Ihana ja nopea ramen-keitto parsan, shiitakesienien ja rapeaksi paistetun lohen kanssa

Saturday 20. May 2017

Siis mikä upea kesäsää!! Ei harmita edes se, että edelliset illat on mennyt enemmän tai vähemmän kokonaan kiukuttelevan tietokoneen kanssa tapellessa – mikä siis syynä blogihiljaisuuteen. Sesonkiin ja fiilikseen sopiva ruokaohje toimii mainiosti myös näin viikonloppuna, joten vihdoinkin eetterissä ihanan keväinen ramen-keitto parsan shiitakesienien ja lohen kanssa.

Söin ensimmäisen kerran tietoisesti ramen-keittoa reilu vuosi sitten New Yorkin reissullamme. Silloin en oikein tietänyt, mitä odottaa – tajusin vain, että kaikilla NYC-foodie-sivustoilla puhutaan ramenista ja hehkutellaan parhaita ramen-ravintoloita.

Nyt olen viisastunut sen verran, että trendiruokalaji tarkoittaa japanilaista nuudelisoppaa, jonka tärkein osa on itse liemi. Liemen lisäksi ramen pitää sisällää nuudeleita ja erilaisia toppingeja, tofua, kanaa, kalaa, kesäsipulia, pilkottuja yrttejä, seesaminsiemeniä – ja vakkarina yleensä löysäksi keitetty kananmuna.

Ramen on hipstereitten herkkua – eikä ole mikään ihme, että varsinkin liemen ja nuudelien suhteen voi hifistellä niin paljon kuin sielu sietää. Kuulemma oikeaa ramen-lientä ei pysty valmistamaan ilman alle neljän tunnin aktiivista keittoprosessia ja nuudelien paksuus, muoto ja valmistusprovinssi määrää sen, millaista maustekoostumusta liemeltä tulisi odottaa.

Toisaalta – jos ollaan ihan tarkkoja – kaikilla meillä on varmasti enemmän tai vähemmän lukuisia kokemuksia ramen-nimellä kulkevasta trendikeitosta. Jo Mintun yliopistoaikoina opiskelijoiden ravintopyramidin ytimen muodosti kolme pakettia kympillä (markka-aikaa) -pikanuudelit. Pikakurssi ramenin saloihin on siis meillä kaikilla, jotka edes kerran käytimme myös sen annosnuudelipakkauksen mukana tulleen epämääräisen näköisen maustepussin.

Sain ystävältäni jokin aika sitten aivan älyttömän ihanan broileri-ramen -keiton ohjeen. Pitihän sitä loisto-ohjetta ryhtyä varioimaan ja päädyin keittelemään todella herkullisen liemen, jossa suolaisuus ja kevyt tulisuus on täydellisessä harmoniassa rapean parsan makeuden kanssa. Toppingina rapeaksi paistettua lohta, löysäksi keitetty kananmuna, runsaasti korianterisilppua ja kevyesti paahdettuja seesaminsiemeniä.

Ja piti vielä sanoa, että tällä ohjeella ramen valmistuu ihan normaaliin tahtiin, pilkkomisnopeudesta riippuen noin puolessa tunnissa.

KEVÄINEN PARSA-RAMEN RAPEAKSI PAISTETUN LOHEN KANSSA

(4 annosta, 2 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

  • n. 600 g lohifilettä
  • nippu parsaa
  • 200 g shiitakesieniä
  • 6 kananmunaa
  • 3 dl lehtikaalisilppua (käytin pakastettua, mutta tuorekin käy toki)
  • 4 – 6 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 2 tl chilihiutaleita
  • tilkka öljyä paistamiseen
  • 2 l vettä
  • 6 rkl kalafondia
  • 3,5 rkl japanilaista soijaa
  • 2 rkl seesamiöljyä
  • 2 rkl kalakastiketta (fish sauce)
  • 2 rkl valkoviinietikkaa
  • 2 rkl Sriracha-kastiketta
  • ruukku tuoretta korianteria
  • 1 lime
  • seesaminsiemeniä
  • Suolaa maun mukaan

Valmistus:

