Opiskele muotia Tukholmassa

perjantai 05. maaliskuu 2010

Muodinopiskelua Tukholmassa koskevaa postausta on toivottu pitkään ja hartaasti. Syy siihen, miksi se on viipynyt ja viipynyt on yksinkertaisesti se, että yritin olla kovin kunnianhimoinen ja selvittää eri opintojen sisäänpääsyvaatimukset, hakuajat ja kaikki muutkin detaljit kuten kunnon opintosihteeri ainakin. Itselläni on kokemusta vain muodin teorian, muotitieteen, opinnoista Tukholman yliopistossa ja sinnekin menin suoraan maisteritason koulutukseen taskussa kauppatieteen maisterin paperit Suomesta.

Tässä kuitenkin katsaus neljään keskeisimpään oppilaitokseen, joissa kaikissa voi opiskella muotia ja designia vähän eri kantilta. Tarkemmat tiedot hakuajoista ja sisäänpääsyvaatimuksista löytyy linkkien takaa.

TSA

Stockholms Tillskärarakademi tarjoaa käytännöläheistä koulutusta muotialalle haluaville ja siellä jo työskenteleville. Vaikka opetussuunnitelmassa mainitaan ”design”, toimivat STA:n käyneet tietoni mukaan pääasiassa kaavoittajina ja malliompelijoina suunnittelijavetoisissa yrityksissä tai yrittäjinä. Täyspäiväisten opintojen lisäksi STA tarjoaa lyhyempiä kursseja, jotka mahdollistavat opinnot myös työssäkäyville. Kaikki koulutus on maksullista, mutta joihinkin opintoihin on mahdollista hakea lisäopintolainaa. Käsittääkseni STA on hyvin arvostettu alalla ja monet isommat firmat jatkokouluttavat työntekijöitään siellä.

konstfack

Konstfack vastaa kaiketi parhaiten suomalaisten TAIKia. En ihan tarkkaan tiedä, miten tuo ”University College” kääntyisi suomeksi – täällä kun ei ammattikorkeakoulu -käsitettä tunneta. Mutta eniveis Konstfack on siis korkeakoulu, jossa taiteelliset ambitiot ovat korkealla. Sisäänpääsyyn vaaditaan ylioppilastodistuksen lisäksi työnäyte. Valmistuneet ovat taiteen kandeja tai maistereita.

fashion studies

Tukholman yliopiston Muotitieteen laitoksella muotia voi opiskella teoreettisesta näkökulmasta. Monitieteelliset opinnot yhdistävät yhteiskuntatieteitä, historiaa, taloustiedettä, historiaa, populäärikultturia, etnologiaa etsetera. Muodin roolin ymmärtäminen yhteiskunnallisena, taloudellisena ja sosiaalisena vaikuttajana ja peilinä on keskeistä. Kokonaista tutkintoa muotitieteitä ei voi lukea, ennen kanditasoa pitää opintoja täydentää sopivilla kursseilla esim. journalistiikassa, taloustieteissä, yhteiskuntatieteissä tai käytännössä melkein missä vaan, mikä sattuu kiinnostamaan… :D Lisätietoja ja hakulomakkeita löytyy täältä.

beckmans_logo_sv

Beckmans on ehkä pohjoismaiden arvostetuin muotisuunnittelijoitten kouluttaja. Vuosittain opiskelijoita otetaan vain 14 ja kilpailu paikoista on erittäin kova. Useimmilla Beckmansin opiskelijoista onkin jo takanaan varsin merkittäviä saavutuksia. Ylioppilastodistuksen lisäksi vaaditaan ruotsinkielen taitoa, perustaidot kaavoituksessa, ompelussa ja taiteissa ovat välttämättömiä ja lisäksi tulee olla tottunut tietokoneen käyttäjä. Käsittääkseni kuitenkin työnäytteet ratkaisevat sisäänpääsyn. Monet Ruotsin johtavista suunnittelijoista ovat Beckmansin kasvatteja.

Täyspäiväiset opinnot oikeuttavat opintotukeen, joka on suuruudeltaan tietääkseni suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessakin. Suomalaisilla opiskelijoilla on samat oikeudet täkäläiseen opintotukeen kuin ruotsalaisillakin, eli mitään erityisperusteluita tai spesiaaleja hakemuksia ei tarvitse väsätä. Porkkanana niille, jotka ovat jo aikansa opiskelleet voin kertoa, että Suomessa jo käytettyjä opintotukikuukausia ei huomioida mitenkään. Käytin omat opintotukeni viimeistä viikkoa myöten loppuun KTM opintoja suorittaessani, mutta täällä käytössä oli taas täysi potti. Lisätietoja opintotuesta täältä: CSN

