Täydellinen hemmottelupäivä

Saturday 18. March 2017

Vietin ystävänpäivät ja synttärini “matkoilla” – eli sivuutin ne sen kummemmin juhlimatta. Rakastan kuitenkin sitä fiilistä, kun saa olla kaiken huomion keskipisteenä, hemmoteltavana aamusta iltaan.

Niinkuin monesti muutenkin elämässä, myös tässä on parasta ottaa lusikka kauniiseen käteen, jos haluaa toiveiden toteutuvan. Varasin yhden kokonaisen aurinkoisen kevätlauantain itselleni – ja vietin täydellisen hemmottelupäivän. Nautiskeluun ei tarvitse välttämättä kuluttaa pienen lottovoiton verran rahaa, kalenterin tyhjentäminen ja todo-listan skippaaminen on hyvä alku.

Tässä kertomus Mintun hemmottelupäivästä ja liuta budjettiystävällisiä vinkkejä. Lapsiperheissä tosin pitää varmasti aloittaa siitä, että pienokaisille keksitään joku kiva hoitopaikka – muuten hemmottelumielessä itseensä keskittyminen voi olla aika haasteellista.

Rrrakastan viikonlopun aamuja! Lojuskelen yleensä aina, oli hemmottelupäivä tai ei, pitkään sängyssä lehteä lukien ja pannukaupalla kaffetta litkien. Yleensä en halua syödä aamiaista heti herättyäni, mutta laiskoina lauantai-aamuina lakanoiden välissä tulee viihdyttyä sen verran pitkään, että paistetut kananmunat ja tuorepuristettu verigreippimehu maistuu.

Hemmottelussa ja hemmottelun kokemisessa on tärkeintä tunne. Se, että ei ole kiire mihinkään, ettei tarvitse käydä kauppaa itsensä kanssa “15 minuuttia vielä… luen vain ihan äkkiä vielä nämä kulttuurisivut ja tartun vasta sitten imuriin” – se erottaa itsensä hoitamiseen omistetun hemmottelupäivän ihan tavallisesta lauantaista.

Päätin skipata tavoitteellisen hikitreenin hemmottelupäivänäni ja lähdin pitkälle rauhalliselle kävelylenkille. Tykkään hurjasti kuljeskella rauhallisesti ja ilman päämäärää. Se on oma versioni kahvilassa istuskelusta, sillä jos olen yksin liikentessä, en oikein osaa rauhoittua pitkäksi aikaa paikoilleni.

Rentoon tahtiin tepsutellessa ehtii ihmetellä kevääseen herääviä kotikulmia (kuvat on otettu vain pari viikkoa sitten – enkä voi mitenkään tajuta, kuinka talviselta vielä silloin näytti!), inspekteerata vastaantulevia ihmisiä, hörppiä mukaan ostettua luksuskahvia – ja tietty pelata pikkuisen Pokémonia!

Mulla on sellainen salainen pahe (tai pahe ja pahe…), että sepittelen mielessäni vastaatulijoiden tarinaa. Ikä, työpaikka, elämäntilanne, seurueen suhteet toisiinsa… kaikenlaiset pienet yksityiskohdat rakentuvat lyhyiksi tarinoiksi päässäni.

Joskus aniharvoin saan tilaisuuden tarkistaa, olinko edes lähellä totuutta, mutta suurin osa näistä kuvitteellisista kohtaamista tulee ja menee sen kummemmin jälkiä jättämättä. Kun olen palannut takaisin kotiin kävelylenkiltäni en enää muista suurinta osaa sepityksistäni.

Hemmottelupäiväni oli aika viileä, joten päätin pulahtaa lämpimään kylpyyn heti kotiin tultuani. Mikähän siinä on, että kylvyssä tulee käytyä niin harvoin, vaikka se on niin ihanaa? Tarvitaan itse itselleni julistama hemmottelupäivä, että saan lohkaistua ajan rentouttavaan lillumiseen.

