Joulun makuja kansainvälisesti: Chili con Karjala, tulinen bataattikeitto ja tuunausvinkki laatikoille

Wednesday 06. December 2017

Ihanaa itsenäisyyspäivää!

Tänään juhlitaan 100 vuotiasta Suomea ja mikäs siihen sopisikaan paremmin kuin kansainväliseksi tuunattu karjalanpaisti, Chili con Karjala. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atrian kanssa.

On muuten aika hauska huomata, että vaikka suomalaiset jouluperinteet ensisilmäyksellä vaikuttavat varsin yhtenäisiltä koko Suomessa, pieniä, mutta selkeitä eroja kuitenkin on. Länsisuomalaiset eivät juurikaan käsitä karjalanpaistia jouluruuaksi, kun taas paikoin Itä-Suomessa se on melkeinpä kinkkuakin tärkeämpi! Isäni puolen suku on Karjalan evakkoja ja muistan hyvin, miten mummulassa oli aina iso padallinen höyryävää karjalanpaistia joulupöydässä.

Chili con Karjala maistuu kansainvälisemmältä kuin perinteinen versio, mutta kotoisat jouluiset maut on silti tunnistettavissa. Pavuin kevennetty ohje sopii myös kaikille niille, jotka eivät ole luopuneet kokonaan lihansyönnistä, mutta jotka mielellään vähentävät sitä.

Meillä on muutenkin ollut tapana nyt viime vuosina, kun Karkki ja Peetu on jo isoja, että joulupöydässä on aina kaikkien suurimpia herkkuja – oli ne sitten perinteisiä jouluruokia tai ei. Toki perinteisiäkin makuja on tarjolla: laatikoita, rosollia ja sen sellaista, mutta muuten juhlan tuntu tulee siitä, että saadaan nauttia yhdessä hyvästä ruuasta ja jokaisen omista lemppareista.

Chili con Karjala, 6 – 8 annosta

  • 900 g Bravuuri Karjalanpaisti (1 paketti)
  • 3 – 4 tl chilihiutaleita
  • 2 valkosipilinkynttä
  • 1 tl jauhettua juustokuminaa
  • 10 kokonaista neilikkaa
  • 2 rkl öljyä
  • 400 g suuria vaaleita papuja (1 prk)
  • 400 g pieniä vaaleita papuja (1 prk)
  • 1 ruukku tuoretta korianteria

Lisäksi:

  • Keitettyä riisiä tai perunoita

Ohje valmistukseen:

Kypsennä Bravuuri Karjalanpaisti pakkauksen ohjeen mukaisesti. Kuori valkosipulinkynnet ja hienonna pieneksi. Laita isohkon kattilan pohjalle vähän öljyä ja kuullota valkosipulinkynsiä ja chilihiutaleita hetki. Lisää kypsennetty Bravuuri Karjalanpaisti, valutetut pavut ja juustokumina. Murskaa neilikat morttelissa ja lisää pataan. Anna muhia hetki miedolla lämmöllä, kunnes pavutkin ovat kuumenneet. Hakkaa korianteri rouheaksi silpuksi.

Tarjoile keitetyn riisin tai perunoiden ja tuoreen korianterin kanssa.

Bravuuri Karjalanpaisti valmistuu tosi kätevästi, hiljakseen hautuen uunissa, kuten kunnon karjalanpaistin kuuluukin. Kotiin leviää ihana padan tuoksu ja sekä maku että koostumus ovat niin täydelliset, että Karjalasta kotoisin oleva mummunikin olisi varmasti antanut hyväksyntänsä.

 

 

 

 

Tulinen bataattikeitto 4 :lle

  • 550 g Bravuuri paistovalmis bataattilaatikko (1 paketti)
  • 2 tl chilihiutaleita
  • 1 tlk kookosmaitoa
  • 1 dl kermaa
  • 2 tl kurkumaa
  • 2 tl kanelia (jauhe)
  • 4 cm pala tuoretta inkivääriä
  • 2 rkl omenasiiderietikkaa
  • Pippuria myllystä
  • ½ ruukku tuoretta korianteria
  • (vettä)

Ohje valmistukseen:

Kuori ja raasta inkivääri. Laita kaikki ainekset paitsi tuore korianteri kattilaan ja anna kiehua hiljakseen miedolla lämmöllä noin vartin verran. Tarkista maku ja lisää suolaa ja pippuria makusi mukaan. Mikäli keitto tuntuu liian paksulta, lisää vähän vettä. Hakkaa korianteri silpuksi ja tarjoile keiton kanssa.

