Helleviikonlopun hipsutunika

Sunday 13. August 2017

Somea selatessa tuntuu, että tämä viikonloppu on ollut virallinen kaupunkifestariviikonloppu. Flow siellä, Way Out West täällä – ja lisäksi kaikenlaista pienempää kinkeriä näyttää olleen väkeä viihdyttämässä.

Fiilis on ilmeisesti tarttuvaa sillä halusin ehdottomasti ulkoiluttaa viikonloppuna ihanaa hapsureunaista tunikajakkuani, vaikka en päätynytkään hytkymään minkään lavan eteen musiikin tahdissa. Itseasiassa oma ohjelmani on ollut varsin kaukana siitä – nyt koitti vihdoin kovasti odottamani golf-kurssi.

Tuntuu ihan lottovoitolta, kun viikon upein hellepäivä osui perjantaille! Muutenkin on kyllä ollut ihanaa ja lämpimän kesäistä – vaikka eihän siitä nyt enää ihan täysillä ehdi nauttia arkisin, kun päivät tulee lusittua officella.

Perjantaina oli tosiaan niin kova helle, että ihan niin lämmintä en olisi golf-kurssilleni toivonutkaan. Yllättävän kovaa hommaa se on tällaiselle tottumattomalle aloittelijalle. Varsinkin pidempiä lyöntejä harjoitellessa olin aivan yltä päältä hiessä, vaikka lämpötilat olivatkin laskeneet inhimillisiin, kahdenkympin tienoilla huiteleviin lukemiin.

Johtuu varmasti osittain siitä, kun ei oikein osaa mitään, niin kaikki tuntuu yllättävän vaikealta ja haasteelliselta. Nyt kahden intensiivisen golf-päivän jälkeen olo varsinkin yläkropassa on kuin olisi jäänyt jonkun tiejyrän alle. Ehkä tässä vielä taidot karttuu sen verran, että sitä joskus pääsee vielä oikein baanalle pelaamaan. Tällä hetkellä itsevarmuus on kyllä aika minimissä.

Kuumankosteat, pimeät elokuun illat ja yöt on jotain ihan erityistä. Auringonlaskut on ollut aivan kertakaikkiaan upeita joka ilta. Olo on ollut kuin olisi jossain ulkomailla ja kameran muistikortti on täyttynyt toinen toistaan värikkäämmistä yötaivaskuvista.

Olen tapani mukaan seurannut säätiedotuksia silmä kovana ja vaikka monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että tämä oli nyt kesän viimeinen viikonloppu, en ole ihan kokonaan heittänyt vielä toivetta nurkkaan, etteikö sitä tänä kesänä vielä pääsisi ulkoiluttamaan kesäistä hapsutunikaakin!

  • tunika, River Island
  • toppi, H&M
  • hame, H&M
  • sandaalit/läpyskät, Alexander Wang X H&M
  • laukku, Marc by Marc Jacobs


Turrena maailmalla – ja vähän lomahaaveilua

Tuesday 08. August 2017

Reilu viikko lomanjälkeistä office-elämää takana ja mieli halajaa jo seuraavaa reissua. Juuri nyt sormet syyhyäisi varaamaan pidennetyn viikonlopun mittaista matkaa Lissaboniin. Tuntuu, että kaikki on käynyt siellä ja aivan tasan kaikki ovat rakastuneet kaupunkiin.

Pieni iltapuhde Airbnb-majoituksia selaillen ei mitenkään vähentänyt matkakuumetta. Tosi mielettömän kivan oloisia majoituksia löytyy ihan naurettavan edullisesti, jos (ja, meikäläisen tapauksessa, kun) on valmis matkustamaan eurooppalaisittain virallisen kesälomakauden, elokuun, jälkeen.

Haaveilen pastellisista taloista, romanttisista kujista, henkeäsalpaavista auringonlaskuista, kivasti kolkuttelevasta raitiovaunusta, pittoreskeista ravintoloista, käsinmaalatuista kaakeleista… niin ja jos nyt sille linjalle lähdetään, voisihan sitä bookata kivan Airbnb:n pariksi yöksi myös meren rannalta. Ihan siinä lähellähän se on.

Tänä kesänä en olekaan vielä päässyt viettämään kunnon biitsilomaa. Muutamana päivänä on toki tullut köllöteltyä hetki bikineissä, ja lähijärveni on sen verran lämmin, että ihan kovimpia sadepäiviä lukuunottamatta, olen käynyt joka päivä joko aamu- tai iltauinnilla.

