Tilinpäätös

keskiviikko 02. tammikuu 2019

Tein sitten minäkin Instagramin suositun ”Top 9” kuvakollaasin. Mikäs sen hauskempi tapa sukeltaa vielä kerran viime vuoden mukaviin huippuhetkiin.

Aika samoilla linjoilla olen Insta-seuraajieni kanssa: unelmieni matka L.A:in yhdessä Karkin kanssa oli huippuelämys vailla vertaa. Reilun viikon lomalta on riittänyt ammennettavaa koko loppuvuodelle.

Toinen tärkeä teema on armaat lapsukaiseni, nyt jo aikuiset Karkki ja Peetu. Aika huikeeta muuten, että Karkki oli vielä lukiolainen ja Peetu yläkoulussa blogin ensiaskelilla!

Koko viime vuoden suosituin kuvani on napattu ensimmäisenä iltana Santa Monicassa, vain pari tuntia sen jälkeen, kun saavuimme majapaikkaamme. Pitkästä lennosta ja aikaerosta huolimatta halusimme ensimmäisenä nähdä meren.

Pastellinen auringonlasku peilaa hyvin silloisia fiiliksiämme (miinus suolistossa kurniva nälkä!). Olo oli samanaikaisesti raukean levollinen, pirisevän odottava, kiitollinen ja myös hiukan hämmentynyt – voiko tämä tosiaan olla totta vai uneksinko vain?

Toiseksi suosituimman kuvan credsit kuuluvat ystävälleni Antille. Minttu 19 vee ja kampaus mallia moppi. I say no more.

Aika hauskaa, että suosituimpien kuvieni kärkipaikkoja pitää sekä ihan ensimmäinen että kaikkein viimeisin kuva L.A:stä.

Emme hengailleet kovinkaan paljoa biitsillä, lyhyeen lomaan piti sisällyttää niin valtavasti näkemistä ja tekemistä, että emme mitenkään ehtineet. Viimeisenä päivänä piti kuitenkin käydä käräyttämässä nahka Santa Monica Beachilla. Voin kertoa, että hankkimani ”rusketusraidat” ovat edelleen selässä näkyvissä. Kuvanottovaiheessa ei kuitenkaan vielä kirvellyt!

Yksi vuoden ehdottomia huippukohtia oli Beyoncen & Jayz:n OTR II konsertti! Hankittiin liput Karkin kanssa Peetulle 25 vee lahjaksi – ja saimme ikimuistoisen elämyksen koko porukka.

Kuvaan on mielestäni kaikin puolin onnistuttu vangitsemaan meidän iloisen odottavat fiilikset juuri ennen konsertin alkua. Eli kiitokset vain tuntemattomalle kuvaajalle. Lisäpisteitä takanamme klassista fiilis-selfietä säätävistä neidoista!

Tiedän, että Instagram pursuilee liimaisia inspiraatiositaatteja ja korneja tsemppi-iskulauseita. Olen kuitenkin sillälailla yksinkertainen, että tykkään monista lausahduksista ja usein ihan oikeasti saan inspiraatiota ja tsemppiä.

Välillä kohdalle osuu oikea helmi – niinkuin tämä tässä – ja se jää elämään mielen perukoille pitkäksi aikaa.

Ja sitten taas visiitti Santa Monica Beachille – tällä kertaa yhdessä Karkin kanssa. Merituulen tuivertamat hiukset ja loman levittämät hymyt. Ehdottomasti yksi vuoden 2018 huippuhetkiä.

Haha! Joo, kyllähän sitä iltamyöhään riekkuminen on nykyään aika teoreettinen vaihtoehto. Valitettavasti en kyllä ole edelleenkään mitenkään hyvä menemään ajoissa nukkumaan, mutta Netflixin tölläämistä tuskin luokitellaan millään mittakaavalla kovin wild & crazy -toiminnaksi.

