Lettinuttura

sunnuntai 23. kesäkuu 2013

Juuri nyt olen aika jumissa kampaukseeni ja pitkiin hiuksiini. Melkein joka kerta, kun olen kampaajaalla, heitän ”haluan leikata hiukseni” -tyyppisiä koukkuja veteen, mutta yleensä saan aina vastaukseksi ”ei, nämä ei ole todellakaan kuivat tai pilalle vaalennetut (kunhan vain latvat leikataan),” tai ”ihanat tapuisat pitkät paksut hiukset sulla – oletko nyt aivan varman, että haluaisit leikata…”. Ja ei, en todellakaan ole varma haluanko lyhyet hiukset. Tiedän, että tietty polkkamitta sopii itselleni ihan hyvin – ehkä jopa paremmin kuin nykyinen pitkä – mutta jotenkin tunnen vain olevani enemmän kotonani, kun hiukseni ovat pitkät. Tarvitsen paljon karvoja… Haha!

Pitkien hiusten miinuspuoli on se, että kesäkuumalla ne voivat olla todella hiostavat. Jos on vähänkään aurinkoa tai hellelukemia hipovia olosuhteita, hiukset on ihan pakko pitää kiinni.

Tässä on tutoriaali neljästä simppelistä palmikosta koostuvaan nutturaan. Olen siis edelleenkin aivan surkea laittamaan hiuksia, mutta tähän ei tarvita mitään ”ranskalainen-/kalanruotoletti”-tyyppisiä erityistaitoja (joita itselläni mm. ei ole), vaan ihan tavallinen letitys riittää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kesäinen, helppo, nopea ja rento – just the way I like it!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sen verran hikaroin, että menin investoimaan tuollaisiin pikkuruisiin ”näkymättömiin” silikoniponnarilenksuihin. Eihän ne nyt tietenkään oikeasti ole näkymättömiä (niinkuin ei ne silikoniset rintsikoitten olkaimetkaan, jos ei joku sitä vielä ole tajunnut…), mutta nutturahommeleissa kuitenkin helpommin häivytettävissä olevia, että kokonaista yhden euron maksannutta lenksupakettia voin pitää ihan hyvänä hankintana.

Mutta siis itse kampaukseen. Kuvittelin, että tämä tulee jostain Pinterest-jutuistani, mutta näyttää siltä, että olen fuusioinut useamman inspiraatio-kampauksen yhdeksi lettinutturaksi!

Lettinuttura 2

Aluksi hiukset jaetaan neljään osaan ja letitetään ihan tavallisesti. Itse tykkään sellaisesta puolitiukasta palmikosta, joka on vähän hippi, mutta kuitenkin oikeastaan aika siisti. Ihan löysästi letittämällä saa tosi boheemin lettinutturan ja siististi ja tiukasti palmikoimalla kampaus kelpaa vaikka oikeussaliin.

Lettinuttura 3

Valmiita lettejä kannattaa löystyttää vähän yläpäästä (päänahan läheltä). Muutoin valmis nuttura voi pingottaa ikävästi.

Valmiit palmikot laitetaan löysästi ponnarille. Itse en kiepauttanut silikoniponnaria kertaakaan – vaan laitoin sen vain sellaisenaan pitämään lettejä nipussa.

Lettinuttura 4

Toinen silikonilenksu laitetaan lettinipun alareunaan. Tässäkin vain laitoin kuminauhan lettien ympärille – enkä edes yrittänyt saada mitään tiukempaa ponnaria aikaiseksi.

Lettinippu kiepautetaan ympäri kahden keskimmäisen letin välistä. Omat pitkät hiukseni vaativat kaksi kieppiä, mutta voisin kuvitella, että nuttura näyttää tosi kivalta myös lyhyemmillä hiuksilla ja vain yhdellä kiepautuksella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Seuraavaksi tarvitaan hengettömiä. Omasta mielestäni yksi/letti – eli neljä kpl – riittää aivan mainiosti. Liukkaisiin hiuksiin tarvitaan ehkä enemmän.

Lettinuttura 5

Jokainen letinpää kiinnitetään omalla hengettömällä siten, että palmikoimaton häntä ja kumilenksu jäävät piiloon.