Eli en siis missään tapauksessa valita! Kesä ei ole mielestäni vielä lähimainkaan loppu – ja jo tähän mennessä on tullut nähtyä, tehtyä ja koettua niin paljon kaikkea mahtavaa, että sen puoleen olen erinomaisen tyytyväinen. Tulossa on vielä kiihkeästi odottamani golf-kurssi ja kohta tytötkin palaavat kotiin Indonesian reissultaan niin saadaan viettää taas hetki yhdessä perheen kanssa.

Ja siis nyt täytyy varmaan piirtää risti seinään: minä, syksyn inhoaja numero yksi, odotan tosi innolla ja malttamattomana, että uusi sesonki alkaa. Varmasti ensimmäistä kertaa ikinä en tunnista pienintäkään pakokauhun pilkahdustakaan tunteitani tutkiskellessani, vaan koen pelkkää positiivista odotusta ja hinkuan syksyistä energiaa.

Näköjään sitä on täysin mahdollista haluta samanaikaisesti kahta toisilleen lähes vastakohtaista asiaa. Kesänpidennysreissu Lissaboniin (yhdistettynä pikaiseen rantalomaan) ja action-syksyn aloitus – molemmat löytyy toivelistani kärjestä.

Jotenkin hassua, että oloni on hiukan vajaa, kun kesä näyttää menevän ohi ilman kunnon biitsi-päiviä. Ehkä se on vain pränttääntynyt alitajuntaan jo joskus lapsena niin voimakkaasti. Silloin kun tuli vietettyä enemmän tai vähemmän puolet kesästä rantsuelämästä nauttien.

Hiukan sama juttu kuin se, että en ole oikein valmis talven kanssa, jos en pääse edes joitakin kertoja lumilautailemaan. Lumilautailu ei tietty ole mikään lapsuuden juttu, mutta viime vuodet on ollut Tukholmassa niin lumettomia, että talven makuun ei pääse kunnolla kuin hiihtokeskuksissa.

(Unohdin piirtää liudan sydämiä tuon kahvilan kyltin viereen, mutta jotenkin supersiistiä, että yrittäjätkin kertovat selkeästi kantansa, eivätkä yritä hymistellen olla mieliksi kaikille)

Itsellenikin tässä muistutuksena pari virallista turistiasua alkukesän Bremenin reissultamme. Äkkiä sitä näköjään unohtaa, että onhan sitä oltu matkoilla ja koettu vaikka mitä! Kesä tuntuu aina hurjan lyhyeltä, mutta miten on mahdollista, että tuosta mahtavasta matkasta parhaassa likkaseurassa tuntuu olevan ikuisuus?

Mukavuus on avainsana kaupunkimatkailun päiväpukeutumisessa. Helppous toinen. Ja vaikka uskollisesti rahtaan aina valikoiman korkokenkiä kaikille city-reissuille, eniten käyttöä tulee kunnon tennareille. Kävellen sitä kuitenkin näkee ja kokee parhaiten kaikki ihanat pienet asiat, kauniit kukkaistutukset, porttikongit, aidan koristeet, seinän koristemaalin sävyn, etsetera.

Tänä kesänä on tullut ihan tehokäytettyä tuota Acne Studion hauskaa turre-paitaa. Tykkään hurjasti sekä paidan että printin kesäisen railakkaasta värimaailmasta ja kevyesti ironinen teksti “Sunshine Factory Nevada Sweden” on mielestäni tosi superhauska! :D

  • keltainen paita, Acne Studios
  • sininen teeppari, Minimarket
  • harmaa kynähame, H&M
  • tummansiniset shortsit, Lindex
  • tennarit, Adidas
  • arskat, Dior
  • musta laukku, Filippa K


Shortsit toimistolla YES/NO?

Monday 31. July 2017

Nonni, nyt se on sitten ohitse se Mintun viimeinenkin kesälomaviikko. Eilen oli hiukan lomanloppumisblues, enkä oikein saanut pakotettua itseäni normaaliin sunnuntai-rutiiniini, seuraavan viikon työvaatteiden tsekkailuun. En tiedä auttoiko vai hankaloittiko asiaa se, että tänään kotiin lennähtänyt Tinni siinä vieressä pakkaili tavaroitaan.

Toisaalta oli sellainen puuhastelun meininki, mutta toisaalta loman ja lomailutunnelman loppuminen tuli entistäkin selkeämmäksi.

Jos totta puhutaan, ei itseasiassa harmita yhtään, että lomat on nyt pidetty ja arki palannut talon. Ei siitäkään huolimatta, että varsin epävakaisen ja viileän kesän jälkeen näyttää kunnon helleaalto viimein saavuttaneen Tukholman.