Tipautin kylpyveteen muutaman pisaran ihanaa eteeristä Tru Melange -öljyä, joka lupaa kirkastaa ajatuksia. (Saatu blogin kautta). En nyt tiedä saavutinko mitään sen suurempaa mental clarity, mutta olo oli kuitenkin aivan mielettömän rentoutunut ja ihana!

Jäsenet ihanasti lämmenneinä ja muutenkin tässä vaiheessa kiireettömän päivän rauhallisen sykkeen sisäistäneenä, jatkoin koti-SPA -hetkeä levittämällä kasvoilleni Lumenen mahtavasti kosteuttavan Lähde-kasvonaamion. (Saatu blogin kautta)

Ihoni on ollut tänä talvena ärhäkämpi ja ärtyneempi kuin ikinä. Kosteutta se on suorastaan huutanut avukseen. Lumenen naamio on ollut aivan ihana apu ja olen käyttänyt sitä ihan säännöllisesti parisen kertaa viikossa, vaikka aikaisemmin olin varsin huono muistamaan naamiohommia ylipäätään.

Joskus olen jopa laittanut ohuen kerroksen Lähde-naamiota kasvoilleni koko yöksi. Silloin levitän ensin puhdistetulle iholle seerumin ja yövoiteen – ja lopuksi sitten ohuesti naamiota erityisesti ihoni ekstrakosteutta kaipaaviin ongelmakohtiin. Aamulla sitten huuhtelu viileällä vedellä ja lopputuloksena on pehmeä, notkea, hyvin kosteutettu ja rauhallisen oloinen iho. Ihanaa!

Ei hemmottelupäivää ilman ihanaa ruokaa! Vaikka periaatteessa mikään ei estäisi syömään vaikka joka päivä ajatuksella nautiskellen, kiiltävälehtistä muotilehteä selaillen, sitä tulee kuitenkin tehtyä aivan liian harvoin. Pitäisi kyllä ottaa paremmin tavaksi yrittää olla kaikin aistein läsnä ihan aina, eikä vain silloin, kun on päättänyt pyhittää päivän omalle hyvinvoinnilleen.

Hemmottelupäivän kynsilakkavalintaa tehdessäni silmiin osui joskus aikapäiviä sitten Lumenelta saamani koralliin taittava vaaleanpunainen. Sävyn nimi “Tulee kevät” (nro 57) teki päätöksen selväksi – miten voisin valita mitään muuta sävyä ihanana päivänä, jolloin todellakin on jo kevättä ilmassa!

Päivän päätteeksi keittelin vielä kupillisen höyryävää teetä ja annoksen kaurapuuroa. Rakastan kaurapuuroa – ja etenkin jäisten mustikoiden kanssa. Ajatus oli, että töllään vielä hetken Netflixiä, mutta sitten päädyinkin puhumaan melkein parituntisen puhelun rakkaan ystäväni kanssa. Parempaa päätöstä päivälle en olisi voinut toivoa! (ja tämä hemmottelupäiväni oli, niinkuin hiusten pituudesta hyvin näkee, ennen viime sunnutain suru-uutisia).

Tunnelmallista kynttilänvaloa tuomassa Tru Melangen aromaterapiakynttilä, josta tykkään aivan valtavasti, vaikken synteettisesti valmistetuista tuoksukynttilöistä välitä lainkaan. (Saatu blogin kautta)


Ihana vihreä Greenery on vuoden väri 2017

Friday 10. February 2017

Pantone Greenery

Vihreä on ehdottomasti yksi lemppariväreistäni. Vaikka en niin kovin usein pukeudukaan siihen, tuntuu, että kaikki skaalan sävyt tummimmasta metsänvihreästä siniseen taittavaan turkoosinvihrään ilahduttaa silmää ja mieltäni. Ei kai mikään ihme, että makuuhuoneeni seinillekin päätyi rempan jälkeen palettiin kuuluvan väri.

Värinörtteilyä harrastavat tietävätkin varmasti jo, että Pantone valitsee jokaiselle vuodelle aina “vuoden värin”. Tänä vuonna se on vehreä, uutta alkua ja vitaalisuutta symboloiva keväinen vihreä, Greenery.

