Muotibisneksen vastuu

Tuesday 21. February 2017

Fashion Tranformation Talks

Joka vuosi noin 8 kiloa vaatteita/henkilö päätyy roskiin. Siis kahdeksan kiloa vaatteita roskiin!

Tilasto on toki ruotsalainen, mutta enpä usko, että suomalaiset olisivat merkittävästi parempia kierrättämään ja käyttämään uudelleen tekstiilejään. 2nd hand -boomi vintage-innostuksineen ja toisaalta jätteen ympäristövaikutusten ymmärrys on molemmissa maissa mutu-tuntumalla pääteltynä melkolailla samalla tasolla.

Kahdeksan kiloa vaatteita – ei siis ympäripyöreästi tekstiilejä, vaan ihan pelkästään vaatteita – päätyy kaikesta tietoisuuden lisääntymisestä ja kierrätyksestä huolimatta silti roskikseen. Se on mielestäni aika paljon.

Fashion Tranformation Talks

Ympäristöajattelu, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu on koko fashion-bisneksessä ajankohtainen ja monin paikoin vaikea kysymys. Muodin paradoksi on, että samalla kun pyritään ostamaan vähemmän ja harvemmin, itse ilmiön luonteeseen kuuluu uudistuminen ja muutos. Ja kun nyt oikein peiliin katsotaan, niin eipä taida löytyä sellaista maailmanparantajaakaan, joka ei jollain tasolla haluaisi näyttää viehkolta myös ulkoisesti. Se on inhimillistä ja universaalia.

Olin about viikko sitten melkein koko päivän kestäneessä H&M:n ja Elle-lehden emännöimässä Fashion Transormation Talks -seminaarissa, jossa pääaiheena oli juurikin muotibisneksen vastuu monestakin eri näkökulmasta katsottuna. Tapahtuma oli mielestäni supermielenkiintoinen ja silläkin uhalla, että kuullostan kuivanderilta tylsimykseltä, aion esitellä pääasialliset oivallukseni.

Ihan liian usein, kun puhutaan muodin kuluttamisen aiheuttamista ongelmista, lähdetään siitä, että syyllistetään meidät tavalliset ostajat. “Ei saa ostaa niin paljon”, “Ei saa ostaa halpaa, koska työolot ja ompelijoiden palkka”, “Ei saa olla vaihtelunhaluinen ja koreilla vaatteilla”, “Ei saa ostaa mitään miltään suurelta kansainväliseltä valmistajalta”. Ja niin edelleen.

Fashion Transormation Talks -seminaarissa ratkaisevaa roolia ei sälytetty ostajille. Muodin kuluttaja ei ole syyllinen, sillä on yritysten velvollisuus tarjota vaihtoehtoja, jotka takaavat kestävän kehityksen niin ympäristön kuin sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna.

Fashion Tranformation Talks 3

Ensimmäisen ahaa-elämykseni koin, kun Åhlénsin edustaja kertoi käyneensä tutustumis- ja tarkastuskäynnillä heidän paljon käyttämässä tehtaassa Bangladeshissa. Hän oli todennut, että samassa ompelusalissa valmistetaan heidän tilaamien vaatteiden lisäksi sekä H&M:n tuotteita että Saint Laurentin pret a porter -sarjaa. Periaatteessa tuo ei ole mikään yllätys, mutta vasta nyt oikeasti palikat putosi kohdalleen. Miten vähän tuotteen loppuhinnalla on tekemistä sen kanssa, mitä ompelija tienaa.

Ei ole myöskään mitään järkeä vaatia, että esim. H&M:n t-paidat olisivat euron nykyistä kalliimpia – ja olettaa, että ompelija saisi näin enemmän palkkaa. Suuretkaan valmistajat eivät omista halvan tuotannon maissa tehtaita, joten vaikka yhden erän ompelusta vaadittaisiinkin maksettavaksi parempaa liksaa tekijöille, se ei vielä vaikuta yleiseen palkkatasoon eikä tuntuisi naapurikonetta polkevan kollegan tilipussissa.

