Kikherne-tomaattikastike, kasvikset ja couscous (vegaani)

Thursday 16. March 2017

Parasta arkiruokaa on sellainen, joka valmistuu nopeasti on suht terveellistä, maistuu hyvältä, täyttää sopivasti ja josta jää mukavasti annos vielä seuraavan päivän lounaslaatikkoon. Mitään kovin edistyneitä kommervenkkejä en toimistopäivän jälkeen jaksa keittiössä yleensä testailla ja siksi erilaiset versiot tomaattikastike-kasvis-riisi/pasta/couscous -setistä on tavallisesti ruokalistallani.

Tottuneelle kokkailijalle Kikherne-tomaattikastike + kasvikset -reseptissä ei varmasti ole mitään uutta, mutta siltä varalta, että siellä ruudun toisella puolella on kaltaisiani aloittelevia ruuanlaittajia, tässä ohje takuuvarmaan arkiruokaan.

KIKHERNE-TOMAATTIKASTIKE KASVISTEN JA COUSCOUSIN KANSSA

(2 annosta ja 2 – 3 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

  • 4 hengen annos couscousia
  • 1 paketti metsäherkkusieniä (tavallisetkin käy toki!)
  • 3 dl keitettyjä kikherneitä (tai yksi paketti/purkki)
  • 1 munakoiso
  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 parsakaali
  • 1 purkki tomaattimurskaa
  • 1 rkl tomaattipyrettä
  • 1 kasvisliemikuutio
  • 1 rkl balsamiviinietikkaa
  • 1 tl sokeria
  • 1 tl timjamia (kuivattua)
  • suolaa
  • pippuria myllystä
  • öljyä paistamiseen

Valmistus:

  • Kypsennä couscous paketin ohjeen mukaan.
  • Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota pannulla öljytilkassa. Lisää tomaatimurska, -pyree, balsamiviinietikka, sokeri, kasvisliemikuutio, timjami ja kikherneet. Anna kiehuskella hiljakseen kannen alla noin 15 min. Mausta suolalla ja pippurilla.
  • Putsaa ja paloittele sienet, paloittele myös parsakaali sekä munakoiso. Paista pehmeän rapeiksi öljyssä pannulla. Mausta suolalla ja rouhi päälle pippuria maun mukaan.
  • Laita lautaselle ensin rinkula couscousia ja keskelle kikherne-tomaattikastike. Ripottele päälle paistettuja kasviksia. Jos haluaa hifistellä, annoksen voi koristella tuoreen timjamin oksalla, jos sellaista sattuu kotoa löytymään.

Runsaasti kuituja ja vitamiineja sisältävä perusruoka toimii erinomaisesti lounaslaatikossa. Kasviksia voi varioida ihan omien mieltymyksiensä mukaan. Itse tykkään hurjasti munakoisosta ja parsakaalista, mutta mukaan sopisi hyvin myös esim. kesäkurpitsa.

Olen ollut viimeaikoina ihan hulluna kikherneisiin ja tungen niitä melkein jokatoiseen ruokaan, mitä teen. Kaikki alkoi siitä, kun ensimmäisen kerran skippasin kaupan valmiiksi keitetyt purkkikikherneet ja kokkailin ison satsin kuivana myytävistä kikherneistä. En tiedä onko se vain jokin psykologinen juttu, mutta mielestäni itse keittämällä lopputulos on niin paljon maukkaampi!


Poké Bowl – ihana ja helppo resepti!

Thursday 09. March 2017

Tänä iltana Mintun keittiössä kokkaillaan ihanan raikas Poké Bowl -päivällinen. Hawaijilta peräisin oleva trendiruoka löi läpi tosissaan reilu vuosi sitten ja alkaa nykyään olla ainakin salaattifanien ja sushi-diggareitten ruokalistalla säännöllisesti.

Periaate on se, että kulhoon asetellaan pohjimmaiseksi riisiä ja päälle kerätään kaikenlaisia herkkuja, yrttejä, kasviksia, lohta, tofua, papuja, pähkinöitä. Lopuksi koko komeuden päälle heitetään reilusti paahdettuja seesaminsiemeniä ja pieneksi hakattua korianteria.

