Gradupohdintaa

perjantai 04. tammikuu 2008

Fashion and clothing, that is, may be the most significant ways in which social relations between people are constructed, experienced and understood.

Malcolm Barnard kirjassa Fashion as Communication

Tein edellisen lopputyöni – joka vastaa siis laajuudeltaan ruotsalaisen magister-uppsatsin vaatimuksia – muodin vaikutuksista urheiluvaatteisiin. Tavoitteena oli tutkia, mikä on muodin merkitys silloin, kun kysymyksessä on urheiluvaatteet. Esimerkkinä lopputyössä oli juoksemiseen tarkoitetut vaatteet. (BTW. Teksti löytyy yhä täältä, jos joku sattuu olemaan kiinnostunut).

Vuoden muodin teorian opiskelujen jälkeen olo tuntui jotenkin keskeneräiseltä ja kansainväliselle Masters-tasolle johtava jatkovuosi houkutteli. Syksy on ollut kiinnostava ja antoisa, mutta nyt alkaa (kaiken muun lisäksi) gradu-angsti painaa päälle. Tämän kurssin lopputyö, Masters Thesis, vastaa vaatimustasoltaan ja laajuudeltaan Suomen gradua, josta on jo tuskaisia kokemuksia. (Terkkuja vaan Tampereelle…)

Tällä hetkellä ajatuksena on jatkaa urheiluvaatteiden ja muodin parissa, mutta tarkastella asiaa tismalleen päinvastaisesta näkökulmasta edelliseen lopputyöhön verrattuna. Kysymys, miksi naiset käyttävät sporttivaatteita trendikkään pukeutumisen osatekijänä on ollut pohdinnan keskipiste. Minkälaisen viestin naiset haluavat lähettää ympäristölle, kun yhdistävät alunperin treenaamiseen tarkoitetun vaatteen normaaliin arkiasuunsa? Todella alkuvaiheessa olevan gradun työotsikko on: Female superheroes or display of discipline? – A study of sportswear worn as a part of fashionable dress. Tutkimuksessa ei ole mukana eri alakulttuurien edustajia, vaikka hip-hopparit Adidas-puvuissaan ovatkin jo ihan käsite, vaan tarkoitus on tarkastella ”tavallista” käyttömuotia.

Vähän kuin lämmittelyksi olisi kiva kuulla blogin lukijoilta kommentteja urheiluvaatteiden arkikäyttöön (= muuhun kuin treenikäyttöön) liittyen. Käytätkö itse urheiluvaatteita osana arkipukeutumista? Mitä mieltä olet, jos näet esim. toimistolla tai muussa ei-liikunnallisessa yhteydessä jonkun, joka käyttää urheiluvaatteita? Vastaukset eivät tule graduun tai muutenkaan kommenttiboksia laajemmin esille, mutta olisi mukava kuulla, millaisia ajauksia tämä herättää!


14 Responses to “Gradupohdintaa”

  1. Avatar sara sanoo:

    Monilla nuorilla, ainakin meidän koulussa ja Jyväskylässä yleensäkin, näkyy isoja lökäpöksyjä yhdistettyn – yleensä – tiukkaan ja pitkään toppiin + johonkin henkkamaukan raitahuppariin. Itse en tälle kovin paljoa lämpene…

  2. Avatar sara sanoo:

    Ja siis nimenomaan tytöillä :) Ilman varsinaista hoppari-efektiä.

  3. Avatar Bisquits sanoo:

    Itse käytän urheilullisia vaatteita vain kotona oleskellessani tai urheilemassa. Muuten en niistä oikein tykkää. Riippuu tietysti paljon työpaikasta, millainen pukeutumiskodi siellä on, mutta minua sporttikuteet töissä eivät kyllä oikein innosta. Eräs työkaverini pukeutuu joskus toimistolle tosi ihonmyötäisiin juoksuhousuihin, mitä kyllä kovasti ihmettelen. Niin, ja lenkkarit tulisi kieltää lailla urheilun ulkopuolella!

  4. Avatar sade sanoo:

    En juuri käytä urheilullisia vaatteita muuten kuin urheillessa (tai minun kohdallani se on enemmän liikuntaa). Lähinnä rajoittuu siihen, että töissä minulla on urheiluhenkiset tennarit joskus jalassa, työkelpoiset niistä tekee se, että ovat mustaa nahkaa. Käytän joskus myös lautailutakkia arkena. Meillä ei ole pukeutumiskoodia töissä, mutta yleinen tyyli on silti melko konservatiivisen casual, urheilullista pukeutumista ei suosita.

