloista pitsiverkkoa, johon on kirjailtu mustin, himmeän hopeisin ja tummanharmain paljetein kukkaköynnösryppäitä. Kyseinen kuosi on erittäin tyypillinen Ida Sjöstedtille.

Alusmekko on ohutta mutta laadukkaan tuntuista jerseytä. Se on ommeltu muotoon ja kunnollisissa olkaimissa on hyvä säätömahdollisuus. Eli myös alusmekko antaa laadukkaan ja hyvän vaikutelman.

Tykkään hurjasti siitä, että vaikka mekon päällimmäinen osa on hyvin väljä, se ei näytä läpinäkyvyytensä ansiosta lainkaan telttamaiselta. Päinvastoin vartalon linjat pilkottelevat sensuellisti paljettikuosin alta. Toisaalta samalla mekko antaa elegantin puetun vaikutelman, joka sopii kaikille meille, jotka emme ole innostuneita vilauttelemaan jokaista yksityiskohtaa kaikelle kansalle.

Olen edustanut mekossani jo Tukholman suomalaisen koulun Suomi 100 juhlissa ja työpaikan joulujuhlissa (aka pikkujouluissa). Todennäköisesti mekolle tulee vielä kolmaskin tilaisuus; uuden vuoden juhliin kun on tulossa ihan eri porukkaa kuin mitä kummassakaan aiemmassa tilaisuudessa, joten ajattelin olla säästelemättä uutta lempparimekkoani ja pukeutua siihen.

Toisaalta tuo mekkoihanuus on malliltaan niin kauniin klassinen, että ei haittaisi yhtään, vaikka se hetken lepäilisikin kaapissa. Voin hyvin kuvitella, miten käytän samaa asua vielä, kun vuosi 2027 vaihtuu vuodeksi 2028! Pelkästään jo tuosta fiiliksestä voi tunnistaa hyvän designin. En vaan voi todellakaan käsittää, miten Ellos voi myydä mekkoa niin edullisesti (42,- euroa ja kokojakin näyttäisi olevan hyvin jäljellä, isojakin!)!

Mekko on mielestäni niin älyttömän hyvä löytö, että ostaisin sen uudelleen, jos en sitä jo omistaisi!

*kaikki kuvissa näkyvät linkatut tuotteet (paitsi kynsilakka) saatu Ellokselta


Joulutunnelman rakennuspalikat ja pari ihanaa lahjavinkkiä

sunnuntai 10. joulukuu 2017

*postaus sisältää mainoslinkkejä

Enää kaksi viikkoa jouluun – miten ihanaa!! Oikeastaan vähän allekin, sillä tasan kahden viikon päästä tähän aikaan sitä varmaan on jo ihanassa konvehtikoomassa sohvannurkassa villasukat jalassa lukemassa joululahjadekkaria.

Tuntuu myös siltä, että oma jouluni alkaa jo jouluviikon torstaina, kun Peetu tulee kotiin – ja perjantaina sitten Karkkikin. Niin hurjan kivaa saada pitkästä aikaa viettää kunnolla aikaa koko perheen kanssa!

Tämä toinen adventtiviikonloppu on mennyt oikeastaan kokonaan jouluvalmisteluissa. Tosin kelit on ollut täällä niin upeat, että sekä eilen että tänään tein piiiiitkät lenkit valoisassa ja ihanan kuivan kirpsakassa syysilmassa.

Muuten olen kuunnellut joululauluja, suunnitellut aattoillan menuta ja käärinyt lahjoja pakettiin. Kynttilälyhtyjen loiste ja glögin makuinen tee täydentää ihanasti tunnelman. Love Actually -leffaa olen pihtaillut vielä – ei sitä kuitenkaan kertaa enempää per joulu kykene katsomaan. Ehkä sitten ensi viikonloppuna.

Kaksi innokasta karvakuonoa hyörii auttamassa joulupuuhissa. Jostain syystä ainakaan nuo meidän otukset eivät osaa hahmottaa häntäänsä kynttilöiden lähellä, vaikka muuten osaavatkin varoa elävää tulta.

Kumpikin on onnistunut käräyttämään häntäkarvansa tavallisessa kynttelikössä. Lyhdyn sisällä kynttilän liekki on vähän paremmin suojassa. Ja kyllähän noista Elloksen Marocco-lyhdyistä tulee muutenkin aivan ihana, kauniisti koristeellinen valo!

Niin kovaksi äityi joulukuume täällä, että oli pakko hankkia keittiön pöydälle pieni minikuusi. Sen voi kuulemma sitten joulun jälkeen istuttaa parvekkeelle ruukkuun – eli tsägällä saan nauttia siitä vielä useana tulevana jouluna.

Tosin allekirjoittaneen track record ruukkukasvien kanssa ei ole kovin vakuuttava. Tuppaavat jostain syystä muuttumaan elottomiksi keppikukiksi, vaikka mitä tekisin.