Makumaailma on tuttu sushista ja aasialaistyyppisistä salaateista, mutta kuitenkin omanlaisensa. Poké Bowl on ihanan värikäs ja keväisen kevyt ruoka, joka on herkkua kaikille aisteille. Se saattaa vaikuttaa suuritöiseltä, mutta voin vakuuttaa, että annokset valmistuvat yllättävän nopeasti jopa tällaiselta meikäläiseltä kokkikoululaiselta!

Mintun Poké Bowl on tehty musta thairiisi pohjana ja täydellinen makuharmonia muodostuu inkiväärimarinoidusta lohesta, limepiklatusta punakaalista, mangosta, paahdetuista seesaminsiemenistä, korianterista ja vaikka mistä hyvästä!

Sitä kyllä vähän ihmettelen, että miksi kaikki trendikkäät ruuat on nykyään “Bowl”?

MINTUN POKÉ BOWL
(2 annosta)

Ainekset:

2 hengen annos riisiä (esmes jasmiiniriisiä tai niinkuin tässä, mustaa luonnon thai-riisiä)

Lohi:

  • 200 g lohta (sellaista “sushi-lohta”, itse käytän Salma lax -nimistä lohta, mutta en tiedä saako sitä Suomesta)
  • 2 rkl japanilaista soijaa
  • 3 tl rapsiöljyä
  • 3 tl sesam-öljyä
  • 1 tl sokeria
  • 0,5 lime (mehu)
  • 2 tl tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 2 rkl seesaminsiemeniä
  • 1 tl chilihiutaleita

Limepiklattu punakaali:

  • 150 g punakaalia
  • 0,5 lime (mehu)
  • 2 rkl valkoviinietikkaa
  • 0,5 tl sokeria
  • suolaa hyppysellinen
  • vettä tilkkanen

Täytteeksi:

  • 1 avokado
  • 2 retiisiä
  • mangokuutioita (pakaste tai tuore)
  • soijapapuja
  • merileväsalaattia (valmiina kaupasta)
  • 1/2 ruukkua tuoretta korianteria

Valmistus:

  • Keitä riisi paketin ohjeen mukaan ja anna jäähtyä haaleaksi.
  • Pilko lohi suupalan kokoisiksi kuutioiksi. Paahda seesaminsiemenet kuivalla pannulla keskilämmöllä kullanruskeiksi. Varo polttamasta! Sekoita kaikki marinadin ainekset kannellisessa kulhossa (0,5 rkl seesaminsiemeniä marinadiin, loput tulee annoksien päälle). Pistä lohenpalat kulhoon ja laita marinoitumaan jääkaappiin noin 15 minuutiksi.
  • Pilko punakaali pieneksi. Sekoita marinadin ainekset kannellisessa kulhossa. Laita kaali kulhoon ja anna vetäytyä vartin verran jääkaapissa kannen alla.
  • Siivuta avokado ja retiisi, hienonna korianteri.
  • Rakenna kulho niin, että alimmaksi tulee riisi. Riisin keskelle kantsii tehdä kuoppa niin, että täytteitä menee myös vähän pohjemmalle. Tylsää, jos lopuksi on jäljellä pelkkää riisiä. Nostele sen jälkeen kaikki täytteet sievästi riisin päälle. Viimeistele koko komeus ripottelemalla päälle runsaasti paahdettuja seesaminsiemeniä ja korianterisilppua.
  • Joissain ohjeissa näkee, että kaiken päälle huiskitaan vielä majoneesipohjaista kastiketta. Itse en ole sitä ikinä kaivannut, mutta sen sijaan kostuttelen kyllä riisit lohen marinadiliemellä.

Ai että on HYVÄÄ!!

Poké Bowl ei ole varsinaisesti mikään kätsysti toimistolle mukaan otettava ruokalaji. Etenkin, jos on niinkuin minä, eli työaamuisin ei ole minkään valtakunnan kapasiteettia muuhun kuin suoriutumaan ovesta pihalle. Siksi ei tule kysymykseenkään, että bowlin rakentelisi eväskulhoon vasta aamulla – ja toisaalta uskallan epäillä freesiyden säilymistä, jos annoksen tekee valmiiksi jo edellisenä iltana.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jää ainesosasien kuljettaminen officelle ziljoonassa pikkuisessa purkissa. Haha! Hiukan nörttimäistä – myönnetään – mutta toisaalta työkavereitten kateelliset huokailut lounaspöydässä on kyllä sen väärti!