  • Kuori ja pilko valkosipulin kynnet. Paista hetki isossa kattilassa pienessä öljytilkassa yhdessä raastetun inkiväärin ja chilihiutaleiden kanssa.
  • Lisää vesi, kalafondi, soija ja viinietikka – anna kiehua n. 20 min.
  • Putsaa ja pilko sienet sekä parsa. Lisää yhdessä seesamiöljyn ja lehtikaalisilpun kanssa liemeen. Anna kiehua vielä viitisen minuuttia.
  • Keitä munat löysäksi (n. 4 – 5 min) ja nuudelit paketin ohjeen mukaan. Paista lohet öljytilkassa pannulla rapeaksi. Mausta suolalla.
  • Mausta liemi kalakastikkeella ja Sriracha-kastikkeella.
  • Tee korianterista hakkelusta ja paahda seesaminsiemenet kevyesti kuivalla pannulla.
  • Laita kulhoon ensin nuudelit, sitten liemi. Toppaa annos rapeilla lohipaloilla, runsaalla korianterisilpulla, kananmunalla ja seesaminsiemenillä. Purista päälle limen mehua.

Ramen-keitto on ehdottomasti parhaimmillaan heti valmistuttuaan. Liemessä lilluvat nuudelit kestävät säilytystä huonommin kuin pasta – ja kunnollisten ramen-nuudeleitten tulisi olla jänteviä ja reippaita. Olen lukenut, että monet japanilaiset tykkäävät, kun nuudelit on suorastaan vielä vähän kovahkoja sisältä. Tähän ajatteluun lounaslaatikko-konsepti istuu aika huonosti.

Halusin kuitenkin testata, miten ramen toimii odoteltuaan yön yli purkissa syödyksi tulemistaan. Yllätyksekseni huomasin, että erittäin hyvin! Maku on seuraavana päivänä intensiivisempi ja syvempi. Nuudelit imevät yllättävän runsaan määrän nestettä itseensä, mutta ainakaan nämä käyttämäni eivät menneet yhtään mössöksi. Lounaslaatikkokeitto oli muuttunut vähemmän keittomaiseksi ja enemmän muhennokseksi. Älyttömän hyvää oli siitä huolimatta! Kananmunan otin mukaan erikseen – ja kuorin sen vasta officella.


Kermainen turska-persiljajuurikeitto

Wednesday 10. May 2017

Päivän pakollinen säätilatiedotus: tänäänkin on satanut lunta ja räntää ainakin täällä meillä. Sikäli keitto tuntuu ihan sopivalta arkiruokavalinnalta. Aika hassua sinänsä, että kaikki pataruuat ja sopat tuntuvat yleensä syksyisiltä, kun taas keväällä ja kesällä himottaa erilaiset salaatit. Toisaalta onhan sitä olemassa kesäkeitot ja gazpachot, jotka ovat ihan “virallista” kesäruokaa.

Kermainen turska-persiljajuurikeitto on raikas ja maultaan keväinen – eli se sopii aivan täydellisesti sesonkiin. Kalana voi hyvin käyttää jotain muutakin valkoista kalaa kuin turskaa, mutta helppoon, vaivattomaan ja edulliseen arkiruokaan sopii hyvin pakastealtaasta löytyvä turska.

Persiljajuuri oli itselleni aivan uusi tuttavuus reseptiä testatessani. Erehdyttävästi palsternakalta näyttävä juuri on miedon makuinen, persiljamaisen raikas ja aavistuksen makea. En ole mikään juurispesialisti, mutta keitossa persiljajuuren voi varmastikin korvata palsternakalla, vaikka silloin makumaailma on vähemmän “vihreä”.

Nippu tuoretta persiljaa, rasia tuoretta krassia ja reilu loraus valkoviiniä täydentävät keväisen keiton.

KERMAINEN TURSKA-PERSILJAJUURIKEITTO

(2 annosta ja 2 – 3 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

  • 400 g turskafilettä (pakaste)
  • 5 persiljajuurta
  • 1 sipuli
  • 2 dl valkoviiniä
  • 2 dl hapatettua kermaa
  • 1 ruukku tuoretta persiljaa
  • 2 rkl kalafondia
  • 1 rasia tuoretta krassia
  • 8 dl vettä
  • voita
  • suolaa

Valmistus:

  • Kuori ja pilko sipuli sekä 3 persiljajuurta. Paista isohkossa kattilassa runsaassa voissa hetken aikaa.
  • Lisää viini, kalafondi ja vesi. Anna kiehuskella miedolla lämmöllä noin 15 min. Lisää hapatettu kerma ja anna kiehua vielä vartin verran.
  • Kuori loput persiljajuuret ja pilko sieviksi kuutioiksi (n. 1 cm). Paista pannulla runsaassa voissa kunnes ovat pehmenneet sopivasti.
  • Saksi tuore persilja keiton sekaan ja sötkötä koko helahoito tasaiseksi sauvasekoittimella.
  • Leikkaa turska pienemmiksi paloiksi ja lisää soppaan yhdessä paistettujen persiljajuurikuutoiden kanssa. Anna kiehua vielä noin 5 minuuttia.
  • Maista lopuksi suola ja saksi krassit keittoon.