Pidän kovasti perinteisistä joulun väreistä, punaisesta, vihreästä, luonnonvaaleasta ja kullasta. Aina säännöllisesti mietin, että nyt tänä vuonna stailaan joulumme modernisti musta-valkoiseksi tai trendikkäästi pinkin ja hopean sävyihin, mutta ei sitten kuitenkaan tunnu omalta.

Joulunalusaikaan kuuluu ihana pellavainen, luonnonvärinen pöytäliina ja kynttilät. Juhlapäivänä yleensä vaihdan ihan joulunpunaisen pellavaliinan (näyttääkin olevan tuo punainen alennuksessa juuri nyt Elloksella), joka luo kauniin taustan kattaukselle ja valkoisille pellavaserveteille.

Pakettien väsääminen on mielestäni niin kivaa! En yleensä pyydä lahjoja kaupassa pakettiin (paitsi jos on kyse jostain erityisen ihanasta putiikista – tai NK:sta…), koska haluan fiilistellä paketointihommien kanssa.

Tänä vuonna meidän paketit saavat kauniit pahviset pakettikortit ja pienen havunoksan koristeeksi.

Ai että muuten on kissojen mielestä ehkä maailman parasta, kun pääsee assisteeraamaan lahjojen paketoinnissa! Voi sitä kahisevan paperin, kiemurtelevan narun ja houkuttelevan takkuisten havunoksien määrää!! :D

Nykyään, kun kaikki perheenjäsenet on aikuisia, joulupaketteja ei kuusen alle kerry mitenkään erityisen runsaasti. Useimmiten sovimme jostain tarpeellisesta isommasta lahjasta niin, että lahjan saaja tietää, mitä on saamassa.

Tykkään kuitenkin laittaa aina jotain pientä yllätystä pakettiin myös. Pitäähän sitä nyt olla vähän jotain avattavaakin aattoiltana.

Tänä vuonna meidän perheen vilukissan paketista löytyy aivan supersöpöt pehmeävuoriset villasukat. Pieni kirjailtu kisunassu ja hauskat korvat ilahduttavat toivottavasti lahjan saajaa. Nuo on niin suloisen pehmoiset ja ihanat, että ihan tekisi mieli tilata itselle samanlaiset!

Olen hehkuttanut täällä jo tosi moneen kertaan Elloksen Premium Quality -pellavatekstiilejä. Ne on vaan niin hyviä ja laadukkaita.

Nyt jouluna ajattelin ilahduttaa perheen kodinperustajaa setillä valkoisia pellavaservettejä. Sellaiset on hyvät olla olemassa, mutta niitä ei ehkä ihan ensimmäisenä tule itse hankittua. Ajattomat valkoiset servetit palvelevat kattauksessa vuodesta toiseen. Ja ehkä siinä olisi sitten samalla pieni vihje, että äiskän saa kutsua ihan milloin vain syömään!

Olen nyt hankkinut käytännöllisesti katsoen kaikki joululahjat. Vielä pitää ehtiä käydä laittamassa postiin Suomeen menevät paketit ja hankkia pari pienempää joulumuistamista.

Onneksi suurimman osan ostoksista voi tehdä netissä. Elloksellakin on tosi kätsyt joulusivut, joilta löytyy hurjasti hyviä lahjaideoita. Express-toimituksella myös mattimyöhäiset tontut ehtivät saada lahjansa ajoissa perille.

*kaikki kuvissa näkyvät linkatut tuotteet saatu Ellokselta


Juhlan ja arjen välimaastossa

tiistai 29. joulukuu 2015

MIntun joulu

Jotenkin merkillisiä nämä joulun ja uudenvuoden väliin jäävät päivät. Sitä ei oikein tajua, mikä viikonpäivä on menossa, vaikka periaatteessa palasinkin jo tänään ihan arkeen. Viikon ensimmäinen työpäivä on maanantai – ei sen pitäisi olla niin vaikeaa. Mutta kun kaksi kolmasosaa väestöstä on mitä ilmeisimmin lomilla tai tekee töitä kotitoimistolla, puuttui päivästä täysin maanantain passiivisagressiivinen syke täysin. Tunnelbana oli aamulla puolityhjä ja koko meidän kerroksessa ei ollut töissä itseni lisäksi kuin kaksi muuta. Normaalisti meitä on kuitenkin nelisenkymmentä…

Ei siis tuntunut lainkaan maanantailta tänään – ennemminkin siltä kuin olisi mennyt toimistolle muuten vain käymään jonain sunnuntaina. Melkein veikkaisin, että huomenna ja keskiviikkona tilanne on aivan sama. Neljä matalasykkeistä, toimistohommissa vietettyä sunnuntaita putkeen ennenkuin päästään taas asiaan. Sopii kyllä oikein mainiosti. Peetu on jokatapauksessa likkaporukalla Sälenissä laskettelureissulla ja Karkki viimeistelee heti vuoden vaihteen jälkeen palautettavaksi sovittua graduaan – eli mitään hurjia Netflix-maratoneja ei näinä välipäivinä tulisi muutenkaan yhteisvoimin vedettyä.