Espanjalainen tortilla

Tuesday 07. March 2017

Meillä on aina joskus sellaisia päiviä, että jääkapissa ei ole juuri muuta kuin valo. Peetu on aivan supertaitava laittamaan uskomattoman hyvää ruokaa silloinkin, kun meidän muiden mielestä kaapissa ei ole mitään syötäväksi kelpaavaa. Koka soppa på spik – sanotaan ruotsiksi, tehdä keittoa nauloista.

Yksi viimeaikojen suosikki – ja Peetun bravuuri – on ollut espanjalainen tortilla. Täyttävä ja herkullinen perusruoka on kaiken lisäksi vielä todella edullinen valmistaa, joten tuo on aina listalla, kun palkkapäivään tuntuu olevan harvinaisen monta päivää jäljellä.

Espanjalainen tortilla on myös kiitollinen alusta todella monenlaisten tähteiden hyötykäyttöön. Chorizon palaset, uunigratiinin jämät, pastakastikkeen rippeet – kaiken voi piilottaa tortillan sisään halutessaan. Samoin tuoreet yrtit, tomaatit etc. jotka uhkaavat sanoa irti työsopimuksensa, sopivat hyvin täytteeksi.

Tässä kuitenkin ohje ihan perusversioon, jossa ei ole kuin muutama hassu raaka-aine.

ESPANJALAINEN TORTILLA
(2 välipala-annosta/kevyt lounas ja 1 lounaslaatikko)

Ainekset:

  • 5 kananmunaa (luomu)
  • 5 – 6 keskikokoista perunaa
  • 1 iso tai 2 pientä sipulia
  • 0,5 dl öljyä paistamiseen
  • suolaa
  • pippuria

Valmistus:

  • Kuori perunat & sipulit ja leikkaa ohuen ohuiksi siivuiksi. Laita paistumaan pannulle melko suureen öljymäärään. Tarkoitus ei ole varsinaisesti paistaa, vaan antaa perunoiden ja sipulin kypsyä miedolla lämmöllä öljyssä keittäen. Perunoita ei ole tarkoitus muusata, joten malta olla sekoittelematta. Kääntele kuitenkin kerran, kaksi kypsennyksen aikana isolla lastalla, että päällimmäisetkin siivut kypsentyvät.
  • Vispaa kananmunat kulhossa, mausta suolalla ja pippurilla. Kaada munaseos peruna-sipulipaistoksen päälle, kun perunat tuntuvat pehmentyneiltä. Anna paistua edelleen tosi miedolla lämmöllä.
  • Kun tortilla alkaa olla melkein kokonaan hyytynyt, on aika kääntää koko helahoito. Iso lautanen on ihan ykkönen apuvälineenä! Kääntöpuolta ei paistella kuin ihan muutama minuutti (monet espanjalaiset tykkäävät, kun tortilla on kunnolla kostea keskeltä).
  • Lopuksi ota tortilla pois levyltä ja anna jäähtyä & hyhmettyä jonkin aikaa. Yleensä tuo syödään huoneenlämpöisenä, mutta tietty tässä voi tehdä niinkuin itse haluaa.

Annoksen kaveriksi, raikkaaksi makuvastapainoksi, sopii mainiosti kevyt ja simppeli vihersalaatti.

Espanjalaisen tortillan valmistukseen menee hetki aikaa, mutta lopputulos palkitsee moninkertaisesti. Kääntäminen on pikkuisen mutkikas temppu ainakin allekirjoittaneelle. Toisaalta vähän vähemmän kaunis tortilla maistuu ihan yhtä hyvältä.

Lounaslaatikkoon espanjalaisten perusherkku sopii mainiosti, sillä tortilla oikeastaan kuuluisikin syödä jäähtyneenä, mieluiten huoneenlämpöisenä. Siitä syystä tuo on mainio myös retkieväänä vaikka hiihtoretkelle tai laskettelurinteeseen.

Pakastamista en ole testannut, mutta jotenkin on sellainen kutina, ettei ehkä kantsi yrittääkään. Sinänsä se ei ole kyllä mikään ongelma, koska yhdellä pannulla ei nyt niin tajuttoman suurta annosta pysty valmistamaankaan.


Miksi en syö lihaa?

