J.Lindeberg SS12

perjantai 01. heinäkuun 2011

J.Lindeberg esitteli viime keskiviikkona tulevan kevät-kesäsesonkinsa miesten ja naisten päämallistot. Näytös pidettiin Slussenin satama-alueella vanhassa makasiinissa, samassa historiallisesti arvokkaassa rakennuksessa, missä sijaitsee myös reilu vuosi sitten avattu valokuvamuseo Fotografiska.

Tilaisuus oli sikäli poikkeuksellinen, että J.Lindebergin edellisestä catwalk-näytöksestä on ehtinyt kulua jo neljä vuotta. Ensi keväänä on myös naisten vaatteet mukana päämallistossa pitkästä aikaa. Viime sesonkeina J.Lindeberg on tehnyt naisille vain pääosin urheilukäyttöön tarkoitettua golf-linjaa.

J.Lindebergin pääsuunnittelija Jessy Heuvelink kertoi, että sekä miesten että naisten malliston pääinspiraation lähteenä on ollut Gotlanti. Tällä on haluttu nostaa esiin merkin ruotsalaisia juuria, mutta samalla ammentaa alueen korkealaatuista käsityötä arvostavasta kulttuuriperinnöstä. J.Lindebergin oma tarina on ollut aika poukkoileva, mutta laadukkaat materiaalit ja tasokkaasti räätälöidyt puvut ovat olleet aina keskeinen osa menestystä.

Ensi keväänä J.Lindeberg haluaa yhdistää kaksi vahvuusaluettaan: hyvin istuvat puvut ja smartin sporttipukeutumisen. Vähän vaihtelevalla menestyksellä mielestäni…

Väkeä oli saapunut paikalle erittäin kiitettävästi, vaikka näytöksen ajankohta juuri tässä kesälomakauden kynnyksellä olikin aikas epäortodoksinen.

J.Lindebergin naistemallisto tuntui varsin ajatellulta, yhtenäiseltä ja onnistuneelta läpikotaisin. Tykkään oikein kovasti valuvien materiaalien ja kuivapintaisten neuleiden yhdistelmästä. Preppy minussa nauttii valkoisista kauluksista ja naisellisesti leikatuista jakiusta.

Miesten malliston puolella pikkutakit ja koservatiivisempaa linjaa edustavat puvut ovat ehdottomasti parasta antia. Ymmärrän, että risojen farkkujen ja cargo-shortsien yhdistäminen puvun takkiin on tarkoitus näyttää sekä rennolta että ironiselta. Minusta stailaus on vain kummallinen… Enkä ole ollenkaan varma, että olen vielä henkisesti valmis kaksirivinapituksen paluuseen.

Venepääntie saa sen sijaan minun puolestani tehdä paluun ihan milloin vain! Eikä rentojen kaupunkishortsien tarvitsisi hävitä trendikartalta ikuna.

Jatkan niuhottamista miesten mallistosta. Kapoiset vajaamittaiset housut voi olla ihan ältsi södet, kun ne on puettu päälle siihen tyyliin kuin degeneroitunut kantaja olisi juuri karannut jostakin törkeän kalliista brittiläisestä yksityiskoulusta. Eli ei näin. Molemmat takit ovat mielestäni erittäin okei, mutta muuten tämä ei kyllä putoa Mintulle.

Kun ottaa huomioon, että J.Lindeberg ei tosiaankaan ole vähään aikaan tehnyt varsinaista naistenmallistoa, tuntuu suorastaan hämmästyttävältä, että bongaan näytöksestä niin monta läpeensä kivaa asua. Ei mitään suuria wow-elämyksiä – mutta pingottamattomalla tavalla eleganttia käyttömuotia. Vaatteita, joita haluaisi oikeasti löytävänsä vaatekaapista aamulla, kun taas kerran on ihan järjetön kiire töihin ja pukeutumisinspiraatio nollissa.

Ettei nyt menisi ihan mollaamiseksi niin pitää ilman muuta lisätä, että miesten mallistossa oli mukavia, hyvin raikkaita raitaneuleita. Ja tosiaan – puvut + pikkutakit saavat ihan kiitettävän arvosanan.

Juhlavampaa osastoa naisten mallistossa edustavat mm. suloinen – suorastaan tyttömäinen – silkkinen shortsiasu ja pintaa nuoleva valuvastilaskeutuva viskoosijerseymekko.

Näytös sai raikuvat aplodit. Ehkä olen yksinäni miesten mallistoa koskevine kriittisine mielipiteineni….

Vierailin näytöksessä Diana Orvingin haalean kanervanpunaisessa luomuksessa. Olalla Lontoon reissulta hankittu ihana uusio-vintage-laukku, jonka tarkempi esittely on ihan täysin unohtunut…

  • mekko, Diana Orving
  • sandaalit, Moheda
  • laukku, ”vintage” Lontoosta


Comments are closed.