Pantone Greenery 2

Viherfanina ja värinörttinä olen riemuissani valinnasta. Tosin tuskin se nyt ihan älyttömästi tulee ihan hurjasti tavallista elämää mullistamaan. Muistaakseni Mersu on tehnyt joskus vuoden värin sävyisiä spesiaalimalleja autoistaan, mutta ihan konkreettisesti tuolla tuskin on niin suurta välitöntä vaikutusta.

Värivalinnan alitajuinen merkitys on todennäköisesti kuitenkin ainakin jonkinmoinen, joten toivottavasti vihreä yleistyy niin pukeutumisessa kuin sisustuksessakin.

Pantone Greenery 3

Innostuin vuoden värin valinnasta niin paljon, että päätin heivata kynsilakkarintamalla viimeaikoina vallinneet nudet, harmaat ja tummat sävyt sivuun ja kehitin kynsilleni teemaan sopivan vihreän manikyyrin.

Pantone Greenery

Muistelin, että lakkavalikoimastani olisi pitänyt löytyä täydellisesti Greeneryn sävyinen vihreä, mutta ilmeisesti se on päätynyt kynsilakkojen hautuumaalle edellisen siivousprojektin yhteydessä. No, eipä hätiä mitiä – kahta eri lakkaa yhdistelemällä pääsin hyvin lähelle tavoittelemaani keväistä versonvihreää.

Jos katsoo tarkkaan tuota Greenery-sävyn värimallia, voi todeta, että kombo on itseasiassa erittäin lähellä esikuvaansa. Lopputulos taittaa aavistuksen enemmän siniseen, mutta hiukan nuo kaikki keltaisemmat vihreät ympärillä haittaavat vertailun tekemistä.

Pantone Greenery

Mintun versio Greenery-sävystä toteutettiin maalaamalla kynsille ensin kerros Yves Rocherin mintunvihreää lakkaa 71 Menthe ja sen jälkeen päälle kerros Lumenen Natural Code -sarjan lakkaa 12 Go crazy.

Oikeastaan tuo Lumenen lakka olisi ollut yksinäänkin hyvin lähellä oikeaa sävyä, mutta koska siinä on niin paljon shimmeriä ja koostumus on melko läpikuultava, halusin alle ei-kimaltavan ja hyvin peittävän lakan. Siihen hommaan tuo Yves Rocher sopii erinomaisesti.

Pantone Greenery

Lopputuloksen kruunaa vanha palvelija, Mavalan pikakuivattava päällyslakka. Tosin se täytyy sanoa, että tuote kyllä pikakuivattaa myös itse itsensä – eli avattu pullo kantsii käyttää loppuun melko nopsasti.

Pantone Greenery 7

Juon nykyään aina aamukahvini The Syntymäpäivänä lahjaksi saamastani 1 <3 New York -kupista – eli varsinaisesti en tarvitse uutta kahvimukia. Mutta jos tarvitsisin, voisin ajatella ensimmäistä kertaa lankeavani Pantonen värikoodikuppiin. Kaikkien cappucino/caffe latte/caffe macchiato -kuvatulvien lomassa on niin mukava nähdä mukissa rehellistä kaffetta mustana ja ilman krumeluureja. Terkuin “suodatinkahvi mustana, kiitos” -tyyppi! :D


Vihdoinkin täydellinen harmaa sävy!

Tuesday 18. October 2016

Harmaa ja glitteri

Melkein teki mieleni olla ziljoonannes bloggari, joka otsikoi postauksensa jollain kekseliäällä 50 Shades.. -väännöksellä. Jätin sen kuitenkin väliin. Ensinnäkin, koska en ole nähnyt koko leffaa, ja toisekseen idea on lievästi sanottuna kulutettu puhki, venytetty ja vanutettu kaikenlaisissa asu-, sisustus-, meikki- etsetera jutuissa.

Silti se olisi voinut sopia myös tähän, sillä olen testannut valehtelematta ainakin 50 eri harmaata kynsilakkaa täydellistä sävyä metsästäessäni. Yksi on ollut liian tumma, toinen tunkkainen, kolmas kuivui läikikkääksi, neljäs liian hileiseksi. Milloin sävy oli liian kylmä, milloin hailakkaan mitätön.