Monday 27. February 2017

Otsikko on hiukan raflaava, myönnetään, sillä en noudata täysin vegaania ruokavaliota – enkä voi tituleerata itseäni edes virallisesti kasvissyöjäksi. Jos nyt ihan totta puhutaan, tykkään monista liharuuista, parmankinkusta, makkaroistakin, mutta niinkuin kaikessa muussakin kuluttamisessa, haluan myös ruuan suhteen tehdä ympäristön kannalta kestäviä valintoja. Siksi lähdin hyvin innoissani mukaan WWF:n kampanjaan pohtimaan lihantuotannon ympäristövaikutuksia ja miten itse voi pienillä valinnoilla vaikuttaa kehitykseen. Postaus on toteutettu yhteistyössä WWF:n kanssa.

Aika monet tuntemani, etenkin vanhan koulukunnan kasvissyöjät, perustelevat ruokavaliotaan omalla hyvinvoinnillaan. Kasvisruoka kuulostaa kevyemmältä ja terveellisemmältä – mitä se ei välttämättä todellakaan ole. Niinkuin Mintun Kokkikoulua seuranneet  ovat huomanneetkin, valmistan hyvin paljon kasvisruokaa. Haluan tehdä niin pääasiassa sen takia, että jatkuva lihan syönti ei vaan ole ympäristön kannalta kestävä ratkaisu. Ja tietty myös sen vuoksi, että kasvisruoka on tosi hyvää!

Ruuan tuotantoon käytetään maailmanlaajuisesti ihan valtavasti luonnonvaroja. Se kuluttaa globaalisti noin 70 % kaikesta makeasta vedestä ja 1/3 tuottavasta maa-alasta. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että ruoka vastaa noin 20 % ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, eli noin saman verran kuin liikenne.

Pääosa ruuan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruuan tuotantoon. Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden (maito, kananmunat etc.) tuotantoon tarvitaan luonnollisesti moninkertainen määrä resursseja. Metsiä raivataan lihakarjalle laidunmaaksi ja pelloiksi rehun kasvatusta varten niin paljon, että voidaan puhua todellisesta metsäkadosta.

Kun tähän vielä lisätään lihan tuotannon aiheuttamat kasvihuonepäästöt ja vesistöihin valuvat rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet, on aika helppo todeta, että maailma ei yksinkertaisesti kestä lihan kulutusta, jos se jatkuu nykyisellä tasolla.

 

Mitä sitten voi tehdä, jos puhdas kasvisruokavalio tuntuu liian haastavalta? WWF on koonnut helpon ja selkeän lihaoppaan, jonka avulla pystyy yksinkertaisesti tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja.

Lisäksi kannattaa harkita, jos vaikka pitäisi viikossa yhden tai muutaman kasvisruokapäivän, vähentäisi yhdellä aterialla nautitun lihan määrää kasviksia lisäämällä ja siirtyisi käyttämään kasvispohjaisia “maitotuotteita” ainakin ruuanvalmistuksessa.

Inspiraation lähteeksi haluan jakaa aivan mielettömän herkullisen intialaistyyppisen kasvispadan ohjeen. Se on niin maukasta ja täyttävää, että vannoutuneinkaan lihansyöjä ei tule pettymään.

INTIALAINEN KASVISPATA (VEGAANI)

(4 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

  • 3 isoa porkkanaa
  • 1 sipuli
  • 1 pieni kukkakaali
  • 1 pieni kesäkurpitsa
  • 2,5 dl punaisia linssejä
  • 1 prk kookosmaitoa
  • 1 lime
  • 2 rkl currya
  • 1 tl cayennepippuria
  • 1,5 tl kurkumaa
  • 2 kasvisliemikuutiota
  • 0,5 dl – 1 l vettä
  • öljyä paistamiseen
  • suolaa
  • pippuria myllystä
  • 6 hengen annos riisiä

Valmistus:

  • Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan.
  • Kuori porkkanat ja leikkaa ohuiksi siivuiksi, mielellään mandoliinilla. Huuhtele ja pilko kesäkurpitsa, hienonna sipuli ja palastele kukkakaali kivoiksi nupuiksi. Paistele kasviksia öljytilkassa yhdessä curryn ja cayennepippurin kanssa jonkin aikaa. Lisää hyvin huuhdellut linssit ja paista vielä hetki. Kaada päälle kookosmaito ja yhden limen mehu. Lisää vettä puolesta litrasta litraan niin, että koko helahoito on kostea. Murustele päälle kasvisliemikuutiot ja lisää kurkuma.
  • Anna kasvispadan kiehua hiljakseen noin 15 minuuttia, kunnes linssit on kypsiä. Lisää tarvittaessa vettä. Mausta suolalla ja pippurilla.