Ja asiantuntevan kommentin jälkeen hippusen editointia… Elikkäs nyt näyttäisi olevan niin, että ne, jotka muuttavat Ruotsiin opintojen perässä, pysyvät Suomen opintotukijärjestelmässä. Ja että vaatisi peräti kahden vuoden oleskelun maassa, jotta opintotukikuukaudet nollaantuisivat… Minttu pyytää anteeksi harhaanjohtavaa ja ehkä turhiakin haaveita herättäneestä postauksesta. Olin asunut täällä jo kuusi vuotta ennenkuin päätin aloittaa opinnot ja kirjoitan vain omista kokemuksistani. Niin kovasti kuin haluasinkin olla ihka oikea opintosihteeri!

Lisätietoa löytyy täältä: CSN och EU-medborgare


Huippuluento

maanantai 28. huhtikuu 2008

Loistava Valerie Steele on tulossa Tukholmaan toukokuun loppupuolella!! Matkan aikana ohjelmassa on myös yksi kaikille avoin luento aiheesta Gothic: Dark Glamour. Valerie Steele on New Yorkissa sijaitsevan museon The Museum at the Fashion Institute of Technology johtaja ja pääkuraattori sekä Fashion Theory: The Journal of Dress, Body and Culture -lehden päätoimittaja.

Mintulla on ollut ilo kuunnella kerran aikaisemminkin Valerie Steelen luentoa, enkä voi muuta kuin kehua hänen selkeää, pedagogista ja äärimmäisen mielenkiintoista luennointitapaansa.

Kannattaa siis ehdottomasti laittaa ylös luennon koordinaatit, jos on pienikään mahdollisuus osallistua:
Ajankohta: perjantai 23.5. klo 15.00
Paikka: auditorio C6, Tukholman yliopistossa


Muotitiedettä Tukholman yliopistossa

torstai 28. helmikuu 2008

Olen saanut aika paljon opintojani koskevia kysymyksiä sekä sähköpostilla että kommenttilaatikkoon. Koska aihe tuntuu kiinnostavan aika monia, tässä tulee pieni tietopaketti! (tai pieni ja pieni…)

Opintojen oikea nimi suomeksi olisi varmasti muotitiede (ruots. modevetenskap), mutta vaikka miten asiaa makustelisin, kuullostaa tuo jotenkin pöhköltä (eikös se ollut Kirsikka, joka kirjoitti todella mainion postauksen ”muoti housuista” ja ”muotiliikkeistä” vähän aikaa sitten?). Olen siis päättänyt kutsua opintojani muodin teoria –nimikkeellä, mikä on suomennos opintojen englanninkielisistä nimityksistä Fashion Theory ja Fashion Studies.

Tukholman yliopisto on ensimmäinen ja ainoa yliopisto Pohjoismaissa, jossa voi opiskella muodin teoriaa. Tosin koulutusohjelma on varsin tuore täälläkin. Syksyllä 2006 aloitti Erling Perssonin säätiön (Erling Persson on H&M:n perustaja) avokätisen lahjoituksen turvin kaikille yliopisto-opiskelijoille avoin viiden opintoviikon peruskurssi ja 40 opintoviikon maisterikurssi. Olin tuolloin yksi onnekkaista 25 maisterikurssille valitusta opiskelijasta!

Tällä hetkellä tarjonta on laajentunut ja kattavamman 15 ov:n peruskurssin lisäksi tarjolla on kandikurssi ja kansainväliseen maisteritutkintoon johtava kurssi. En nyt ala tarkemmin selittämään ruotsalaista tutkintorakennetta ja sen eroja suomalaiseen käytäntöön ja muutoksia Bolognan prosessin ansiosta, koska yksityiskohdat tuskin ketään kiinnostaa. Pääpiirteissään ruotsalainen systeemi on tähän asti eronnut suomalaisesta siten, että täällä kirjoitetaan useampi isohko työ itsenäisesti (B-, C- ja D-uppsats) ja tästä johtuen maisteriopinnot ovat vain vuoden mittaiset (Suomessa 2 v. ja Bolognan prosessin mukaan 2 v.) ja kirjoitettava lopputyö suppeampi kuin Suomen gradu.