MIntun joulu

Joulunpyhät sujui meillä mukavasti ja rauhallisesti. Kaikkea varjosti hiukan huoli äidin voinnista, mutta tiivis puhelinyhteys Taysiin kyllä helpotti todella paljon – ja tieto siitä, että terveydentila kohentui päivä päivältä ja hetki hetkeltä.

Lohtua ja tukea antoivat myös meidän perinteiden mukainen joulun vietto. En tiedä, miten vanhoja tapoja voi kutsua perinteeksi, mutta aika monta vuotta on jo tullut juhlistettua joulunaikaa saman kaavan mukaan. Erityisesti silloin, kun tuntuu, että jotain on tapahtumassa, jotain jolle ei voi mitään ja joka saattaa muuttaa pysyvästi tulevaisuutta, on ihanan rauhoittavaa ja turvallista tehdä asioita niinkuin ”aina ennenkin”. Lainausmerkeissä siksi, että eihän mikään ikinä ole aivan täysin muuttumatonta, eikä mitään kokemusta voi toistaa täysin samanlaisena – mutta sekin riittää, että perusajatus ja suuret linjat ovat tuttuja, perinteisiä.

MIntun joulu

MIntun joulu

Sanotaan, että joulu on lasten juhla ja että lasten ilon katseleminen vasta saa kunnon joulumielen. No nämä meidän karvalapset, Sunshine ja Sailor Moon, ovat kyllä pitäneet hyvin huolta siitä, että kakaramaista kaaosta on riittänyt. Kukaan ei onneksi (toistaiseksi) ole kaatanut kuusta…

Aikuisten lasten kanssa ollaan luettu, pelattu korttia (ristiseiska!!), syöty suklaata, töllätty Netflixiä, syöty vähän lisää suklaata, hengattu pyjamassa aamusta iltaan ja vain oltu. Tosi ihanaa, mutta ei sitä kyllä tämän enempää olisi jaksanut, jos totta puhutaan.

Ihan pakko esitellä meidän viimeisin villitys, puhelimeen ladattava Neko Atsume -niminen peli, jossa on tarkoitus houkutella kisuja kylään.

MIntun joulu 5

Aivan totaalisen pimeä peli – ja siksi juuri niin ihana ja täydellinen! Ajatus on siis se, alussa tyhjään pihaan hankitaan leluja, nukkumapaikkoja ja ruokaa niin, että kisut innostuvat tulemaan kylään. Tavarat ja ruuat ostetaan kaupasta ja maksetaan hopea- tai kultasilakoilla. Pelin alussa saa jonkin verran silakoita ja myöhemmin kisut jättävät kaloja kiitokseksi, kun ovat käyneet leikkimässä tai hengailemassa. Peli ei ole mitenkään nopeatempoinen – välillä pihalla ei ole ainuttakaan kissaa ja sitten vain odotellaan.

Pari päivää pelanneena olen jo aivan koukussa ja haluaisin hankkia aina vain hienompia juttuja pihalleni. Kaikilla kisuilla on oma faktasivu, mistä selviää niiden luonne ja suosikkilelut. Pihalle käymään tulevista kissoista voi ottaa valokuvia, jotka tallentuu valokuva-albumiin. Snowball-niminen kokonaan valkoinen kisu (luonne ”mellow”) oli ensimmäinen, joka tuli käymään pihallani – ja on nyt tähän mennessä poikennut yhdeksän kertaa. Voi olla, että olen ihan lääpälläni! :D

MIntun joulu

Kaiken häpeämättömän laiskottelun lomassa ollaan toki ehditty nauttia myös joulunajan päivien lyhyistä, mutta sitäkin kirkkaampina kimaltelevista valoisista hetkistä. Aivan mieletön auringonpaiste ollut koko ajan! Hentoinen lumipeitekin, joka tänä aamuna ilahdutti meitä harvoja töihin menijöitä, satoi eilen myöhään illalla ja yöllä niin, että tänäänkin saatiin nauttia keskipäivällä huikeasta valosta. Pari pakkasastettakin tuntuu selkäytimessä todella hyvältä. Paljon paremmalta kuin aaton juhannusta lämpimämpi +11 asteen ”jouluhelle”.