Ihana kasvispata valmistuu melko nopeasti, joten se on mitä parhainta arkiruokaa. Tykkään kokkailla aina aika isoja annoksia, koska siten tulee helposti ratkottua myös seuraavan päivän lounasongelmat. Intialainen kasvispata sopii erinomaisesti lounaslaatikkoon, sillä niinkuin pataruuille usein käy, tässäkin maku vain paranee seuraavaan päivään.

Vaikka totuus on se, että tämä rakas pallomme ei tule selviämään, jos jatkamme eläinkunnan tuotteiden syömistä nykyiseen tahtiin, haluan mieluiten lähestyä tätäkin ongelmaa ilon kautta. Miten älyttömän hyviä reseptejä sitä onkaan tullut löydettyä ja testattua sen jälkeen, kun tietoisemmin lähdin karsimaan lihaa ja maitotuotteita ruokavaliostani. Hyvästä ruuasta ja ihanista mauista en olisi valmis luopumaan milloinkaan!

Ja tosiaan WWF:n Lihaopas auttaa, kun ei halua luopua lihasta kokonaan, mutta silti tehdä ympäristön kannalta hyviä valintoja.

Lihan syöminen tai syömättä jättäminen kuumentaa helposti tunteita. Sen näki selvästi mm. facebookissa tammikuisen vegaanihaasteen aikana velloneissa keskusteluissa.

Nyt haluaisin kuulla juuri sinun mielipiteesi – miksi olet luopunut lihasta tai kaikista eläinkunnan tuotteista ruokavaliossasi tai miksi et voisi koskaan kuvitella tekeväsi niin?

Kaikkien tämän postauksen kommenttiboksiin sunnuntaihin 5.3.2017 klo 23.59 mennessä vastanneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti WWF:n verkkokauppaan. Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät täältä.

Yhteistyössä WWF


Risotto allo Zafferano

Friday 24. February 2017

Pari viikkoa sitten mainitsinkin, että nykyinen tiimini on todella kansainvälinen. Yksi läheisimmistä kollegoistani on vasta vajaat kaksi vuotta sitten Italiasta Tukholmaan muuttanut Eleonora. Lounastamme usein yhdessä ja puhumme paljon ruuasta ja ruokakulttuuriemme eroista.

Yhtenä päivänä ihastelin Eleonoran syvän keltaista, huumaavan tuoksuista risottoa ja maistettuani sitä pienen haarukallisen tuntui, että en ole ikinä syönyt mitään niin hyvää! Yksi hauskoista kulttuurieroista on muuten juuri tuo, että italialainen tarjoaa, melkeinpä puoliväkisin tuputtaa, maistipaloja ruuastaan, jos on sanallakaan kommentoinut sitä. Kaikkea saa ja pitää maistaa.

Ihana keltainen sahramirisotto on tyypillinen ruokalaji Lombardian alueella. Eleonoran poikaystävä on kotoisin juuri sieltä ja hän itse on vähän lännempää Piemontesta. Risotto allo Zafferano ei kuulemma ole ollenkaan sama asia kuin Risotto alla Milanese, vaikka siinäkin käytetään sahramia. Tarkkaa hommaa, sano.

Sain Eleonoran poikaystävän äidin reseptin risottoon ja päätin seurata ohjetta supertarkasti, jotta saisin mahdollisimman autenttisen makuelämyksen. No myönnettäköön, sen verran oioin, että en keittänyt kasvislientä itse kasviksista, vaan käytin kasvisliemikuutiota. Lopputulos oli kuitenkin taivaallisen herkullinen siitä huolimatta.

RISOTTO ALLO ZAFFERANO

(2 annosta, 2 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

Kasvisliemi:

  • 1 iso porkkana
  • 1 sipuli
  • 1 iso sellerinvarsi
  • 1 l vettä
  • suolaa
  • tai: litra vettä ja kaksi kasvisliemikuutiota

Risotto:

  • 350 g risottoriisiä (Arborio rice)
  • 1 sipuli
  • 150 g Grana Padano -juustoa
  • 0,5 g paketti sahramia (jauhe)
  • 125 g voita
  • 2 dl valkoviiniä
  • 1 hyppysellinen sahramin emi-kukintoja koristeluun

Valmistus:

  • Kasvisliemen valmistukseen ei tullut oikein selkeää ohjetta, mutta kaiketi kasvikset pilkotaan ja niitä keitellään aikansa, kunnes sitten lopuksi sattumat siivilöidään pois. Itse sulatin kasvisliemikuutiot kiehuvaan veteen. Kumman tahansa vaihtoehdon valitsee, tärkeää tässä kohtaa on se, että kasvislientä ei saa päästää jäähtymään. Itse pidin liemikattilaa viereisellä levyllä, levy ykkösellä, kun kokkailin risottoa.
  • Aloita itse risoton teko pilkkomalla sipuli hyvin pieneksi silpuksi. Sen jälkeen sulata miedolla lämmöllä 80 g voita kattilassa ja lisää sipulisilppu voisulaan. Varo paistamasta, sipulin kuuluu vain kuullottua, siksi mieto lämpö. Sekoita puulusikalla (tämä on kuulemma tärkeä yksityiskohta..) herkeämättä.
  • Kun sipuli on kauniin läpikuultavaa, lisää riisit kattilaan. Paistele edelleen miedolla lämmöllä niin kauan, että riisi on imenyt kaiken voin itseensä. Nosta lämpötilaa hiukan ja kaada sekaan valkoviini. Kun viini on haihtunut kokonaan pois ja riisi tuntuu kuivahkolta, lisää kattilaan kaksi kauhallista kuumaa kasvislientä. Sekoita puukauhalla ja anna kiehua, kunnes lähes kaikki liemi on hävinnyt. Lisää jälleen kaksi kauhallista ja keittele puukauhalla sekoitellen. Toista, kunnes riisi on lähes kypsää ja käytännöllisesti kaikki kasvisliemi on mennyt.
  • Kun riisin keittoaikaa on jäljellä noin 5 minuuttia, liota sahramijauhe pieneen määrään kasvislientä ja kaada liemi riisin sekaan. Sekoita hyvin, puukauhalla, naturalmente. Kun riisi tuntuu kypsältä (pehmeä, mutta kuitenkin hammastuntumaa keskellä), ota kattila pois levyltä, lisää raastettu Grana Padano ja loppu voi. Maista tässä vaiheessa suolatilanne ja lisää, jos on tarpeen (usein ei).

Risotto saisi nyt tässä vaiheessa levähtää muutaman minuutin ennen tarjoilua. Koristele annokset sahramin emi-kukinnoilla autenttisen lookin aikaansaamiseksi.

Valmis risotto saisi olla aika puuromaista, mutta ei ihan juoksevaa. Vakuutan, että oma risottoni oli vähemmän tönkköä heti valmistuttuaan kuin miltä kuvissa näyttää. Nyt kävi kuitenkin niin epäbloggarimaisesti, että söin ensin ja otin kuvat vasta sitten! Tuon tuokion aikana koostumus muuttui huomattavasti kiinteämmäksi kuin mitä se alunperin oli.

Taivaallisen herkullinen risotto on ehdottomasti parhaimmillaan heti nautittuna. Varsinkin koostumus muuttuu jonkin verran säilytyksen aikana, vaikka maku pysyykin edelleen yhtä hyvänä. Toisaalta kyllä jääkaapissa yöpynyt herkkurisotto voittaa aika monet vähän vähemmän harkitut lounaslaatikon täytteet. Minulle ainakin maistui – ja kollegat olivat asiaankuuluvan kateellisia! (BTW – aikas söpöjä nuo Granitin lasiset lounaslaatikot – eikö vaan? Kävisivät ihan ruokakulhosta!)

Eleonoran mukaan Risotto allo Zafferano on erityisesti foodieiden ja trendikkäiden nuorten aikuisten suosiossa. Vähän toista kuin täkäläiset sushi-kulho- ja tuorepuurovillitykset. Haha! Itsekin hiukan nikottelin risottoon käytetyn voin määrää, vaikka etenkään näin viikonloppuna en todellakaan pingota ja laske jokaista suupalaa, jonka suuhuni pistän.

Tämä oli itseasiassa ihan ensimmäinen kerta, kun tein itse risottoa. Peetu meillä yleensä on se ansioitunut risottokokki. Yllättävän mutkattomasti tuo kuitenkin valmistui, vaikka etukäteen hiukan epäröinkin. Samaan aikaan ei oikein voi puuhailla muuta, sen verran tiukasti pitää koko prosessin ajan olla puukauhan varressa kiinni, mutta lopputulos kuitenkin palkitsee moninkertaisesti!