Otin Karkista kuvia CV:tä varten, kun tajusin vanhemman tyttäreni, lakimiehen, näyttävän enemmän aikuiselta kuin monesti minä itse. Ylpeänä ja hämmentyneenä pistin kuvan Instagramiin. Jotain olen kai sitten kuitenkin onnistunut tekemään oikein, kun olen saanut näin upeat tyttäret!

Top ysiin päätyi myös potretti Peetusta viime vuoden uudenvuodenjuhlien asussa. Aika hauskaa, että yksi ensimmäisistä (ellei jopa ihan ensimmäinen?) vuonna 2018 Instagramissa julkaisemani kuva oli myös yksi suosituimmista!

Hiukan harmittaa, että Peetun tämän vuoden uusivuosi-asusta ei ole kuvaa. Pääsin todistamaan testivaihetta ja kokonaisuus vaikutti vähintäänkin lupaavalta. No, ehkä hieno asu pääsee vielä toistamiseen käyttöön niin, että olen paikalla kameroineni.

Tässä siis Mintun vuoden 2018 huippuhetket Instagramin suosituimpien kuvien perusteella.

Jotain jäi myös puuttumaan: vaikka Instagramin(kin) pitäisi olla kissojen valtakunta, yksikään karvakuonopotretti ei päätynyt pidetyimmän yhdeksän joukkoon. Selkeästi asia, johon tulee tehdä parannus tänä vuonna!

Mukana ei ole myöskään yhtään kuvaa, jossa olisi ystäviäni. Heidän olemassaolonsa on yksi hyvinvointini peruspilareista, joten sikäli Top 9 -listaus ei kerro täysin koko kuvaa vuoden highlightseista.

Listalta puuttuu myös yksi vuoden mieleenpainuvimmista elämyksistä, No Mind -festivaali, ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että viikon mittaisella tapahtumalla oli ”mobiililaitekielto”. Lainausmerkeissä siksi, että ei siitä varmasti olisi mitään rangaistusta saanut, vaikka puhelimen kanssa olisikin heilunut. Itse en tuntenut kuitenkaan siihen tarvetta (vaikka miljöö olikin monin paikoin niin viehättävä, että Instagram olisi varmasti ollut hyvillään) – päinvastoin puoliväkisin määrätty sometuskielto tuntui suorastaan vapauttavalta.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tummia sävyjä ja raskaita asioita väheksymättä tai unohtamatta, haluan kuitenkin keskittyä mieluiten kaikkeen valoisaan ja positiiviseen!


Ladies who lunch – Malibu edition

tiistai 07. elokuu 2018

Olin tänään ensimmästä päivää takaisin töissä ihanan, lukuisia ikimuistoisia lomapyrähdyksiä sisältäneen kesän jälkeen. Tai siis kesä todellakin jatkuu vielä, mutta lomat on nyt lusittu (ehe, ehe). Fiilis on nyt tosiaankin aivan toinen, kun seuraavat suunnitellut vapaat on vasta jouluna. Tosin pieni pyrähdys Tampereelle tullee ajankohtaiseksi joskus syksyn puolivälissä.

Näin ensimmäisenä virallisena lomakauden jälkeisenä töihinpaluupäivänä on hyvä hetki luoda kiitollinen silmäys ihan sinne kesän alkuun. Varsin kuvaavaa, että kesäkuun puolivälistä, jolloin olimme Karkin kanssa ikimuistoisella ja upealla Los Angelesin reissullamme, tuntuu olevan kokonainen ikuisuus.

Jonkinlainen ”ekakertalaisen L.A.” -tyyppinen postauskin on työn alla, mutta ongelma ja viivästyksen syy on sama kuin kaikkien muidenkin huikeiden ekakertareissujen: kuvia, joista pitäisi valita, on ziljoona ja kerrottavaa senkin edestä. Tuntuu, että parhaimmat matkapostaukset tulee kohteista, joissa on tullut käytyä aikaisemminkin, mieluiten useamman kerran. Silloin sitä on vähemmän yleistäpinöissään (Karkki, Karkki, KARKKI KATO NYT NOITA PALMUJA!!! – joka päivä ainakin viidesti…) ja tarinasta tulee ehkä aavistuksen lukijaystävällisempi. Mutta koska yhä edelleen kirjoitan blogia osittain siksi, että se on myös päiväkirja ja muistojen albumi itselleni, L.A. -juttu on tulossa!