Hyvää joulua!!

torstai 24. joulukuu 2015

Karkki, Peetu ja Minttu

Jouluun valmistautuminen sai meillä eilen yllättävän käänteen. 73-vuotias äitini oli täysin odottamatta joutunut sairaalaan. Tehovalvonnassa vietetyn yön jälkeen kaikki näyttää nyt ihan hyvältä, mutta kyllä sitä vieläkin on aika epätodellinen ja niin huolestunut olo. Tällaisina hetkinä sitä todellakin toivoisi asuvansa lähempänä Tamperetta.

Olen ollut säännöllisessä puhelinyhteydessä Taysin ystävällisen ja ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan kanssa ja äidin terveydentila vaikuttaisi olevan vakaa. Puhuin myös äidin kanssa ja hän toivoi jo kotiinpääsyä ja suunnitteli menevänsä maanantaina kuntosalille. Treenaaminen tuskin tulee ihan vielä kysymykseen, mutta nyt hänet on siirretty teho-osastolta tavalliselle osastolle, joten varovaisesti kai uskaltaa huokaista helpotuksesta.

Halusin kertoa tämän, vaikken yleensä mitään sairaskertomuksia blogissani omien migreenieni lisäksi tilitä. Mielestäni erityisesti juuri nyt, näin jouluna, on ihan supertärkeää muistaa arvostaa jokaista hetkeä, jonka saa viettää rakkaimpiensa kanssa. Pitkinä pyhinä alkaa helposti pikkuasiat ärsyttää ja sitä tulee kivahdettua totaalisen triviaaleista asioista. Meille muistutus siitä, että jokainen hetki on arvokas – ja että ikinä ei voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu – tuli aika karulla tavalla.

Haluan toivottaa kaikille blogini lukijoille ihanaa ja rauhaisaa joulunaikaa! Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

Rakkaudella,
Minttu (+ Karkki ja Peetu)


2 x itsetehdyt ihanat joulunamit

keskiviikko 23. joulukuu 2015

Vielä ehtii hyvin kokkailla aattoillaksi parhaimmat itsetehdyt namit. Peetu ja Karkki on vuosien varrella testannut ziljoonia erilaisia karamellireseptejä ja joinain jouluina meillä on ollut kuuden-seitsemän joulunamilajikkeen varasto tuhottavana normaalien konvehtirasioiden lisäksi. Tänä vuonna päätettiin, että tehdään vain kahta ikisuosikkiamme.

Tässä reseptit teidänkin iloksi!

Joulunamit

KARAMELLISET RIISIMUROKUUTIOT

Ainekset:

  • 1 isohko pussi vaahtokarkkeja
  • melkein täysi laatikollinen riisimuroja
  • kourallinen rusinoita
  • 150 g suklaata

Joulunamit

Valmistus:

Sulata vaahtokarkit isossa kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää sekaan riisimurot ja rusinat. Levitä tahmainen mössö pellille parin sentin paksuiseksi kakuksi. Sulata suklaa vesihauteessa ja levitä riisikakkulevyn päälle. Anna jäähtyä ja leikkaa kuutioiksi.

Lopputuloksena on ihanan keveänmeheviä kuutoita, jotka ovat toisaalta rapeita, mutta toisaalta kivasti sitkaita. Kuutioita tulee kerralla tosi paljon ja valmistus on aika nopeaa. Alunperin Peetu bongasi ohjeen jostain amerikkalaisesta ruokablogista, mutta monena vuonna namitehtailu on sujunut meillä ihan sormituntumalla. Ja lopputulos on ollut aina yhtä mahtavan herkullinen!

Joulunamit

SAHRAMIKOLA

Ainekset:

  • 3 dl vispikermaa
  • 50 g voita
  • 3 dl sokeria
  • 1 1/2 dl vaaleaa siirappia
  • 1 g sahramia 

Joulunamit

 

Valmistus:

Sekoita kerma, voi, sokeri ja siirappi paksupohjaisessa kattilassa. Keitä täydellä teholla koko ajan sekoittaen. Kola on valmista, kun se paistomittarin mukaan on noin 125°C. Voit myös tiputtaa pikkuisen kolatahnaa kylmään veteen ja jos siitä saa muotoiltua pallon, on kola valmista. Pallotestin tekemiseen menee tosin helposti sen verran aikaa, että kattilassa oleva kola ehtii kärähtää – eli suosittelen paistomittarin käyttöä! Lisää sahrami melkein valmiiseen kolatahnaan ja keitä valmiiksi. Levitä kola leivinpaperilla suojatulle pellille ja anna jäähtyä ennenkuin leikkaat sen paloiksi.

Varoituksena voin sanoa, että sahramikolaan tulee ihan totaalinen himo ja sitä rakastaa nekin, jotka eivät normaalisti ole mitään suuria sahramifaneja!


Kirjoittanut Minttu KLO 22:44 Kommentit pois päältä artikkelissa 2 x itsetehdyt ihanat joulunamit

TUNNISTEET: , ,

Muissa blogeissa aiheesta: Juhlat Leivonta Ruoka