Kermaisen ylellinen, pikantisti tulinen bataattikeitto sopii mainiosti alkukeitoksi hienommallekin illalliselle.

Vinkki: tulinen bataattikeitto maistuu hyvin myös haaleana ja siksi se sopii erinomaisesti tarjottavaksi pienistä annoskupeista noutopöydässä. Noutopöytäannoksia 8 – 10.

Vinkki nro 2: Atrian paistovalmiit porkkana- ja lanttulaatikot on ihana ja helppo tapa saada joulupöytään perinteisempiäkin joulun makuja. Molemmat ovat sellaisenaankin tosi hyviä, mutta pienillä konsteilla niitä voi tuunata vieläkin herkullisemmiksi. Itse sekoitin kumpaankin laatikkoon ennen kypsennystä tilkan kermaa ja ripottelin päälle korppujauhoja ja runsaasti mantelirouhetta! Pienelle porukalle laatikot voi hyvin laittaa paistumaan samaan vuokaan.

Kantsii käydä myös Atrian sivuilla, sieltä löytyy hurjasti kaikkia tosi kivoja vinkkejä joulun tarjoiluihin ja ruokien tuunaamiseen!


Lehtikaalisipsit 2.0 – uusi ja parannettu resepti!

Thursday 23. November 2017

Muistatteko, kun keväällä julistin kehittäneeni aivan täydellisen lehtikaalisipsiohjeen? En edelleenkään sano, että resepti olisi varsinaisesti huono – mutta nyt olisi tarjolla päivitetty ja paranneltu versio aiheesta.

Koko lehtikaalin puputtamiseni on suoraan sanottuna lähtenyt aivan lapasesta. Niinkuin tuossa Elämäni aakkosissa kerroin, erityinen heikkouteni on kaikki suolaiset herkut. Jotta hommassa säilyisi edes jokin roti, on ollut pakko kehittää jotain vähän säädyllisempää vaihtoehtoa perunalastuille. Sen jälkeen, kun hankin Food Pharmacy -kirjan, olen myös pyrkinyt ajattelemaan suolistobakteerieni hyvinvointia.

Food Pharmacy -filosofian mukaisesti kasviksia ei tulisi kypsentää korkeissa lämpötiloissa. Aikaisemman ohjeeni mukaan lehtikaalisipsit paistetaan rapeaksi 125 asteessa, mutta nyt viimeaikoina olen tehnyt sipsini vain 75 asteen lämmössä. Alunperin testasin alempaa lämpötilaa ihan terveellisyyssyistä, mutta aika pian huomasin, että sipseistä tulee kaikin puolin muutenkin parempia ja vaikka kypsentäminen vie hiukan kauemmin, se on myös huomattavasti vaivattomampaa.

Hörsyläreunainen lehtikaali kärähtää tosi helposti ja jo 125 asteen lämpötilassa sipsikokelaita pitää käydä kääntelemässä ja pyörittelemässä 10 min – vartin välein ettei ne tummu liikaa. Samoin nopeamman kypsennyksen aikana pitää olla tarkkana, ettei kaalit ole päällekäin. Nahkean sitkeäksi jääneet sipsit eivät ilostuta ketään.

75 asteessa kärähtämisvaara on olematon, yleensä en kääntele sipsejä kypsennyksen aikana kertaakaan. Pidempi aika vaikuttaa myös siihen, että ei se ole niin justiinsa, vaikka osa lehdistä olisikin vähän kasalla – kaikki ehtii kyllä hyvin rapeutua mukavasti.

LEHTIKAALISIPSIT 2.0

Ainekset:

  • noin 400 g lehtikaalia
  • 2 – 3 rkl oliiviöljyä
  • pari hyppysellistä sormisuolaa
  • 1 tl chilihiutaleita
  • 1/2 lime

Valmistus:

  • Pese lehtikaalit hyvin ja kuivaa astiapyyhkeeseen.
  • Revi lehdet sopiviksi, noin tulitikkuaskin kokoisiksi paloiksi. Jätä kovat ja puisevat lehtiruodot käyttämättä.
  • Laita lehtikaalinpalaset kulhoon ja puristele käsin sekaan noin 2 – 3 rkl oliiviöljyä. Mausta suolalla ja chilihiutaleilla maun mukaan. Hiero myös mausteet käsin vaivaamalla, muuten ne ei leviä kunnolla.
  • Levitä lehtikaalit uuninpellille.
  • Paahda sipsejä 75 asteisessa uunissa noin puolentoistatunnin ajan, kunnes lehtikaalit ovat kuivia ja rapsakoita. Voit hyvin avata uuninluukkua parisen kertaa, että kosteus pääsee ulos. Jos valmistusvaiheessa tuleekin jo nukkumaanmenoaika, voi uunin ottaa vain pois päältä ja jättää sipsit uuniin. Aamulla sitten odottaakin valmiit herkut uunissa.
  • Pirskottele hyvin jäähtyneiden sipsien päälle halutessani reippaasti vastapuristettua limen mehua.

Sen lisäksi, että lehtikaalisipsit on aivan täydellistä naposteltavaa, ne toimii myös monissa ruuissa. Tykkään ripotella sipsejä esim. salaatin tai keiton päälle. Oikeastaan kaikki sellaiset ruuat, joiden kanssa pieni rapsakka suolainen asia maistuu – eli mihin voisi ajatella vaikka paistettua pekonia – sopii lehtikaalisipsien kaveriksi.

Yleesä säilytän itse ne sipsit, joita ei tule ihan heti syötyä, ilmavassa purkissa jääkaapissa. Parin, kolmen päivän ajan ne säilyy ihan mukavan rapeina, mutta sitten jääkaapin kosteus alkaa tehdä tehtävänsä ja sipsit alkavat ikävästi sitkistyä. Toistaalta harvoin sellaista tilannetta tulee, että koko pellillinen ei menisi lähes hujauksessa.

PS. Mukavasti tuliset lehtikaalisipsit sopivat erinomaisesti hehkuvan glögin kaveriksi! Eli tästä vähän vaihtelua joulunaluskutsujen tarjoiluihin.


Makoisat ja helppotekoiset kasvispullat (vegaani)

Thursday 16. November 2017

Tein alkuviikosta ensimmäisen kerran itse kasvispullia. Peetu on meillä muutaman kerran kokannut erilaisia versioita “puhalilleistä”, mutta koska niistä ei ollut mitään reseptiin vivahtavaakaan löydöksissä, päädyin tekemään oman sovellukseni kikherne-lehtikaali-porkkanapullista.

Inkiväärin ja  valkosipulin ihanasti ryydittämistä palleroisista tuli niin poskettoman hyviä, että vaikka tänään söin lounaalla samaa ruokaa jo toista päivää peräkkäin, huokailin edelleen onnesta niin paljon, että kollegani taisivat jo totaalisesti kyllästyä.

Ohjeella tulee noin 25 – 30 pyörykkää, mikä riittää hyvin vähintään viiteen-kuuteen annokseen. Puhalillit eivät pahastu pakastamisesta, joten niitä voi yksineläjäkin hyvin tehdä isommankin satsin kerralla. Ja tosiaan – kasvispullat ovat myös täysin vegaaneja ja valmistettu kaikkien hyviä suolistobakteereja suosivien säännösten mukaisesti.

MINTUN MAKOISAT KASVISPULLAT

(noin 25 – 30 kpl)

Ainekset:

  • 1 iso sipuli
  • n. 3 – 4 cm pätkä tuoretta inkivääriä
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 porkkanaa (isoa)
  • 2 dl vihreitä herneitä (pakaste)
  • 1 prk kikherneitä (noin 400 g)
  • 3 dl lehtikaalisilppua
  • 70 g mantelijauhoa
  • 4 rkl arrowjuurijauhetta
  • 1 – 2 tl suolaa (vähän riippuen, miten suolaisia kikherneet ovat)
  • reilusti mustapippuria myllystä

Valmistus:

  • Laita uuni lämpiämään noin 100 asteeseen.
  • Kuori ja raasta porkkanat, inkivääri, valkosipuli ja sipuli.
  • Laita kaikki ainekset kulhoon ja sötkötä suht tasaiseksi taikinaksi sauvasekoittimella.
  • Tee taikinasta palluroita joko käsin tai kahdella lusikalla leivinpaperilla päällystetylle pellille ja laita uuniin kypsentymään.
  • Pyörykät ovat valmiita, kun pinta on saanut pikkuisen kullanruskean sävyn ja ne näyttävät vähän rapeilta. 100 asteisessa uunissa kypsentyminen kestää aika kauan, mutta suolistobakteerien hyvinvoinnin vuoksi kannattaa välttää korkeampia lämpötiloja. Itselläni tosin alkoi tulla nukkumaanmenoaika ja nostin tunnin jälkeen lämpötilan hetkeksi 150 asteeseen.