Kermainen turska-persiljajuurikeitto toimii täydellisesti arki-illan päivällisenä ja on aivan ihana ottaa mukaan lounaaksi toimistolle. Testasin myös pakastamista – ja voin sanoa, että se toimii myös, vaikka keiton koostumus kyllä kärsii hiukan.

Ja vaikka olenkin tässä mainostanut keiton olevan juuri arkiruokaa, antaa valkoviini mukavan ylellisen vivahteen makumaailmaan. Sikäli se sopii mainiosti myös vaikkapa äitienpäivän juhla-aterian alkuruuaksi.


Spaghetti con ceci e ricotta

Wednesday 03. May 2017

Täällä aletaan jo palailla takaisin elävien kirjoihin varsin räyhäkkään kevätflunssan jäljiltä. Kokonainen päivä ilman kuumetta tarkoittaa, että huomenna on jo korkea aika suunnata officelle, vaikka kieltämättä olo on vielä varsin hutera.

Arkihommien kunniaksi pyöräytin elvyttävän ja energisoivan pastan, josta toivottavasti irtoaa tarpeeksi potkua huomennakin työpäivästä selviämiseen. On aivan päivänselvää, että lounaslaatikosta on löydyttävä jotain kasvissosekeittoa tymäkämpää.

Ricotta-kikhernepasta on alunperin klassinen italialainen arkiruokalaji – siksi piti vähän hienostella otsikon kanssa. Haha! Kikherneet on varsin tavallinen raaka-aine varsinkin Sisilian alueen ruuissa. Ricottalla pehmennetty pasta valmistuu supernopeasti, mikä on yleensä suuri plussa, kun puhutaan arkiruuista. Tänään en olisi kyllä muutenkaan jaksanut ährätä määräänsä enempää hellan ääressä..

RICOTTA-KIKHERNEPASTA

(2 annosta, 2 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

  • 4 hlön annos spagettia
  • 200 g tuoretta babypinaattia
  • 3 dl keitettyjä kikherneitä (tai yksi purkki valmiiksi keitettyjä)
  • 1 sitruuna
  • 125 g ricotta-tuorejuustoa
  • oliiviöljyä
  • suolaa
  • pippuria myllystä
  • 1 ruukku tuoretta basilikaa

Valmistus:

  • Pese sitruuna hyvin ja raasta sen kuori (vain keltainen osa – valkoinen on kitkerää!). Huuhtele pinaatti ja hakkaa vähän pienemmäksi. Paista valutetut kikherneet, raastettu sitruunankuori ja pinaatti kevyesti pienessä määrässä öljyä. Pinaatin määrä tuntuu suurelta, mutta se menee paistaessa tosi paljon kokoon.
  • Keitä pasta al dente runsaassa, hyvin suolatussa vedessä. Valuta valmis spagetti ja sekoita joukkoon ricotta sekä paistettu pinaatti-kikherneseos. Notkista lisäämällä pari rkl oliiviöljyä ja halutessasi 1 – 2 rkl puristettua sitruunan mehua.
  • Mausta makusi mukaan suolalla ja pippurilla.
  • Hakkaa tuore basilika vähän pienemmäksi ja ripottele runsaasti hakkelusta annosten/tarjoilukulhon päälle.

Spaghetti ei ole maailman kiitollisimpia lounaslaatikkopastoja. Varmastikin huomenna pitää annokseen käydä käsiksi päiväkotityyliin – ja pilkkoa pitkät makaroonit haarukkaan sopiviksi pätkiksi. Se ei toisaalta vaikuta mitenkään hurjasti makuelämykseen, joten varmasti pystyn elämään sen kanssa. Pikkuruinen loraus oliiviöljyä pastan sekaan lisättynä juuri ennen lämmitystä tekee sekin yleensä ihmeitä.

Olin tässä jo ihan toivottelemassa teille mukavaa alkavaa viikkoa, kunnes tajusin, että a) huomenna ei ole maanantai ja b) kaikkien muiden viikko on jo alkanut pari päivää sitten. Haha! Taisi se kuume pehmentää pääni lopullisesti!