Halutessaan nutturan voi myös koristella esmes tuorein kukkasin, drinkkisateenvarjoin tai jätskiannoksen pingviinitikulla – mikä nyt näin kesäaikaan kustakin tuntuu hauskimmalta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sain jo joskus keväällä postia Glitteriltä ja paketista löytyi mm. nämä kaksi kivaa kukkapinniä. Blogilahjukseksi saadut kukkapinnit tekevät nutturasta kivan kesähippimäisen. Jostain syystä hiuskoristeet sopivat mielestäni ihan hyvin myös vähän minimalistisempaan tyyliin. Ehkä tuo on vähän sama juttu, kuin melko raisut kynsilakkauksetkin, jotka toimivat, vaikka muuten tyyli olisi hyvinkin kurinalainen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kiva ja rento kesäinen palmikkonuttura on nopea ja helppo tehdä. Kampaus toimii aivan loistavasti myös märkiin hiuksiin – eli after-beach ja after-sauna -hetket pelastuvat tämän avulla. Plussana seuraavan aamun kivat surffi-hippi-palmikkokiharat!


Juhannustunnelmia

lauantai 22. kesäkuu 2013

Juhannusaaton aamuna juhlasuunnitelmat muuttuivat. (Melkein) ruotsalaistyyppisen (melkein) saaristojuhannuksen sijaan vietimmekin city-versiota ihan omalla porukalla. Tai siis Karkin kanssa kahdestaan, koska Peetu huiteli jossain omilla retkillään. Uudet perunat, silli, mansikat ja kermavaahto maistuivat aivan taivaallisilta myös omalla aurinkoisella partsilla ja grillailu kertakäyttövempeleellä onnistui ekakertalaisiltakin aivan mainiosti.

Oikeastaan aika kivaa olla kotona, kun meidänkin tavallisesti hyvin vilkas ja pikkulasten mekkalan täyttämä piha oli aivan hiljainen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Juhannus 2013 2 Juhannus 2013 3 Juhannus 2013 4
Juhannus 2013 6 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mansikat ja kermavaahtodippi kruunasi juhannusaterian.


Kirjoittanut Minttu KLO 18:17 Kommentit pois päältä artikkelissa Juhannustunnelmia

TUNNISTEET:

Muissa blogeissa aiheesta: Lifestyle Oma elämä

 

Kriisitilanteiden varalle

torstai 20. kesäkuu 2013

Tämän aamun Metro-lehdessä kerrottiin, että juhannusaatto ja -päivä ovat verkkoliikenteessä ehdottomasti vuoden hiljaisimmat. ”Ihmiset preferoivat juhannuksena fyysisistä yhdessäoloa” kertoi artikkeliin haastateltu nettiliikenteen asiantuntija. Juhannusyönä romantiikka puskee perinteisesti pintaan ja enemmän tai vähemmän epätoivoiset sinkut keräilevät yöksi epälukuisen määrän (7 tai 9 ovat yleisimmät standardit) kukkia tyynynsä alle sulhoskenaarioita selkeyttämään.

Joskus romantiikka voi niin sanotusti karata käsistä ja silloin on tietty hyvät neuvot kalliit. Toki toivon kaikille molemminpuolista kiinnostusta saunomiseen, rillailuun ja muihin perinteisiin juhannusaktiviteetteihin, mutta siltä varalta, että satumme päätymään epätoivotun kimuranttiin tilanteeseen – tässä muutama (tarkemmin sanottuna 101) vinkkiä, selvitä tilanteesta ehjin nahoin.

 

Ihanaa, auringon, naurun, ihanan yhdessäolon ja romantiikan täyteistä juhannusta kaikille Go 4 it vol. 2 -blogin lukijoille! Loistakoon hyttyset juhannusillassanne vain poissaolollaan!

xoxo

Minttu


Ajaton tyyli ?

keskiviikko 19. kesäkuu 2013

Yksi ehkä eniten inhoamiani pukeutumiseen, tyyliin … sanalla sanoen muotiin … liittyviä latteuksia on, että muoti vaihtelee, mutta tyyli on ikuista. Ei tarvitse mennä pukuhistoriassa mitenkään erityisen paljon taaksepäin, reippaat sata vuotta riittää aivan mainiosti, kun voi aivan konkreettisesti todeta, että ”yleisesti hyväksytyt” tyylikkyyskäsitykset vaihtelevat siinä missä pintamuotikin. Muutossyklin pituus vain hämää.