Kasvispullien kyytipojaksi sopii tietty mikä vaan riisistä bulguriin ja vaikka perunamuusiin. Itse keittelin Paulúnsin kaikenlaisia jyviä, linssejä, kvinoaa ja punaista riisiä sisältävää supermixiä. Kastikkeena mustapippurirouheella, sitruunanmehulla ja tuoreella korianterilla maustettua turkkijogurttia (muuten annos olisikin kokonaan vegaani) ja vähän randomeja rehuja.

Samaa sapuskaa on tosiaan mennyt nyt jo parina päivänä sekä lounaalla että illallisella – ja yhä vaan maistuu niin hyvältä!


Voimaannuttava viikonloppuaamu

Friday 10. November 2017

*postaus sisältää mainoslinkkejä

Jotkut viikonloput on ihan parhaita, kun ohjelmassa on paljon kaikkea hauskaa, tapaamisia ystävien kanssa, illallisia, treffejä tai joskus ihania pikku matkoja – actionia aamusta iltaan eniveis. Välillä on kuitenkin aivan täydellistä, ihanaa ja voimaannuttavaa, kun kalenteri näyttää aivan tyhjää; todo-listalla on vain lempeään itsehuoltoon liittyviä asioita ja ainoa tavoite on levätä ja ladata akkuja.

Juuri tänä viikonloppuna on tiedossa juuri tuollainen kaikesta ohjelmasta tyhjä hetki. Tavoitteeni on ainoastaan häätää kurkkua kutitteleva alkava syysflunssa huitsinnevadaan (salainen aseeni on inkivääri-sitruuna -shotti, jonka ohje vähän edempänä) ja ladata akut niin perusteellisesti, että seuraavan työviikon jälkeen en tuntisi oloani ihan niin raadoksi, mitä tässä nyt viimeaikoina olen tehnyt.

Rakastan laiskoja, hitaita viikonloppuaamuja. Usein heräilen melko samoihin aikoihin kuin arkisinkin; sisäinen kelloni pitää huolen, että yleensä en nuku viikonloppuisinkaan erityisen pitkään. On kuitenkin ihan eri asia herätä omaan tahtiinsa, kenties torkahtaa vielä hetkeksi, silitellä kainalossa pöriseviä kissoja ja hitaasti antaa uuden päivän virkeyden valua jäseniin kuin stressata ylös päivän tehtävät takaraivossa jyskyttäen, kuten arkisin ihan liian usein tapahtuu.

Aikaisemmin aloitin viikonloppuisin aamutoimet keittämällä pannullisen kahvia ja sitä sitten hörpin vuoteessa päivän sanomalehteä lueskellen. Sama homma toistuu kyllä nykyäänkin – ainoa poikkeus rutiinissa on, että huitaisen ihan ensimmäisenä aamulla kurkkuuni mahtavan hunajalla maustetun inkivääri-sitruuna -shotin.

Shotti sisältää todella jytyn annoksen C-vitamiinia ja yhdessä tuoreen inkiväärin ja hunajan antibioottisen vaikutuksen ansiosta pikkuflunssat pysyvät etäällä ja olo muutenkin reippaana. Sain ohjeen työkaveriltani Hannalta, joka on vannonut aamushotin nimeen jo pitkään.

HANNAN INKIVÄÄRI-SITRUUNA -SHOTTI

Ainekset:

  • 300 g tuoretta inkivääriä
  • 0,5 dl hunajaa
  • 4 sitruunaa
  • 1 l vettä

Valmistus:

  • Kuori ja raasta inkiväärit. Laita inkivääriraaste 60 asteiseksi lämmitettyyn veteen (paistolämpömittari on hyvä apu tässä) ja anna liota noin 20 min. Varo, ettei vesi kuumene yli 60 asteiseksi, ettei vitamiinit katoa.
  • Ota inkivääriraaste pois vedestä – puristele huolellisesti kaikki neste pois raasteesta. Anna veden lämpötilan laskeutua 40 asteeseen ja lisää sitten hunaja. Sekoita.
  • Purista sitruunoista mehu ja sekoita liemeen.
  • Kaada puhtaaseen pulloon ja säilytä jääkaapissa. Säilyy hyvin sen pari viikkoa, mikä tämän annoksen nauttimiseen menee.