En tietenkään puolusta kaikkia halpismerkkejä, mutta suuret, etabloituneet brändit tuntuvat kantavan myös sosiaalisen vastuunsa (eli ainakin tältä osin voi ihan vapaasti lakata sheimaamasta Henkan vetimiin pukeutuvia kanssamatkustajia!). Jopa H&M:n kokoiset, isolta tuntuvat yritykset ovat yksinään niin pieniä, ettei heillä juuri ole neuvotteluissa merkittävää painoarvoa. Olikin ilahduttavaa kuulla, että useammat isot eurooppalaiset valmistajat ovat perustaneet yhdessä yhdistyksen, jonka tavoiteena on parantaa työoloja, turvallisuutta, palkkatasoa etc. halvan tuotannon maissa.

Käytiin myös mielenkiintoista keskustelua siitä, mihin yrityksen vastuun raja tulee vetää. Lapsityövoiman kieltäminen tuntuu ihan automaattiselta, mutta mites lapset työpaikalla? Sehän on vaarallistakin, jos lapsia pyörii valtoimenaan tehdassalissa. Pitääkö H&M:n & kumppaneiden perustaa myös päiväkoteja ja avata kouluja? Entäs liikenneturvallisuus? Jos matka tehtaalle on vaarallinen ja onnettomuusaltis, kuuluuko yrityksen järjestää turvallinen kuljetus ja tehdä hyvät tiet? Missä menee sosiaalisen vastuun ja liiallisen yhteiskunnan toimintaan sekaantumisen raja?

Fashion Tranformation Talks

Tulin seminaarissa varsin vakuuttuneeksi siitä, että ne yritykset ja valmistajat, jotka ovat ajatelleet olla pysyvästi markkinoilla, ovat varsin halukkaita kantamaan vastuunsa. Bisnes on kuitenkin bisnestä ja siksi aloitteen ja signaalin on tultava kuluttajilta.

Lompakolla äänestäminen ei ole ollenkaan merkityksetöntä -viestin välitti jokainen tapahtuman puhuja. Se, että jonkun yrityksen ideologialtaan vahva Sustainable Manager osaa ja haluaa tehdä sekä ympäristön että sosiaalisen ympäristön kannalta hyviä ja kestäviä valintoja ei riitä, jos kuluttajat eivät ole tuotteista kiinnostuneita. Eli sillä on ihan oikeasti merkitystä valitseeko ketjukaupan tavallisen t-paidan vai luomupuuvillaisen vaihtoehdon.

Mitä muuta sitä voi kuluttajana tehdä? Tässä kaksi seminaarista napattua vinkkiä, jotka ainakin itse aion ottaa välittömästi käyttöön:

  1. Kysy myyjältä kaikkea mahdollista, kuten missä ja miten tuote on tehty, miten valmistuksessa on otettu huomioon ympäristönäkökulmat, onko vaatteen eri osat/materiaalit kierrätettäviä ja niin edelleen. On aika todennäköistä, että keskiverto ketjuputiikin myyjä ei osaa juurikaan antaa vastauksia. Se onkin koko jutun pointti! Jos kuluttaja ei kysy, ei yrityskään katso tarpeelliseksi kouluttaa henkilökuntaansa eikä myöskään saa viestiä siitä, että näillä asioilla on oikeasti merkitystä. Verrataan tätä nyt vaikka elintarvikekauppaan. Vielä joitakin vuosia sitten rivimyyjät harvoin tiesivät lihasta, mistä se on peräisin, mutta nykyään lähikaupassakin osaavat kertoa suunnilleen paistin entisen katuosoitteen. Ja tämä siksi, että kuluttajat ovat kysyneet ja kysyneet sekä kauan että sinnikkäästi.
  2. Valita huonosta laadusta. Ympäristöystävällisen muodikkuuden perusopetus on aikojen alusta ollut, että pitää ostaa vähemmän, laadukkaampaa ja kestävämpää. Mutta pointti on se, että ei halpakaan saa olla huonolaatuista! Yritykset eivät kuitenkaan saa kimmoketta parantaa laatua, jos ei siitä valiteta. Eli jokaikisestä laatupettymyksestä pitää kertoa ja tuote palauttaa. Selitykseksi ei kelpaa, että “kun tää oli vaan viis euroo” tai “äsch, tää oli tällanen ale-löytö”. Myös edullisista vaatteista ja alennukseen päätyneistä pitää valittaa, jos laatu ei tyydytä. Muuten ei tule parannusta.