Fetajuustolla gratinoitu neljän sipulin keitto

Wednesday 19. April 2017

Pääsiäisen herkuttelujen jälkeen ainakin täällä tuntuu vähän siltä, että taas olisi syytä vähän keventää. Sen verran makuni on muuttunut vuosien saatossa, että siinä missä ennen siirryin yksinkertaisesti kaurapuurolinjalle, kun farkkujen nappi alkoi kiristää, nykyään en mitenkään voisi tinkiä ruokailuhetkien makuelämyksistä.

Onneksi ihanan herkullisen ruuan ei todellakaan tarvitse olla raskasta! Yksi hyvä esimerkki on sipulikeitto. Maukas, ruokaisa, mutta silti kevyt keitto, on huippu valinta, kun haluaa palata takaisin ruotuun juhlaperiodin jälkeen.

Perinteiseen ranskalaiseen sipulikeittoon saa lisää sävyjä, kun pilkkoo sekaan erilaisia sipuleita ja käyttää gratinointiin maukasta fetajuustoa. Bonuksena se, että keitto on varsin edullinen valmistaa ja syötyä tulee myös muuten liian kovaksi kuivahtanut herkkuleipä.

FETAJUUSTOLLA GRATINOITU NELJÄN SIPULIN KEITTO

(2 annosta, 2 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

  • 2 sipulia
  • 3 punasipulia
  • 100 g salottisipulia
  • 2 rkl öljyä
  • 1 rkl vehnäjauhoja
  • 2 kasvisliemikuutiota (tai 3 rkl härän- tai vasikanfondia ei-kasvissyöjille vinkiksi)
  • 1 dl kuivaa valkoviiniä
  • 1 rkl japanilaista soijaa
  • 1 l vettä
  • 1 laakerinlehti
  • 1/2 tl timjamia
  • suolaa
  • 4 siivua hyvää taikinajuureen tehtyä vaaleaa leipää (perusteellisesti kuivahtanutkin leipä toimii tässä hyvin!)
  • 150 g fetajuustoa
  • ( 2 – 3 rkl raastettua emmentalia tms. kovaa juustoa)
  • 1/2 dl pieneksi saksittua ruohosipulia

Valmistus:

  • Kuori ja pilko sipulit ohuesti. Laita isohkoon kattilaan ja paistele öljyssä miedolla lämmöllä kunnes ovat läpikuultavia ja pehmeitä.
  • Ripottele vehnäjauho pehmenneiden sipulien päälle + ripaus suolaa, sekoita. Lisää kattilaan vesi, kasvisliemikuutiot, soija ja viini. Mausta timjamilla ja laakerinlehdellä. Anna kiehuskella hiljakseen kannen alla noin 20 min.
  • Kuumenna uuni 250 asteiseksi. Ota laakerinlehti pois keitosta ja maista suola. Mahdollisesti lisää hiukan vettä, jos keitto tuntuu liian tönköltä.
  • Jaa keitto uuninkestäviin astioihin (lasiset lounaslaatikot on tässä kohdin ihan huippu valinta!), asettele leipä jokaiseen annokseen, murustele päälle feta. Jos kaapista löytyy joku juustonkäntty, sen voi hyvin raastaa ja ripotella annosten pinnalle.
  • Gratinoi uunissa noin 5 minuuttia. Kantsii olla tarkkana – juusto kärähtää helposti!
  • Ripottele annosten päälle reilusti ruohosipulisilppua ja tarjoile heti.

Totuus on se, että sipulikeitto on ehdottomasti parhaimmillaan juuri valmistettuna. Eli jos teitä on neljä syöjää, on ehkä parempi, että antaa kaikkien annosten mennä heti, eikä turhaan säästele soppaa lounaslaatikkoon.

Toisaalta fetajuusto on paljon kiitollisempi säilytystä ajatellen kuin jos gratinoinnin tekisi perinteiseen tapaan jollain kovalla juustolla. Se ei nahistu, nihisty ja ala hikoilla ollenkaan samalla tavoin ja lämmitys mikrossa toimii ihan ookoo.

Lisäksi pilkoin lounaslaatikkoon tarkoitettuihin keittoihin leivän valmiiksi kuutioiksi. Vaikka leipä pehmenee keitossa ihan tehokkaasti, halusin kuitenkin välttää sitkeän kantin kanssa taistelua lounaalla.

Kokemuksesta voin siis sanoa, että vaikka sipulikeitto on aina parhaimmillaan heti valmistuttuaan, on tämä fetajuustolla gratinoitu neljän sipulin keitto kuitenkin ihan mukava makuelämys myös seuraavana päivänä lounaslaatikosta nautittuna.