Viime kesänä päätin, että sai sitten olla viimeinen kerta, kun ripottelen kesälomani sinne tänne noin viikon mittaisiin pätkiin. En edes muista, milloin olisin ollut enemmän kuin kaksi viikkoa putkeen lomalla – taisi olla viimeksi silloin, kun pikkukisu Sailor Moon liittyi perheeseen melko tasan neljä vuotta sitten. Tosiaan viime kesänä sitten tunsin, että ihanaan rentoutuneeseen kesäfiilikseen ei voi päästä, jos ei ole officelta poissa yli kahta viikkoa putkeen.

Ongelma taisi sittenkin olla viime kesä, joka ei ulkoisilta puitteiltaan muistuttanut juurikaan kesää kuin häviävän lyhyinä hetkinä (jolloin useimmiten satuin olemaan töissä). Tänä kesänä olen nauttinut aivan tolkuttomasti siitä, että lomaa on aina vaan jäljellä, vaikka aloitin holiday-hommat tosiaan jo kesäkuun alkupuolella, jolloin oli vielä ihan satalasissa bisnesmeininki töissä. Varmasti iso kiitos siitä, että lunki, iloinen, hyväksyvä ja valoisa lomafiilis on säilynyt läpi lomaviikkojen väliin osuvien toimistoperiodien, on tämä käsittämättömän upea kesäsää.

Tänä kesänä päätän, että ehdottomasti en ota lomiani putkeen myöskään ensi vuonna. Viikkorytmittelemällä tunne on kuin olisi lomalla koko ajan! Etenkin, kun pitää huolen siitä, että arki-iltanakin tulee pulahdettua järveen ja istuttua parvekkeella trooppisen kuumassa yössä nukkumaanmenoaikaan asti. Vietettyä kesää, vaikkei lomalla olisikaan.

Viimeaikoina Karkkia ei ole enää juurikaan näkynyt blogin asukuvaosastolla (tarkistin, edellinen on syyskuulta 2014). Sellaista se on, kun lapset kasvavat ja alkavat elää omaa elämäänsä. Yhteisellä lomalla aikaa kuvienkin ottamiseen on tietty paremmin, mutta täytyy tunnustaa, että me oltiin reissussa pääasiassa erittäin epäkuvauksellisissa shortsit + t-paita -turistivetimissä, joten inspiraatio muihin kuin ihaniin muistojen lomakuviin oli aika nollassa.

L.A. reissun maanantaiksi Karkki oli varannut meille pöydän Michelintähtiravintolaan Nobuun. Onneksi valittiin mennä sinne lounaalle, sillä jetlag veroitti sen verran fiiliksiä iltariekkumiseen, että parikin kivaksi ja hyväksi paikaksi kehuttua ravintolaa piti jättää väliin pöytävarauksesta huolimatta. Kuka sitä nyt haluaisi kuluttaa pientä omaisuutta illalliseen, josta päällimmäinen muistikuva on se, miten kovasti piti taistella, ettei nukahtaisi ravintolan pöytään.

Ruoka Malibun Nobussa oli aivan tähtitieteellisen ihanaa! Samaan ketjuun kuuluvia ravintoloita on muuallakin, mutta olen monesta paikasta lukenut, että tuo Malibun ravintola on yksi parhaista.

Muuten Malibu itse jäi meille aika ohueksi tuttavuudeksi. Autoilimme lounaan jälkeen kuuluisalle – ja erittäin fotogeeniselle – rannalle. Paikka on erityisen suosittu häävalokuvien ottopaikka. Vain parisen tuntia kestäneen visiittimme aikana ehdimme todistaa kolmen eri hääparin kuvauksia. Muuten se ei ehkä ollut meidän mielestä se kaikkein paras paikka hengailuun. Hiekkainen ranta-alue on varsin kapea ja kivikkoinen (kuvauksellinen) vesiraja ei juuri houkutellut uimaan.