Miten se onkin niin, että kauniit ja ihanat tavarat ilahduttavat tosi paljon. Antiikkinen keramiikkakorkkinen lasipullo on lahja Karkin ja Peetun mummilta. Se on mielestäni tosi hieno ja erityisen henkilökohtainen, koska se on peräisin oman isäni kotikonnuilta Viipurista. Sievä ja superterävä pähkinäpuukahvainen pikkupuukko on ehdoton apuväline inkiväärin kuorimisessa ja sitruunan paloittelussa.

Syön useimmiten viikonloppuisin aamiaista aika myöhään, jos ei ole mitään erityistä sovittua ohjelmaa. En ole heti herättyäni nälkäinen, mutta kun lehti on luettu, maistuu ravitseva ja herkullinen lounas-aamiainen. Lounas-aamiainen on siis ihan oikeasti lounaan ja aamiaisen yhdistelmä ja risteytys – toisin kuin brussi, joka johtaa mielleyhtymät ihan toisenlaiseen ateriaan. Ja kuka sitä nyt sanoisi tekevänsä brunssia itse itselleen?

Varmaan joku siellä ruudun toisella puolella katselee jo silmiään pyöritellen aamupuuroani. Yleensä kaurapuuron kaverina on totuttu näkemään marjoja, banaania, pähkinöitä, kanelia ja muita makeaksi luokiteltavia herkkuja. Suosittelen kuitenkin testaamaan myös suolaista versiota! Kananmuna, tomaattihakkelus ja tuore basilika yhdessä sormisuolan sekä mustapippurirouheen kanssa on aivan mielettömän hyvää!

Kasaan kaikki herkut tukevalle tarjottimelle ja hipsin – yhä aamutakkiin verhoutuneena – takaisin sänkyyn nautiskelemaan myöhäisen aamiaiseni. Jos lehti on luettu, avaan kirjan, mutta yleensä varsinkin lauantain DN:ssä on viikonloppuliitteineen niin paljon luettavaa, että sitä kyllä riittää.

Kaunis kattaus on itselleni tärkeä hyvinvoinnin osatekijä. Nykyään, kun ruokailuseuranani on useimmiten vain karvaiset perheenjäsenet, laistan helposti kattauksesta ja ateriat tulee nautittua Netflixiä tölläten. Aamiainen on kuitenkin poikkeus. Hyvä startti viikonloppuisin tarkoittaa pellavaisia servettejä, tuoreita kukkia (rrrakastan tuota Marimekon pientä Flower-maljakkoa!) ja kynttilänvaloa.

Nuo Elloksen Premium Quality -pellavaservetit on muuten niin ihania ja hyvälaatuisia, että ihan pakko tilata niitä setti kaikissa viidessä värissä!

 Tukevan ja herkullisen aamiaisen kruunaa lasillinen hyvää vihersmoothieta. Nykyisen perusreseptini pohjana on lempparini lehtikaali.

VIIKONLOPPUAAMUN VIHERSMOOTHIE

Ainekset:

  • kourallinen pestyä lehtikaalia, josta on poistettu puumaiset lehtiruodot
  • kourallinen baby-pinaattia
  • 1 kypsä avocado
  • 1 limetin mehu
  • 0,5 dl kurpitsansiemeniä
  • 1 – 2 dl vettä

Valmistus:

  • kuori avocado ja poista kivi
  • laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja huruttele tasaiseksi
  • lisää vettä, jos smoothie tuntuu liian tönköltä

Ohjeella tulee smoothieta huomattavasti enenmmän kuin tuo kuvan pieni lasillinen. Laita se, mikä ei mene heti aamiaisella, jääkaappiin odottamaan. Ulkolenkin jälkeen maistuu hyvinkin pieni tehoboosteri ja kyllä smoothie säilyy tarvittaessa myös yön yli seuraavan viikonloppuaamun, sunnuntain, aamiaiseen.

Tiedättekö, mikä näin perjantai-iltaisin on aikas ihanaa? No se, kun tietää, että nyt on edessä peräti kaksi laiskaa viikonloppuaamua, jolloin voi täysin keskittyä lataamaan akkuja ja voimaan hyvin!

Ihanaa viikonloppua!!