Viime keväänä ja kesänä kirjoitin ruotsalaisen mallin mukaista magister-uppsatsia ja periaatteessa voisin tituleerata itseäni nyt hienosti magister i modevetenskap… (vähänkö siis hianoo!). Tosin jo keväällä tiesin, että haluan jatkaa tälle ”kakkosvuodelle” eli suorittaa Masters-tutkinnon, joka vastaa suomalaista maisteritutkintoa. Yksi huono puoli tässä kyllä on. Tutkintoon vaaditaan master thesis, joka vastaa laajuudeltaa suomalaista gradua. (Oh noes!). Valmistumisen jälkeen olen MA, Fashion (Masters of Art, Fashion), suomennosta, ainakaan virallista, tuskin löytyy. Ja parempi niin. Muotimaisteri kuullostaa vähintäänkin Uuno Turhapurolta…

Muodin teoria on aiheena, kuten nimikin jo kertoo, varsin teoreettinen. Opintojen aikana muotia tarkastellaan yhteiskunnallisena, sosiaalisena ja jonkin verran myös taloudellisena ilmiönä. Aihe on luonnostaan hyvin monitieteellinen ja välillä tuntuu, että pitäisi olla, sosiologi, etnologi ja yhteiskuntatieteilijä samanaikaisesti. Toisaalta juuri se tekee aiheesta äärimmäisen kiehtovan!! Toisin sanoen olen nauttinut suunnattomasti näistä kohta kahdesta opiskeluvuodesta.

Miinuspuolella on monille teoreettisille ja humanistisille aloille tuttu ongelma: opinnot eivät ole, eivätkä pyrikään olemaan, mihinkään ammattiin valmistavia. Se tarkoittaa, että opintojen jälkeinen työllistyminen on hyvin paljon kiinni omasta aktiivisuudesta, kiinnostuksen kohteista ja muista opinnoista (muodin teoriaa ei toistaiseksi voi opiskella täyden tutkinnon verran vaan opintoja on täydennettävä muilla kursseilla). Itselläni on pohjalla kauppatieteen maisterin paperit Tampereen yliopistosta ja haaveeni päästä pois IT-alalta johonkin muotiin liittyvään työhön tulee tuskin yllätyksenä kenellekään. Ne kurssikaverini, jotka eivät jatkaneet opintoja magister-vuoden jälkeen, työskentelevät mm. muotitoimittajana, pr-toimistossa konsulttina, opettajana, sisäänostajana (Åhlénsilla!) ja pari on ruotsalaisissa nousevissa muotitaloissa ”yleismies jantusena”.

Opetus on peruskurssilla pääasiassa ruotsiksi ja kandi- sekä maisterikursseilla sekä ruotsiksi että englanniksi. Alan kirjallisuus on pääasiassa englanniksi, mutta varsinkin syventävien opintojen aikana on etua, jos pystyy lukemaan saksan- tai ranskankielistä kirjallisuutta (Minttu ei…).

Lisätietoja opinnoista löytyy täältä: What is Fashion Studies
Peruskurssin hakutietoja täältä: Introduktion till modevetenskap
Maisterikurssin hakuohjeet täältä: Application forms

Suomalaiset opinnot, ylioppilastutkinto jne. hyväksytään täällä sellaisenaan. Myös opintotukijutuissa suomalaiset rinnastetaan ruotsalaisiin – eli opintotuen saaminen on ihan helppoa. Suuruudella se ei tosi ole pilattu, niinkuin ei taida olla Suomessakaan. Useimmat tekevät joko töitä tai ottavat opintolainaa pystyäkseen maksamaan elämisensä.

Yleisiä harhaluuloja muodin teorian opinnoista on, että opiskelut sisältäisivät suunnittelua, tulevien trendien ennustusta tms. käytännönläheistä… Yksikin ex-kollega kyseli, että joko olen ostanut kaapin täyteen kangasta. ;D No, kysymyksessä on tosiaan hyvin teoreettinen, mutta hyvin kiinnostava ja kiehtova tapa tutkia muotia, sen ilmiöitä, vaikutusta ihmisiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja identiteetin rakennukseen. Ompelutaidoista ei tietenkään ole haittaa ja trendien syntymisen mekanismeihin perehtymisen jälkeen jotkut varmasti kiinnostuvat myös trendien ennustamisesta. Käytännönläheisyys on sekin silti aika teoreettista!

Aiheesta kiinnostuneille suosittelen (jälleen kerran, kohta pitäisi varmaan alkaa pyytää provikkaa…) Yuniya Kawamuran erinomaista perusteosta Fashion-ology – An Introduction to Fashion Studies. Jos se sytyttää, kannattaa hakea Tukholman yliopistoon lukemaan muodin teoriaa!

OBS: Hakuaika syksyn opintoihin menee umpeen 15. huhtikuuta
Laitoksen kotisivut löytyvät täältä: Centre for Fashion Studies

Kuvat: en kyllä nyt valitettavasti muista yhtään, mistä olen googlannut nuo kuvat, mutta banneri on meidän laitoksen sivuilta… :)


Gradupohdintaa

perjantai 04. tammikuu 2008

Fashion and clothing, that is, may be the most significant ways in which social relations between people are constructed, experienced and understood.