Silti ei voinut mitenkään olla näkemättä, miten hurjan kaunista kaikkialla oli.

  • mekko, TopShop
  • jakku, Asos
  • laukku, vintage/2nd hand -löytö
  • aurinkolasit, Gucci
  • tennarit, Nilsson (luulisin… Karkki on lomareissulla Kreikassa, joten en pysty tarkistamaan)


Kesä-asu Malibusta

lauantai 23. kesäkuu 2018

Mitenkäs teillä siellä on jussit sujunut? Ainakin kaikkien ihanien some-kuvien perusteella hiukan koleahkosta säästä huolimatta suloisen tunnelmallisia perinteitä juhlaherkkuineen on nautittu molemmin puolin Pohjanlahtea.

Täällä meillä juhannusaattoaamu ”valkeni” railakkaan sateen ja riepottelevan tuulen merkeissä. Päätin skipata hyvällä omallatunnolla nekin vähät suunnitelmat, joita olin tehnyt ja loikoilin häpeämättä sängyssä puolille päivin asti. Sitten alkoikin pikkuhiljaa ilma seljetä ja iltapäivällä sitä pääsi tekemään piiitkän kävelylenkin puolityhjillä kotinurkilla auringon pilkistellessä pilvien takaa.

Tavallisesti lähiympäristöni kadut ja polut on ihan tukossa lenkkeilijöitä, koiran ulkoiluttajia, vauvanvaunuja, lapsiperheitä, pariskuntia ja kaikenlaista muutakin irtoväkeä, kuten (meitä) säännöllisesti kesken kaiken yhtäkkiä pysähteleviä loosereita, jotka edelleen pelaavat Pokémon GO:ta. Tosi himmeä fiilis olla liikkellä lauantai-iltapäivällä ja törmätä vain muutamaan hassuun muuhun ulkoilijaan.

Merkillisyyttä lisäsi se, että vaikka muuten oli tosi hiljaista, sieltä täältä kuului iloisien city-juhannusta viettämään jääneiden juhlaseurueiden äänet. Jotenkin epälooginen äänimaisema, mutta silti tuntui kivalta, ettei ollut aivan totaalisen kuollutta ja hiljaista.

Omistin oman juhannukseni jet lagista toipumiseen (siis miten kauan tämä oikein kestää!?) ja kaikenlaiseen muuhunkin elpymiseen. Kuvailin vähän uusia, reissusta hankkimiani kristalleja (joista yhden takia jouduin melkein kiinni turvallisuustarkastuksessa kaksi kertaa…), mutta muuten suloiset suvikuvat jäivät Mintun juhannuksesta ottamatta.

Tässä kuitenkin asu, jossa oli syömässä yhden elämäni parhaimmista aterioista Malibun ravintola Nobussa taannoisella Los Angelesin reissulla. Ei voi mitenkään uskoa, että tuostakin hetkestä on jo kohta kaksi viikkoa!

Joku voisi väittää, että eihän asussa ole mitään uutta ja ihmeellisesti – mikä pitää toki varsin pitkälle paikkansa. Fifth Avenue Shoe Repairin paita on ollut lempparini jo niin monta kesäsesonkia, että olen jo seonnut laskuista. Sandaalitkin olen jo kertaalleen hyllyttänyt loppuunkäytettyinä, mutta sitten en oppinutkaan elämään seuraajaksi hankittujen Hasbeensien kanssa, joten Clark’sit palasivat takaisin palvelukseen.

Laukku ja sanikat ovat niinikään vanhoja uskollisia palvelijoita.