Olen pitänyt kynsiäni harmaana lähes koko ajan jo keväästä lähtien. Kyseessä on siis vakava jumitus, jolle ei ole loppua näkyvissä.

Harmaa ja glitteri

Täydellinen harmaa löytyi Ciatén “Gelology” -sarjasta, joka saman sarjan päällyslakan kanssa antaa hiukan geelilakkamaisen ilmeen kynsille. Mistään oikeasta geelilakkauksesta ei ole kyse, vaan tuo on hyvin samantapainen kuin mitä monilla muillakin kosmetiikkamerkeillä on valikoimissaan.

Kuivatus tapahtuu ilman mitään valohoitoja ja poistaminen sujuu tavallisella kynsilakanpoistoaineella. Gelology-päällyslakka antaa kyllä upeasti kiiltävän ja kovan pinnan kynsille, joka kestää varsin hyvin useamman päivän.

harmaa-ja-glitteri-3

Parasta on kuitenkin Aivan Täydellinen Harmaa sävy! Ihana keskiharmaa ei ole liian pliisu ja hailakka, muttei myöskään liian tumma arki- ja toimistokäyttöön. Monivivahteinen sävy muuttaa olemustaan eri valaistuksissa, mutta perusvire on melko lämmin ja hiekkainen, joten se näyttää hyvältä useimpia ihon sävyjä vasten.

Kaksi kerrosta antaa hyvän, tasaisen ja peittävän – intensiivisen jopa – lopputuloksen. Tosin tuota voi hyvin käyttää myös nudelakan tapaan laittamalla vain yhden kerroksen lakkaa. Silloin tulos on läpikuultava ja lämpimämpi, mutta yhä tasainen.

Täytyy tunnustaa, että ihastuin myös sävyn nimeen, prima ballerina. Ihanaa, kun kynsilakoilla on hyvät nimet – se jotenkin syventää fiilistä. Mutta se kai on niiden tarkoitustkin..

Harmaa ja glitteri

Ihan pelkällä harmaalla en malttanut mennä tällä kertaa. Sen verran paljon on alettu töissä jo puhua pikkujouluista ja muista joulunalusajan kekkereistä, että glitterihammasta kolottaa pahan kerran. Lähtölaukauksena taisi toimia viime viikolla saapunut kutsu työpaikan joulujuhliin ja kutsun mukana paljastunut tämän vuoden teema, joka on: KULTA!

Juhla-asusuunnitelmat alkoi tietty heti surrata päässä ja muutama ideakin on jo hahmottumassa. Saa nyt nähdä, mikä on sitten lopputulos – itse juhliin kun on aika pitkä aika vielä.

Harmaa ja glitteri

Kynsilakkalaatikkoa penkoessani huomasin, että ennen varsin vaikuttava glitteri-lakkakokoelmani on kutistunut niin, että kovin montaa vaihtoehtoa ei ole enää jäljellä. Onneksi löytyi tuo Lumenen Natural Code vielä varastoista, niin sain lisättyä vähän blingiä sormussormeen.

Ennen juhlakauden alkua täytyy kyllä hankkia parit uudet glitterit tuomaan säihkettä kynsille.

Harmaa ja glitteri


Happamia sanoi…

Saturday 24. September 2016

Ciate encore!

Viime aikoina olen jumittanut lähinnä nude-kaffelatte-harmaa -akselin kynsilakkasävyissä. En edes muista, milloin viimeksi olisin lakannut kynteni jollain ihan oikeasti näkyvällä värillä.

Tänään kuitenkin inspiroiduin aamulenkillä ihanista oranssinpunaisena hehkuvista pihlajanmarjoista. Niinkuin eilen kerroinkin, syksyinen väriloisto ei ole ihan täysin vielä tänne Tukholmaan saakka ehtinyt. Sitä selvemmin pihlajanmarjat erottuvat vihreyden keskeltä.

Ciate encore!

Eikun siis lenkiltä kotiin ja kynsilakkavarastoa penkomaan!