Toimistolla on oikeastaan aika kivaa. Joskus toki muutenkin, mutta erityisen leppoisaa siellä on näin, kun suurin osa porukasta on edelleen lomilla. Viikon päästä pulssi kiihtyy taas, mutta tällä viikolla ehtii vielä hyvin tehdä kaikkia niitä hommia, jotka on siirtänyt sitten-kun-on-aikaa -ajankohtaan.

Tällainen rentofiiliksinen kesäloma-aikaan osuva työviikko on mielestäni ainoa mahdollinen ajankohta, jolloin shortsit sopivat toimistolle. Mietin kyllä hetken, että näinköhän viitsin laittaa niitä nytkään, mutta sitten totesin, että meidän kerroksessa ei ole kuin pari hassua kollegaa duunissa tällä viikolla, joten nyt jos koskaan voi antaa periksi hellelukemiin kipuaville kesälämpötiloille.

Vaikkei meillä mitään virallista toimiston dress codea olekaan, huomasi aivan selvästi, että varsin moni muukin on tulkinnut kirjoittamattomia soveliaisuussäännöksiä lomakauden linssien läpi. Normaalisti kun paljaat olkapäät, läpsykkäiset remmisandaalit tai kukkakuosiset maksimekot eivät todellakaan ole mikään tavallinen näky.

Kesäsäännöt pätevät siis toimistopukeutumisessa – ja oikeastaan hyvä niin!

Tosin shortsien toimistokelpoisuus on mielestäni suoraan yhteydessä punttien pituuteen – ei pelkästään siihen, että ne ovat shortsit. Nuo omat tummansiniset shortsini eivät todellakaan ole normaaliolosuhteissa office-tyyliäni. Sen sijaan siistit, ei vapaa-ajan materiaalista valmistetut räätälöidyt versiot, joiden puntti laskeutuu polvien tuntumaan, voisivat olla hyvinkin elegantit.

Valkoinen kauluspaita, vaikka sekin on poletteineen ja vajaamittaisine hihoineen varsin rento, tuo hiukan skarpimpaa ja puetumpaa ilmettä kokonaisuuteen. Yhdistelmä tuntui sikäli onnistuneelta, että en kyllä tuntenut itseäni hetkeäkään alipukeutuneeksi.

Eli oma vastaukseni otsikon kysymykseen on: kyllä ja ei! Ihan niinkuin kaikessa muussakin pukeutumisessa, periaatteessa mitään tiukkoja sääntöjä ei ole olemassa, kunhan ottaa huomioon tilanteen, tilaisuuden ja on riittävän huomaavainen muita ihmisiä kohtaan.

  • kauluspaita, Forever21
  • shortsit, Lindex
  • sandaalit, Lacoste
  • kangaskassi, Carin Wester


Neulemekosta on moneksi

Monday 24. July 2017

Joskus viime syksynä H&M:n alesta hankkimani pohjepituinen musta ribbineulemekko on osoittautunut todelliseksi luottovaatteeksi. Talvella pidin sitä paljon neuleiden kanssa ja toisinaan puin ysärihenkisesti kauluspaidan alle.

Kevään tullen ajattelin, että neulemekko on liian talvinen ja pitää siirtää odottamaan seuraavaa sesonkia. Mutta vielä mitä! Väristään ja melko rouheasta neulepinnastaan huolimatta mekko taipuu mielestäni aivan mainiosti myös näihin aavistuksen viileisiin kesäkeleihin.

Tämä onkin varsinainen “vanhat palvelijat” -asu, sillä Zarasta aikoinani hankkimani korot on nähnyt jo vaikka miten monta kesää. Pari vuotta ne huilasivat varastossa, mutta sitten vein ne suutarille saamaan uudet korkolaput ja taas mennään!

Piilokorokepohjansa ansiosta sandaalit on tosi mukavat ja helposti käveltävät. Täytyy tunnustaa, että en ole nyt vähään aikaan raidannut Zaran valikoimaa, mutta jossain vaiheessa kaikki niiden korolliset kengät olivat niin järkkykorkeita, että yhdet sellaiset hankittuani, päätin siirtää kenkähankintani muualle.

Onneksi nuo ovat sen verran klassisen malliset, että ainakaan omaan silmääni ne eivät näytä auttamattoman vanhanaikaisilta.

Monkin huitula on sekin jo nähnyt sesongin jos toisenkin. Tykkään siitä kuitenkin edelleen niin paljon, että en sulanut Peetun omimisyrityksien edessä.

Mielestäni se tuo mukavaa graafisuutta ja rentoutta asukokonaisuuteen.

Tänään alkoi viimeinen lomaviikkoni. Tukholman sääennusteet muuttuu melkein tunneittain, mutta toivon, että saisimme edes vähän aurinkoa ja lämpöä. Tosin haaveilemani kotoinen biitsiloma taitaa olla liikaa vaadittu.