  5. Avatar virta sanoo:

    Selkeästi urheilulliset vaatteet (tekniset materiaalit, jne.) kuuluvat omasta mielestäni vain ja ainoastaan urheiluun. Niiden käyttö muissa tilanteissa on vähän kornia ja oman treenaamisen alleviivaamista. Ei iske, ehei.

    Mutta sellaiset treenivaatteet jotka on valmistettu esim. perus puuvillatrikoosta ja muista arkisemmista materiaaleista eivät aiheuta mitään kummempia reaktioita.
    Tätä on todella hankala selittää tyhjentävästi koska aina tulee niitä poikkeuksia.

    Oma treenipukeutuminen sisältää ns. normikäyttövaatteita, kuten paksuja trikooleggingsejä, säärystimiä (niin kasarivibaset yksilöt etten voi vastustaa kiusausta), polvisukkia, huppareita, toppeja, jne. Ja lähes kaikki ovat sopivat materiaalinsa puolesta arkikäyttöön sekä salille, mutta salivaatteet pysyvät salilla. Ainut poikkeus on vanhat treenikengät (nyrkkeilykenkämäiset) jotka ehkä tuunaan arkikäytöön. Voikohan nahkaa spreijata?

    Mutta lenkkareissa komppaan bisquitsia. Tuulipuvut ja vaelluskengät voitaisiin sisällyttää myös samaan lakiehdotukseen.

  6. Avatar Minttu sanoo:

    Sara: Täällä näkee myös paljon varsinkin yläaste- ja lukioikäisiä tyttöjä, jotka kulkevat venähtäneissä college-pöksyissä koulussa ja kaupungilla. Liekö ”tyyli-ikoni” Paris Hiltonin vaikutusta vai mitä.

    Bisquits: Itse käytän kyllä Puman valkoisia (tai ex-valkoisia…) tennareita ihan cityssä, mutta lenkkarit kuuluvat tosiaan vain lenkkipolulle!

    Sade: Aika harvalla työpaikalla varmaan suositaan urheilullista pukeutumista. Poikkeuksena tietty yritykset, jotka toimivat liikunnan tai urheilupukeutumisen alueella.

    Virta: On tosiaan hiukan ongelmallista missä urheiluvaatteen ja tavallisen arkivaatteen raja menee. Jos ajattelee pukuhistoriaa niin kaikki neulepaidat ja bleiserit kuuluisivat tähän kategoriaan – puhumattakaan housuista. Nykyään esim. t-paidat ovat niin olennainen osa tavallista arkipukeutumista, että vain kaikkein konservatiivisimmilla työpaikoilla niitä pidetään epäsopivina esim. jakun alle. Legginsejä ja säärystimiä monet käyttävät just kasarivibojen takia ja tuskin mietiskelevät niiden liikuntaan liittyvää alkuperää. Sen sijaan juuri nuo tekniset materiaalit ja selkeästi funktionaaliset urheiluvaatteet pomppaavat kyllä silmään arkikäytössä.

  7. Avatar Anonymous sanoo:

    Joillekin mukavuus vaan tulee ennen muodikkuutta ;D

    Tietyissä rajoissa tietenkin.
    Ainakin poikatyttö henkisille esiintyminen verkkareissa on paljon luontevampaa kuin vetää ylleen mitään oksennusrefleksin aiheuttavaa pastellista tai röyhelöistä…ja eikö joku ’sport/chic’ ollut muutenkin muotia????

  8. Avatar Minttu sanoo:

    Anonymous: Ei ole tarkoitus missään tapauksessa olla negatiivinen sporttista muotia kohtaan – päinvastoin! Olenhan siitä niin kiinnostunut, että kirjoitan jopa graduni kyseisestä ilmiöstä. Tuulipukuihin ja lenkkareihin pukeutuvat ”kadun miehet” ovat vähän eri asia kuin coolisti poikatyttömäinen sport-chick!