Noin ziljoonan oranssin ja oranssinpunaisen sävyn seasta ei ensin oikein ollut löytyä juuri sitä oikeaa. Kaikki tuntuivat liian kuumilta ja keskikesäisiltä. Pihlajanmarjan punaisuudessa on oranssin lämmön lisäksi kirpeää happamuutta.

Lopulta päädyin, arvovaltaisen raadin ohjeiden mukaisesti, Ciatén täydelliseen syysoranssiin, aavistuksen kylmään taittavaan oranssinpunaiseen sävyyn PP161 – encore!.

Ciate encore!

En muista olenko milloinkaan maininnut tuotetta, joka mullisti aivan totaalisesti elämäni kynsiä lakkaavana naisena?

Aikaisemmin tuntui olevan ihan täydellinen mahdottomuus saada aikaiseksi edes kelvollista jälkeä. Noin nanosekunti sen jälkeen, kun kynnet oli lakattu, onnistuin aina tökkäämään vähintään yhden sormen johonkin tuhoisin seurauksin. Ei mitään väliä, vaikka olisin päättänyt, että en tee mitään, katson vaikka vain leffaa tai jotain, että kynnet saisivat kuivua rauhassa.

Tinni aikoinaan vinkkasi tuosta Mavalan pikakuivattavasta päällyslakasta ja täytyy sanoa, että olen edelleen aivan ihmeissäni, miten nopeasti ja tehokkaasti se toimii. Ihan mihinkään remonttihommiin ei tietty kantsi välittömästi ryhtyä, mutta yllättävän ripeästi lakkaus tuon avulla myös kovettuu. Enää en osaisi olla ilman!

Ciate encore!


Loppukesän hillityn kimaltavat juhlakynnet

Monday 08. August 2016

Tinnin juhlat kynnet

Ihan tähän alkuun haluaisin muistuttaa painokkaasti, että elokuu on edelleen kesäkuukausi. Piste.

Tämän sanottuani tunnustan, että sielun sisäinen, hyvältä tuntuva sävyskaala on alkanut selvästi kallistua lämpimämpiin, kypsempiin ja maanläheisempiin, suorastaan jopa syksyisiin väreihin verrattuna alkukesän räiskyvää heleyteen.

Viime viikolla on juhlittiin parinkin hyvän ystävän The Syntymäpäiviä. Molempia omalla persoonallisella tavallaan – ja lauantaina oli kauan odotettu Eppu Normaalin juhlakonsertti Ratinassa. Monta hyvää syytä pistää kynnet juhlakuosiin toisin sanoen.

Tinnin juhlat kynnet

Pätkälomailusta ja sisätiloihin sitoneista remonttihommista huolimatta olen onnistunut saamaan pikkuisen päivetystä käsilleni. Sitä vasten sopii mielestäni oikein hyvin OPI:n lämpimän kaarnanruskea sävy. Päädyin myös todella, todella pitkästä aikaa maalaamaan nimettömät poikkeavalla sävyllä. Lumenen teräksenharmaa, hauskasti pinkille siftaava Gel Effect -lakka antaa hyvän pohjan kivasti kimaltelevalle Ciatén kultaglitterille, joka hohtelee kaikissa sateenkaaren väreissä.

Sekä Ciatén että Lumenen lakat on vanhoja, ahkerassa käytössä olleita suosikkeja. Tosin yhdessä en ole tainnut niitä vielä koskaan kokeilla. OPI:n lakka on myös vanha hankinta, mutta sitä olen käyttänyt muistaakseni vain kerran aikaisemmin. Haikailin aikoinaan tumman nuden sävyistä kynsilakkaa (mitähän sekin olisi?) ja päädyin ostamaan tuon. En sitten ollutkaan siitä kovin innostunut vielä silloin, mutta nyt jotenkin kolahtaa.

Tinnin juhlat kynnet

Mintun loppukesän juhlakynnet:

  • OPI: A-Piers To Be Tan
  • Lumene Gel Effect: 56 Aamu tuoksua (saatu blogin kautta)
  • Ciaté: 109 Party Shoes

Tinnin juhlat kynnet