No, Tinni tulee tänään illalla viettämään Tukholma-viikkoa ja ainahan täällä jotain kivaa tekemistä löytyy!

  • neulemekko, H&M
  • huitula, Monki
  • sandaalit, Zara
  • laukku, Botkier


Jotain jaloa espanjalaista

Friday 14. July 2017

Ihana lomani Suomessa alkaa olla lopuillaan. Jotenkin kuvittelin, että ehdin muka jossain välissä päivitellä blogiakin, mutta paatunut aikaoptimisti oli tietty suunnitellut niin paljon kaikkea ohjelmaa ja tekemistä koko reissun ajaksi, että lopulta oli pakko perua jo tehtyjä suunnitelmiakin.

Äitiä ehdin toki tavata nyt pitkästä aikaa kunnolla ja useampana päivänäkin. Ihan mahtavaa, että hän on edelleen varsin hyvissä voimissa ja positiivisella mielellä. Silti tuntuu jotenkin raskaalta, kun tiedän, että seuraavan kerran tavataan vasta myöhään syksyllä. Pitkätkään puhelut kun eivät korvaa sitä, että saa olla läsnä, koskettaa ja halata – ja välillä olla vaikka ihan hiljaa yhdessä, jos siltä tuntuu.

Viikon mittaisella reissulla ei mitenkään ehdi joka paikkaan, tapaamaan kaikkia, joita haluaisi, tekemään jokaista juttua, jonka oli suunnitellut. Vapriikin mielenkiintoiset näyttelyt jäivät tällä kertaa väliin – enkä ehtinyt edes Museo Milavidaan katsomaan Valentinon haute couture -luomuksista koottua näyttelyä, vaikka etukäteen ajattelin, että se on ihan must.

No, ihmisten kohtaaminen, rakkaiden vanhojen ystävien tapaaminen on kuitenkin aina itselleni se ykkösasia. Ja pääsin Tinnin mökille saunomaan maailman parhaaseen saunaan ja uimaan 20 asteiseen Roineeseen. Kesää on vielä jäljellä vaikka kuinka, mutta tiedän jo nyt, että tuo ihana mökkihetki tulee olemaan ehdottomasti yksi kesäni highlighteista.

Vaikka blogini onkin ollut varsin hunningolla tässä lomaillessani, kameran muistikortti on täyttynyt ihanista kesämuistoista.

Tarkoitus oli tehdä “leidit Ruisrockissa” -tyylinen postaus lähes samantien, kun lähdimme Turusta kohti Tamperetta. Se tulee nyt sitten vähän viiveellä, mutta tässä esittelyssä rokkisunnuntain asuni.

Taisi olla viides tai kuudes kerta ikinä, kun olin Ruisrockissa – ja aina on ollut ihan mahtava keli, aurinkoista, lämmintä ja kesäistä. Vaikka Suomen kesä on ollut poikkeuksellisen viileä ja varsin sateinen, Ruisrock-viikonloppu oli jälleen myös säiden puolesta mitä mahtavin.

Kuumassa ja pölyisessä ympäristössä lipsut olivat ainoat järkevät jalkineet. Varpaat olivat tosin varsin vakuuttavan mutapölyn peitossa aina päivän päätteeksi, mutta siitä selvisi hyvällä huuhtelulla. Ensimmäisenä festaripäivänä erehdyin paikalle tennareissa ja niitä ei taida saada käyttökelpoiseksi ilman pesukonetta.

Superohuesta puuvillasta tehty maksimekkoni on ikivanha hankinta ihka ensimmäiseltä visiitiltäni Primarkiin Lontoossa. Hyvin se on näköjään kestänyt varsin ahkeraa käyttöä huitulaisuudestaan huolimatta.

Lievästi espanjalaishenkinen neuletoppi on alehankinta H&M:ltä. Tykkään siitä oikeastaan ihan kovasti, mutta jotenkin se on hankala yhdisteltävä. Paljaat olkapäät vaatii aika lämpimän kelin, mutta neule on sen verran paksua, että oikeastaan sen kanssa tulee helposti kuuma.

Helteisessä Ruisrockissakin kävi niin, että olin melkein koko päivän pelkällä mekolla. Toppi oli vain ihan liikaa kovassa helteessä.

Ihanat kuvat on ottanut Tinni majapaikkamme (Tinnin tädin upea rivitalokoti) vehreässä puutarhassa. Ihan tuli kaipuu omaan pihaan – niin mukava oli chillailla auringossa aamukahvia hörpiskellen ennen päivän hulinoita!

  • toppi, H&M
  • mekko, Primark
  • lipsut, Havaianas