Malcolm Barnard kirjassa Fashion as Communication

Tein edellisen lopputyöni – joka vastaa siis laajuudeltaan ruotsalaisen magister-uppsatsin vaatimuksia – muodin vaikutuksista urheiluvaatteisiin. Tavoitteena oli tutkia, mikä on muodin merkitys silloin, kun kysymyksessä on urheiluvaatteet. Esimerkkinä lopputyössä oli juoksemiseen tarkoitetut vaatteet. (BTW. Teksti löytyy yhä täältä, jos joku sattuu olemaan kiinnostunut).

Vuoden muodin teorian opiskelujen jälkeen olo tuntui jotenkin keskeneräiseltä ja kansainväliselle Masters-tasolle johtava jatkovuosi houkutteli. Syksy on ollut kiinnostava ja antoisa, mutta nyt alkaa (kaiken muun lisäksi) gradu-angsti painaa päälle. Tämän kurssin lopputyö, Masters Thesis, vastaa vaatimustasoltaan ja laajuudeltaan Suomen gradua, josta on jo tuskaisia kokemuksia. (Terkkuja vaan Tampereelle…)

Tällä hetkellä ajatuksena on jatkaa urheiluvaatteiden ja muodin parissa, mutta tarkastella asiaa tismalleen päinvastaisesta näkökulmasta edelliseen lopputyöhön verrattuna. Kysymys, miksi naiset käyttävät sporttivaatteita trendikkään pukeutumisen osatekijänä on ollut pohdinnan keskipiste. Minkälaisen viestin naiset haluavat lähettää ympäristölle, kun yhdistävät alunperin treenaamiseen tarkoitetun vaatteen normaaliin arkiasuunsa? Todella alkuvaiheessa olevan gradun työotsikko on: Female superheroes or display of discipline? – A study of sportswear worn as a part of fashionable dress. Tutkimuksessa ei ole mukana eri alakulttuurien edustajia, vaikka hip-hopparit Adidas-puvuissaan ovatkin jo ihan käsite, vaan tarkoitus on tarkastella ”tavallista” käyttömuotia.

Vähän kuin lämmittelyksi olisi kiva kuulla blogin lukijoilta kommentteja urheiluvaatteiden arkikäyttöön (= muuhun kuin treenikäyttöön) liittyen. Käytätkö itse urheiluvaatteita osana arkipukeutumista? Mitä mieltä olet, jos näet esim. toimistolla tai muussa ei-liikunnallisessa yhteydessä jonkun, joka käyttää urheiluvaatteita? Vastaukset eivät tule graduun tai muutenkaan kommenttiboksia laajemmin esille, mutta olisi mukava kuulla, millaisia ajauksia tämä herättää!


Energiaa?

keskiviikko 02. tammikuu 2008

Mintun & Co:n uusi vuosi vaihtui mukavissa merkeissä oman perheen ja ystävien keskellä. Tänään, vuoden ensimmäisenä virallisena työpäivänä, olo on kuitenkin yllättävän saamaton, suorastaan vastahankainen. Todo-lista on tautisen pitkä ja pari joulun alla missattua dead-linea (sekä akateemisen englannin kurssin essee että kolmosmomentin kotitentti on vielä palauttamatta…) kaivelee mieltä. Suurin osa edessä olevista jutuista on hauskoja, jännittäviä, lupaavia ja haastavia, mutta tekemättömien asioiden määrä on niin suuri, että oikeastaan tekisi mieli vain lähteä lenkille.. Mistähän sitä saisi vähän energiaa??

No, valitus sikseen. Peetu ainakin on ollut tänään reipas ja kolunnut alennusmyyntejä. Shoppailuasu:
  • Valkoinen neuletakki, Gina Tricot
  • Printtitoppi, Cheap Monday
  • Farkut, Acne
  • Nilkkurit, Skopunkten
  • Kynsissä Mavalan keväisen vaaleanpunainen Toulouse-sävy.
Topissa on hauska harmaa-vihreä köynnöspainatus ja valkoiset leveät tikkaukset saumoissa.
Peetun ostokset:

Musta-valkoinen printti-t-paita, JC Toinen musta-valkoinen printti-t-paita, JC (tämän ja edellisen paidan yhteishinta noin 20 €) Lepakkohihainen malvanharmaa viskoositoppi, 10 €/Monki.

Pitkähkö vaaleanharmaa toppi 100 % puuvillaa, 5 €/Monki. Topin painokuvio: tummanvihreitä, violetteja ja valkoisia pikku klemmareita.