Ymmärrän hyvin, jos hamekin näyttää vanhalta tutulta. Kesägarderobissani on useampiakin raidallisia jersey- tai neulehameita – ja monesti korvaan loppuunkäytetyn uudella samanlaisella.

Tämä on nyt kuitenkin vähän erilainen, sillä nilkkoja hivelevää maksipituista raitahametta en ole aikaisemmin omistanut!


  • paita, Fifht Avenue Shoe Repair
  • hame, Lindex
  • sandaalit, Clark’s
  • laukku, Botkier
  • aurinkolasit, Tiger of Sweden


Santa Monica, L.A. kutsuu!

tiistai 05. kesäkuu 2018

Siis arvatkaa mitä!?!

Vähän tyhmä kysymys, kun se lukee jo otsikossa, mutta aaaaaah, miten olen täpinöissäni! Me lähdetään perjantaina Karkin kanssa vähän reiluksi viikoksi Kaliforniaan!!

Koko reissu tuli suunniteltua vähän ex tempore, kun blogi- ja muotiviikkohommien kautta tutuksi tullut Peppe mainitsi IG feedissään, että heidän Santa Monican koti on vielä jotkut satunnaiset viikot kesällä ilman vuokralaisia. Aikaeron vuoksi kuulutus oli tullut eetteriin meidän aikaa keskellä yötä ja näin sen, kun vielä sängyssä heräämistä yritellessäni selailin Instagramia. Hetken aikaa löi päässä tyhjää, kunnes tajusin, että Santa Monica on ollut yksi kohta ”unelmieni matkakohteet” -listalla vaikka miten kauan!

Long story short – erinäisten suunnitelmateknisten vaiheiden, jotka sisältävät mm. kahden viikon reissun Tinnin kanssa elokuussa, majoitus tapahtuisikin Peppen naapurissa ja että lähden matkaan itsekseni, on tilanne nyt se, että lennähdämme enkelten kaupunkiin Karkin kanssa nyt perjantaina ja majoitumme tosiaan Peppen luona! Kiva extra hauskuus matkafiilikseen, kun on saanut nähdä paljon kuvia tulevasta majapaikasta Livet & L.A. -blogissa. (Kantsii muuten ottaa seurattavaksi, vaikkei olisi Los Angelesiin matkustamassakaan).

Käytännöllisesti katsoen joka kerta, kun olen lähdössä jonnekin reissuun, sieltä ruudun toiselta puolelta tulee aivan loistavia matkavinkkejä. Eli nytkin huutelen niiden perään!

Muutamiin ravintoloihin ollaan jo tehty Karkin kanssa pöytävarauksia ja liput Warner Bros. -kierrokselle hankittu. Peppen kirjoittaman matkaoppaan, Mitt Los Angeles, tilasin välittömästi, kun päätin lähteä reissuun – ja kirja on täynnä loistavia ideoita, mitä kannattaa tehdä ja nähdä. Siitä huolimatta olisi ihan mahtavaa saada vielä lisää vinkkejä ja inspiraatiota ja ihan kokemuksia siitä, millaista on olla turisti noilla kulmilla.

Tässä nyt jo vähän matkalaukku tärisee!!

(ja kaikille murtovarkaille tiedoksi: tälläkään kertaa meillä ei jää koti tyhjäksi, koska kissat)


Uudistunut Holiday Inn tarjoaa mutkatonta mukavuutta ja erinomaista palvelua

sunnuntai 22. huhtikuu 2018

Että voikin pieni lomanen virkistää ihmistä! Sitä ei todellakaan aina tarvitse lähteä millekään supermatkalle maapallon toiselle puolelle saadakseen pienen hengähdyshetken arjen keskellä. Viikonloppu hotellissa irrottaa ihanasti rutiineista ja olo virkistyy kummasti, vaikka ei olisi poistunut kovinkaan pitkälle kotoa. Postaus toteutettu yhteistyössä Holiday Innin kanssa.