  9. Avatar Sia sanoo:

    Itse en sporttivaatteista kauheasti perusta, ellei Converseja sitten lasketa. (Mitenköhän hyvät koripallokengät ne on aikanaan oikeasti olleet?) Vai lasketaanko sitä kun olen tallimatkalla käynyt ruokakaupassa ratsastushousuissa? ;)

  10. Avatar Pinja sanoo:

    Käytän oikeastaan aika vähän urheiluvaatteita arkipukeutumisessa. Salilta kotiin raahautumista jumppabögissä ei varmaan lasketa!? Yläasteikäisenä tuli käytettyä enemmän collegepöksyjä tiukkojen paitojen kanssa. En kyllä muista mitään erityistä syytä siihen, väljemmät pöksyt kai vain tuntuivat silloin mukavammalta.

    Kun nyt aloin enemmän asiaa miettimään, niin viime kesänä kyllä tuli käytettyä urheilukäyttöön tarkoitettuja shortseja ihan arkipukeutumisessa kodin ulkopuolellakin. Toisaalta niistä ei mielestäni edes pahemmin päältä huomaa, että ne on tarkoitettu urheilukäyttöön. Urheiluosastolta ne olen kuitenkin ostanut. Asukokonaisuuksiini ne ovat päätyneet miellyttävyytensä vuoksi. Kangas tuntuu kivalta ja hengittävältä kuumanakin päivänä eikä shortsien mallikaan näytä liian sporttiselta makuuni.

  11. Avatar Tukholman tyttö sanoo:

    Nyt äitiyslomalla ollessa tulee kyllä käytettyä aivan liikaa lenkkareitakin ihan arkipukeutumisessa.. mutta tämä pahe toivottavasti poistuu kun palaan työelämään. Muutenkin äitiyslomalla tulee käytettyä tosi paljon ns. urheiluvaatteita ihan päivittäiskäytössä. Töihin en todellakaan voisi enkä haluaisikaan mennä sportikuteissa.

  12. Avatar Minttu sanoo:

    Sia: Kyllä laskisin Converset sporttimuotiin, vaikka tuskin niillä enää kukaan oikeasti urheilee. Onhan se silti aika mielenkiintoista, että koristossut ovat monien mielestä niin cool. :)

    Pinja: Luulen, että useimmilla asia onkin juuri noin – tietoisesti ei ehkä halutakaan käyttää urheiluvaatteita muuta kuin urheillessa, mutta sitten tulee mieleen, että sekin paita/takki/housut/shortsit on itseasiassa ostettu urheiluvaateosastolta…

    Tukholman tyttö: Nice nics! Yks mun hypoteeseistäni on, että vapaa-ajan ja työajan välisten selkeiden rajojen häviäminen lisää sporttisten vaatteiden käyttöä. Monet kun käyttävät urheiluvaatteita kotona ja muulloinkin vapaa-ajalla enemmän. Vaikka just nyt sulle taitaa kotona oleminen olla enemmän työtä kuin vapaa-aikaa.. :)

  13. Avatar desthea sanoo:

    Sanotaan näin, että suosin arkivaatteissa sporttisia piirteitä ja toisaalta liikunnallisissa ympyröissä arkisia vaatteita. Mitään varsinaisia urheiluvaatteita en taida edes omistaa. Perustopit sun muut käy yhtä hyvin arkikäyttöön ku jumppasalillekin.

    90-luvun verkkarimuoti oli kyllä varsin mielenkiintonen ilmiö. Siinä tosissaan häilyi arki- ja urheiluvaatteiden raja. Ajatella että sillon oli ihan ymmärrettävää mennä discoon nappiverkkareissa ja napapaidassa. :D

    Lenkkareiden suhteen en ole niin ankara kuin monet tuntuu olevan. Jos poikaystävä haluaa mennä lenkkareissa käymään lähikaupassa niin siitä vaan ihan vapaasti. :)

  14. Avatar Minttu sanoo:

    Desthea: Kyllähän lenkkareilla ja lenkkareilla on eroa… Itse en voisi kuvitellakaan, että käyttäisin juoksutossujani muuta kuin lenkillä, mutta valkoiset Puman tossut on jalassa tämän tästä. Varmaan sillä miten itse mieltää vaatteen (urheiluvaate/arkivaate) on paljon enemmän merkitystä kuin sillä mihin käyttöön se alunperin on valmistettu… Ainakin, jos puhutaan näistä vähemmän teknisistä vaatteista.