*kaikki linkatut tuotteet saatu Ellokselta


Sitruunainen lehtikaalipesto ja uunissa paahdetut pikkutomaatit

Thursday 09. November 2017

Kai tiesitte, että lehtikaali on ehkä maailman parasta ja terveellisintä superruokaa? Se hellii tärkeitä hyviä suolistobakteereita, pitää vatsan toiminnan miellyttävänä ja sisältää runsaasti A-vitamiinia, C-vitamiinia, B-vitamiineja, kaliumia, foolihappoa, kalsiumia sekä rautaa. Ei ihme, että lehtikaali on kirinyt varsinaiseksi trendiheinäksi parin viime vuoden aikana.

Itse syön lehtikaalia lähes päivittäin smoothieissa ja pataruuissa, iltaisin napostelen sipsejä hyvällä omatunnolla.

Viimeisin testaukseni on ihanan raikkaasti sitruunalta maistuva pesto. Ensimmäinen lehtikaalipestoni oli omasta mielestäni hiukan liian “vihreän” makuinen (Peetu kyllä väitti tykkäävänsä), joten muutin mittasuhteita hiukan.

Testatulla ja säädetyllä reseptillä tulee aivan mielettömän ihanan raikas, sitruunaisen pirteä pesto, joka sopii erinomaisesti sekä pastan kaveriksi että levitteeksi leivän päälle.

Lisukkeeksi paahdoin Peetun ohjeen mukaisesti uunissa maukkaan meheviä pikkutomaatteja. Tähän käy mainiosti ne huomattavasti lötsähtäneet, selkeässä pilaantumisvaarassa olevat tompsut. Todellinen win-win tilanne: tomaateista tulee aivan törkimysmäisen hyviä ja säästytään ruuan hukkaan heittämiseltä!

SITRUUNAINEN LEHTIKAALIPESTO

(n. 4 annosta)

Ainekset:

  • 100 g lehtikaalia
  • 1 dl auringonkukansiemeniä (naturel)
  • n. 10 cm pätkä purjosipulia
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 sitruuna
  • 1 dl oliiviöljyä
  • suolaa
  • 4 hlön annos spaghettia

Valmistus:

  • Pese lehtikaali ja riivi palasiksi niin, että lehtiruodon kovimmat osat jäävät käyttämättä.
  • Kuori ja pilko valkosipulinkynsi muutamaan osaan. Pese purjosipuli hyvin ja pilko muutamaan osaan.
  • Pese sitruuna hyvin. Raasta kuoren keltainen osa ja purista mehu.
  • Mittaa oliiviöljy ja auringonkukansiemenet tehosekoittimeen. Lisää kaikki ainekset ja huruttele suht tasaiseksi, ihanan raikkaanvihreäksi pestoksi.
  • Mausta makusi mukaan suolalla. Lisää oliiviöljyä, jos pesto tuntuu liian tönköltä.
  • Keitä spaghetti paketin ohjeen mukaisesti hyvin suolatussa vedessä.
  • Sekoita pesto keitetyn pastan sekaan ja nauti heti (taikka seuraavana päivänä).

UUNISSA PAAHDETUT TOMAATIT

Ainekset:

  • Lötsähtämisvaarassa olevia tomaatteja, mieluiten pikkuisia maukkaita herkkutompsuja
  • 2 – 3 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl hunajaa
  • hyvää sormisuolaa
  • mustapippuria myllystä

Valmistus:

  • Viillä pestyjen tomaattien päähän pieni viilto ja laita ne uuninkestävään oliiviöljyllä voideltuun vuokaan. Huiski päälle vielä vähän oliiviöljyä ja hunaja.
  • Laita vuoka 200 asteiseen uuniin ja anna tomaattien paahtua noin 30 min – tai kunnes ne näyttävät meheviltä.
  • Mausta valmiit tomaatit makusi mukaan hyvällä sormisuolalla ja tuoreena rouhitulla mustapippurilla.

Valmiin annoksen päälle voi silputa esimerkiksi vatsan toimintaa hellivää, C-vitamiinia ja rautaa sisältävää basilikaa.

Olen ennenkin todennut, että pasta noin periaatteessa ei ole mikään maailman paras valinta seuraavan päivän lounaslaatikoita ajatellen. Jostain syystä kuitenkin spaghetti-mallinen pasta tuntuu säilyttävän jäntevyytensä aivan mainiosti.

Jos pesto on tuntunut alunperin hiukan kuivalta, kannattaa lounaslaatikkoon lorauttaa pikkuinen tilkka ekstraa oliiviöljyä, niin makunautinto myös officella on taattu!