Pikantit porkkana-halloumipihvit hummuksen ja couscousin kanssa

Tuesday 11. April 2017

Keväällä tulee aina sellainen fiilis, että tekee mieli lisätä porkkanoiden syöntiä. Kai sitä haluaa olla samassa synkronissa kevätkukkien kanssa – väriloistoa kaikille aisteille. Toisaalta voi se olla, että takaraivossa väijyy teiniaikainen tieto, että porkkana vahvistaa ihoa ja takaa tasaisemman päivetyksen.

Oli syy mikä hyvänsä, chilillä mukavasti vauhditetut porkkana-halloumipihvit ovat maanmainiota arkiruokaa. Kyytipojaksi couscousia tai riisiä oman maun mukaan.

Postauksessa on myös Peetun superihanan hummuksen ohje. Olin aivan varma, että  olen reseptin jo joskus täällä julkaissutkin, mutta laitan sen nyt varmuuden vuoksi uudelleen. En ainakaan itse sitä heti arkistoistani löytänyt, eikä googlegaan, vaikka se yleensä löytää kaiken sellaisenkin, mikä on hävinnyt loistavan johdonmukaisen arkistointijärjestelmäni uumeniin.

PORKKANA-HALLOUMIPIHVIT

(2 annosta, 2 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

  • 3 isoa porkkanaa
  • 200 g halloumia (yksi paketti)
  • 2 munaa
  • vajaa 1 dl korppujauhoja
  • 1 tl chilihiutaleita
  • öljyä
  • mustapippuria myllystä
  • suolaa tarvittaessa

Valmistus:

  • Lämmitä uuni 250 asteiseksi.
  • Kuori ja raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi. Raasta myös halloumi raastinraudan karkealla puolella. Sekoita kulhossa porkkanaraaste, raastettu halloumi, munat, korppujauhot, chilihiutaleet ja maustemitallinen rouhittua mustapippuria. Lisää tarvittaessa rippunen suolaa. Tosin halloumi on itsessään aikas suolaista, joten välttämättä lisää ei tarvitse.
  • Öljyä kädet ja muovaile leivinpaperilla päällystetylle pellille 8 pihviä. Sivele hiukan öljyä myös pihvien pinnalle.
  • Kypsennä uunin keskiosassa noin 15 min, kunnes pihvit ovat saaneet kivan värin pintaansa.
  • Valmista 4 hengen annos couscousia pakkauksen ohjeen mukaan.

PEETUN HUMMUS

Ainekset:

  • 1 prk valmiita kikherneitä tai n. 2,5 dl itse keitettyjä
  • 1 – 2 rkl tahinia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 3 rkl sitruunanmehua
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 tl (vajaa) maustekuminaa

Valmistus:

  • Muusaa kaikki ainekset tasaiseksi sauvasekoittimella. Lisää vettä tai kikherneiden keitinlientä, jos lopputulos tuntuu liian tönköltä. Itse keitetyistä kikherneistä tehty hummus saattaa kaivata myös ripauksen suolaa – purkkiversio yleensä ei.

Hummuksen maku riippuu aika paljon siitä, millaista tahinia on käytettävissä. Itse tykkään eniten Sevan-merkkisestä libanonilaisesta tahinista, mutta varmasti muitakin hyviä löytyy. Tällä Peetun ohjeella hummusta tulee melko reilusti – varmasti enemmän kuin neljään porkkanapihviannokseen tarvitaan. Loput voi mainiosti käyttää levitteenä tai dippi-kastikkeena. Itse voisin syödä tätä ihanaa hummusta melkein minkä tahansa kanssa!

Pikantit porkkanapihvit on juuston ansiosta ihan pelkkiä kasvispihvejä täyttävämpiä. Ihan positiivista sinänsä, sillä liian kevyen lounaan jälkeen nälkä voi yllättää jo parin tunnin päästä – ja silloin iltapäivästä toimistolla tulee piiiitkä. Etenkin meille, jotka yritämme vältellä iltapäivisin iskevää armotonta sokerihimoa, on tärkeää, että lounas kaikessa terveellisyydessään ei ole kuitenkaan ihan liian kevyt.

Pihvit kestävät hyvin pienen säilytyksen ja sikäli ovat oivallinen täyte lounaslaatikkoon. Pakastamista en ole testannut – jotenkin tuntuu, että raastettu porkkana ei siitä kovin hyvin selviäisi. Sinänsä tuo ei ole kovin suuri ongelma, sillä ohjeella pihvejä tulee noin 8 kappaletta, mikä kyllä helposti kuluu parin-kolmen päivän aikana.