 

Fashion Tranformation Talks

Toki puhuttiin myös kierrätyksestä, vaatteiden lainaamisesta, 2nd hand -shoppailusta ja innovoitiin erilaisia vaatteiden vaihtokeskuksia ja -tapahtumia. Itselleni niissä aiheissa ei ollut mitään uutta. Ensimmäiset vaatteidenvaihtopäivät järkättiin ystävättärien kanssa jo ysärin puolella. Samoin kirpputorihommat sekä myyjänä että ostajana, 2nd hand -shoppailu ja vaateiden lahjottaminen kierrätykseen on ihan arkipäivää.

Tähän liittyen oli mukava kuulla, että Filippa K:n pari vuotta sitten aloittama vaatteiden vuokraus on mennyt niin hyvin, että toimintaa on laajennettu jo useaan kertaan.

Tulevaisuutta on tietty mahdotonta täysin varmuudella ennustaa, mutta paikalla olleiden trendigurujen mukaan ympäristöystävällisyydestä ja sosiaalisesta vastuusta on tulossa “hygieniatekijä” muotibisneksessä. Eli ei niin, että erikseen mainostettaisiin ja merkittäisiin tuotteisiin, mitkä on ekoa ja mitkä fair tradea, vaan niin, että se on oletusarvo ja lähtökohta, että nuo asiat ovat kunnossa. Vähän samaan tapaan kuin pidetään itsestäänselvyytenä, että jäätelö ei sisällä elohopeaa – ei sitä erikseen tarvitse pakkaukseen kirjoittaa.

Fashion Tranformation Talks

Saa nyt sitten nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Itse aion jatkaa valitsemallani linjalla – eli pyrin ostamaan vain harkitusti ja asioita, jotka sopivat yhteen nykyisen garderobini kanssa sekä käytän kaiken mahdollisimman loppuun – mutta pientä justeeraamista ja petraamista sitä aina löytyy.

Huonoa omatuntoa en aio edelleenkään ostoksistani potea. Nyt osaan taas kuitenkin olla piirun verran tietoisempi ostopäätöksiä tehdessäni!


Aikuiset naiset RULES!

Friday 27. November 2015

En yleensä milloinkaan julkaise high street fashion brandien kampanjoita täällä blogissa, mutta nyt on ihan pakko tehdä poikkeus. & Other Stories on tehnyt kokonaisen pikkujoulu-storyn, jonka tähtinä nähdään upeita aikuisia naisia. Tämä ei nyt toki ole ensimmäinen kerta, kun kauniisti vanhentunut nainen otetaan mukaan tuomaan vähän väriä ja demonstroimaan brandin suvaitsevaisuutta ja ikä-diskriminoinnin vastaisuutta. En kuitenkaan muista kertaakaan nähneeni tällaista kokonaista kampanjaa – enkä ainakaan joulunalusajan juhlakampiksissa.

Täydet pisteet siis & Other Storiesille! Kuvista ja upeista tyyleistä saa toki nauttia kaikki ikään katsomatta!