Vietin viime viikonlopun Helsingissä ja yövyin uudistetussa Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti -hotellissa. Odotin etukäteen kovasti lomaviikonloppuani. Koko talvi ja kevät on ollut tosiaankin monella tapaa haasteellinen, joten pieni irtiotto arjesta oli enemmän kuin tervetullut ja kaivattu.

Hotellissa vieraana oleminen on mielestäni ihanaa. Sitä jotenkin solahtaa ihan toisenlaiseen todellisuuteen ja tosiaankin ihan Helsingin reissulla tulee sellainen olo, että nyt sitä ollaan oikein matkalla.

Ihan ensimmäisenä uudistunut Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti ilahdutti valoisalla, avaralla ja etenkin selkeällä vastaanottoalueellaan. En ollenkaan käsitä hotelleja, joiden vastaanottotiskit on kätketty johonkin baari-/ravintolahässäkän sekaan niin, että siinä saa pyöriä matkalaukkunsa kanssa pitkän tovin, ennenkuin tajuaa, mistä mahdollisesti voisi saada avaimen huoneeseensa. Ruoholahden Holiday Innissä vastaanotto on heti pääovia vastapäätä, niinkuin oikein onkin.

Mitä odotan hotellihuoneelta? Se riippuu tietty paljon millaisella matkalla olen, mutta kun on kysymys työmatkasta tai täynnä ohjelmaa olevasta viikonloppureissusta, vastaus on varsin selvä: hyvää sänkyä, freesiä kylppäriä, toimivaa langatonta verkkoa, riittävästi tilaa niin, että matkalaukun saa levitettyä mukavasti ja vaatteet roikkumaan henkarille. Lisäksi hajuherkkänä toivon, että huone olisi mahdollisimman hajuton.

Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti on uudistanut myös kaikki huoneet. Olin erittäin tyytyväinen toimivaan ja mukavaan viikonloppukotiini. Erityispisteet superihanasta sängystä! Ja myös siitä, että kunnon muhkea kylpytakki kuuluu Superior-huoneen vakiovarustukseen.

On kuitenkin kaksi asiaa, jotka kiinnittivät erityisesti huomioni. Toinen on hotellin valtavan kodikkaaksi, toimivan ja kutsuvan oloiseksi uudistettu Open Lobby ja toinen aivan erinomaisen ihana, ystävällinen ja huomioiva palvelu.

En muista olisinko ikinä kokenut sellaista tunnetta missään hotellissa vieraillessani, että voi, kun olisi enemmän aikaa hengailla lobbyssa. Jotenkin tuntuu, että en. Ruoholahden Holiday Inn on kuitenkin onnistunut saamaan niin kivan tunnelman aulatiloihinsa, että näin itseni siellä näpyttelemässä tietokonetta työpisteillä, pelaamassa lautapelejä perheen kanssa, lueskelemassa lehteä kahvikuppi toisessa kädessä ja niin edelleen.

Myös ravintolatilat on uudistettu raikkaaksi ja kotoisiksi. Tällä reissulla söin hotellilla vain aamupalaa, mutta kovin houkuttelevalta paikka vaikutti muutenkin. Holiday Inn Helsinki West Ruoholahden ravintolassa on nyt kaikille tarjolla huippuhyvä avajaisetu: 2 lounasta yhden hinnalla maanantaista perjantaihin (voimassa 5.5. asti)

Pistetäänpäs tähän hyväksi lopuksi vielä kunnon arvonta! Voit voittaa yhden yön majoituksen kahdelle hengelle Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti -hotellissa jättämällä kommentin tähän postaukseen. Lahjakortti voimassa 6 kk antopäivästä. Arvomme yhden voittajan kaikkien kommentoineiden kesken –  kampanjaan kuuluu Go 4 it vol. 2 -blogini lisäksi myös viisi muuta bloggaria, joten kannattaa käydä kommentoimassa myös heidän postauksiaan, jos haluaa maksimoida voittomahdollisuutensa! Arvontaan voi osallistua kampanjablogipostauksissa 27.5.2018 asti. Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät täältä