Other Stories aikuiset naiset 1 Other Stories aikuiset naiset 2 Other Stories aikuiset naiset 3 Other Stories aikuiset naiset 4 Other Stories aikuiset naiset 5 Other Stories aikuiset naiset 6 Other Stories aikuiset naiset 7 Other Stories aikuiset naiset 8

 

Suosikkini on keskellä edessä oleva musta poolo – kultaiset paljettihousut -combo ja takarivin valkoinen smokkipuku yhdistettynä vaaleanroosaan kauluspaitaan ja silkkinauharusettiin.

Ihanaa ensimmäisen adventin viikonloppua! <3

Kuvat: & Other Stories


Raaka muotibisnes

Monday 14. April 2014

V Ave Shoe Repair konkurssi

Menin hetkeksi aivan sanattomaksi, kun näin sähköpostilaatikossa V AVE Shoe Repairin konkurssiloppuunmyynnistä kertovan uutisen. Kyllä olen ihan liiankin tietoinen siitä, että yrittäjän elämä ei aina ole kovin helppoa; ankarasti kilpaillulla ja ailahduksille alttiilla muotialalla vieläkin vaikeampaa. Mutta silti tuntuu suoraan sanottuna surulliselta ja kurjalta, että taas yksi persoonallinen brändi joutuu pakkaamaan piirustuskansiot, kangasnäytteet ja mittanauhat – ja laittamaan lapun luukulle. Jotenkin olin ajatellut, että V Ave Shoe Repair oli kuitenkin yksi niitä tasaisista menestyjistä. Maltillinen laajeneminen ulkomaille, etenkin USA:n itärannikolle ja Japaniin tuntui takaavan riittävän asiakaskunnan skandinaavisen dekonstruoidun avantgardimuodin uranuurtajille.

Vaikka kyllähän sitä muotipiirit aina spekuloivat kaikenlaista. Niinkuin että miksi yksi Tukholman muotiviikon vakiotähdistä jättää yhtäkkiä sesonkinäytökset väliin. Ja siis tosiaan kokonaan väliin – eri asia on tietty ne, jotka ovat siirtyneet isommille catwalkeille paksumpien sisäänostajalompakkojen näkösälle Kööpenhaminaan, New Yorkiin, Lontooseen ja jopa Pariisiin. Silti en halunnut uskoa, että pidättyväisyyden takana on taloudelliset vaikeudet.

Nyt olisi sitten viimeiset hetket lunastaa itselleen V AVE Shoe Repair -vetimiä. Vaikka tätä ikonista punaista mekkoa – kolmas vasemmalta – tuskin konkurssiloppuunmyynnistä löytyy. Yksi henkilökohtaisen fashion elämäni voimakkaimpia elämyksiä oli, kun kyseinen mekko avasi FASR:n näytöksen joskus muistaakseni 2007 (elikkä silloin esitettiin SS2008 mallistoa – pitänee paikkansa?). Olisi aikas makea saada tuo omaan garderobiin seuraavia gaaloja odottamaan. Noh, tämä tämänkertainen gaalailu on kyllä koetellut lompakkoa sen verran, että taidan korkeintaan uskaltaa pyörähtää konkurssiloppuunmyynnissä sen loppuvaiheessa, kun aleprosentti on 90 %.


Pari sanaa brändimielikuvasta

Thursday 26. September 2013

Sain tänään sähköpostiini tiedotteen, jossa kerrottiin, että reteistä alusvaatteistaan tunnettu yritys, Björn Borg, on tänään avannut Venäjällä nettikaupan. Avajaisia on mainostettu isosti kampanjalla, jossa kalsarit on aseteltu sateenkaaren väriseksi pinoksi. Selkeä ja rohkea kannanotto Venäjän ihmisoikeuksia kunnioittamattomaan homopropagandalakiin. Vähemmästäkin päätyy Putinin mustalle listalle.

Yritän välittää täällä blogissani tasa-arvon, hyväksynnän ja rakkauden sanomaa aina, kun vaan voin. Miksi sitten tämä lehdistötiedote oli päätyä välittömästi delete-nappulan uhriksi?

Asiakkaan korvien välissä brändimielikuvan napsahtamiseen ei aina tarvita kovin paljoa. Joskus jo muutama vuosi sitten olin tukholmalaisessa Björn Borg -putiikissa ja sain aivan käsittämättömän huonoa palvelua. Kysymys ei ollut mistään suuresta jutusta – taisin kysyä vain, löytyykö ostoharkinnan alla olevaa tuotetta (muistaakseni laukku) varastosta, koska en mieluiten osta esittelykappaletta. En edes enää muista sanatarkalleen, mitä myyjä vastasi, mutta jotain niin väheksyvää, pisteliästä, nokkavaa ja alentuvaa, että marssin niiltä sijoilta ulos kaupasta ja menetin makuni koko Björn Borgiin. Siinä määrin jopa, että tämä heidän rohkea mainoskampanjansa oli jäädä vaille ansaitsemaansa huomiota.

BB_ad_in_Moscow_Times

”Björn Borg on aina kannattanut tasa-arvoa elämän kaikilla osa-alueilla. On ihmisen perusoikeus rakastaa ja olla rakastettu riippumatta siitä, kuka tai millainen on. Tätä viestiä tukemaan toteutimme tämän päivän mainoksen Moskova Timesiin”, kommentoi Lina Söderqvist, Björn Borgin Marketing Director tänään tulleessa lehdistötiedotteessa.

Ratkaisevasta palvelukokemuksestani Björn Borgin kanssa on jo useampi vuosi. Nyt, tämän kampanjan ja tuen osoituksen myötä, saatan harkita, että annan anteeksi koko brändille yhden luokattoman huonon myyjän typerän käyttäytymisen.

En tiedä olenko jotenkin erityisen herkkänahkainen, mutta mielestäni markkinoilla on niin paljon tuotemerkkejä, että en todellakaan kanna rahojani sellaiselle taholle, joka kohtelee minua asiakkaana huonosti. Eihän tässä missään Venäjällä olla.

Kuva: lehdistötiedote/Miltton


Isabel Marant for H&M

Tuesday 11. June 2013

OMG!!!

H&M onnistuu kyllä kerta toisensa jälkeen yllättämään ja ilahduttamaan! Joko olette ehtineet kuulla uutisen, että tämän syksyn nyt jo likilegendaariseksi muodostuneesta suunnittelijayhteistyökampanjasta vastaa ihana, valloittava, urbaanisti boho-rock-chic Isabel Marant??

Pidempään blogiani seuranneet varmaan muistavatkin, että Isabel Marant on toiminut Mintun inspiraation lähteenä kerran jos toisenkin.

Isabel-Marant-aw13-1

Ihan catwalk-/mallistojuttujakin olen tulevan yhteistyömalliston suunnittelijatähdestä kirjoittanut, mutta tärkein on varmasti syksyn ja talven 13/14 tyylejä käsittelevä postaus. Yleensä kun nuo Henkalle tehdyt mallistot ovat yllättävän (ja kiitettävän!) lähellä suunnittelijan muuta tuotantoa.

Isabel Marant 1 Margareta van der Bosch

Lehdistötiedotteen mukaan Isabel Marant (kuvassa vas.) suunnittelemassa H&M-mallistossa tullaan näkemään suunnittelijan omia suosikkiasuja ja signature-vetimiä. Kuullostaa aivan mielettömän hyvältä!!

Onnistuneet yhteistyöt ovat kuulemma pitkälti H&M:n pitkäaikaisen pääsuunnittelijan, nyt jo puoliksi eläkkeelle siirtyneen Margareta van den Boschin (kuvassa oik.) henkilökohtaisten suhteiden ansiota. Kiitos siitä – ja siitä, että jo näin kesäkuussa tietää, että edes marraskuusta ei tule pelkästään pitkä, pimeä ja ankea!

Kuvat: style.com ja H&M