Vanhoja (siis ikivanhoja) arkistovalokuvia katsellessa tulee helposti ajateltua, että vakavailmeiset pyhäpukuihin pyntätyt ihmiset ovat  myös jotenkin kuvien tapaan vanhoja. Kaikki aikuiset näyttävät poikkeuksetta isoäideiltä ja isoisiltä. Toisaalta esmes hääkuvissa tuskin juuri parikymppistä iäkkäämpiä esiintyy – ainakaan siis hääparina. Muistan joskus oikein pinnistelleeni, että näkisin jonkinlaisen nuoruuden pilkahduksen kaiken sen vakavuuden ja erityisesti kuvan oton aikaisen tyylin läpi, mutta en voi väittää onnistuneeni.

Tyylin muka-ajattomuutta, muodin merkitystä visuaalisen ympäristön jäsentämisessä ja koko omaan aikakauteen liittyvää minäkuvaa jäin miettimään, kun törmäsin Today I Learned Something New -blogissa aivan mielettömän hauskaan kuvasarjaan. Liuta klassisia veistoksia on puettu viileisiin hipsteri-vetimiin ja – vips – sieltähän kuoriutuu kasa potentiaalista media- ja mainostoimistoväkeä, in-baarin dj ja ainakin yksi megaluokan muotibloggari. Haha!

classical-sculptures-hipsters 1 classical-sculptures-hipsters 2 classical-sculptures-hipsters 3 classical-sculptures-hipsters 4

Tsekkaa kaikki loput kuvat: Classical sculptures dressed as hipsters look contemporary and totally badass

Suurkiitokset kuvista ja ajatuksien herättämisestä: photographer Léo Caillard and photo retoucher Alexis Persani.


Kauniita unia

tiistai 18. kesäkuu 2013

Miten sitä aina ajatteleekin, että kesän tullen töissä olisi vähän lunkimpaa. Ihmiset alkavat painua lomille, uusia projekteja ei enää aloitella ja päivät kuluvat leppoisasti sähköisiä ja fyysisiä arkistoja sekä muita kasautumia siivoillen. Ja miten väärässä sitä joka kerta onkaan! Tällä viikolla ollaan siinä pisteessä, että palavereja laitetaan alkavaksi jo ennen varsinaisen toimistopäivän alkua, että kaikki ehditään pitää.

Lähin kollegani on palannut juuri äitiyslomalta. Tänään iltapäivällä, harvinaisen kipakan kokouspäivän päätteeksi, häneltä meni niin sanotusti kuppi nurin. Juteltiin siinä sitten rauhassa hetki; minä toistelin mantraani ”ei tässä nyt kuitenkaan missään lasten teho-osastolla olla töissä – kenenkään henki ei riipu näistä meidän hommista – turha stressata liian kanssa”. Pian kävi ilmi, että pikkuinen valvottaa – kollegani ei ole nukkunut kunnolla moneen yöhön.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Unen puute tekee hulluksi. Liian lyhyet yöunet, rikkinäinen uni, stressikieppuminen sängyssä jne. Jo parin yön jälkeen maailma muuttuu kumman mustaharmaaksi, hermot kiristyy, pinna lyhenee eikä mikään tunnu hyvältä. Onnellisuuden metsästyksessä hyvät ja riittävät yöunet ovat aivan varmasti yksi tärkeimmistä työvälineistä. Ja uniongelmaiselle ehkä se kaikkein tärkein.

Happiness Project -kirjassakin yksi ensimmäisiä tehtäviä, jonka kirjoittaja itselleen määräsi, oli riittävän unen saannin turvaaminen. Harva pytyy venyttämään yöuniaan aamusta, joten ainoa keino on mennä aikaisemmin nukkumaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pienten lasten vanhemmille, jotka eivät saa tarpeeksi unta, koska piltti pitää hereillä, en oikein osaa sanoa muuta kuin, että koittakaa kestää. Kyllä se siitä. Kannattaa ehkä laskea ambitiotasoa ja yrittää nukkua aina, kun se on mahdollista. Kyllä ne lattialle levinneet puurot ehtii siivota myöhemminkin, eikä ole mitään järkeä yrittää pitää kaikkea tiptop ainakaan unien kustannuksella.

Mitäs sitten me muut, jotka teoriassa voisimme nukkua tarpeeksi, mutta niin vain ei lukuisista syistä tapahdu?

Itse aloitin tekemällä listan nukkumaanmenoa pitkittävistä asioista. Tietokoneella roikkuminen, blogin päivittäminen ja muiden blogien lukeminen on looginen ykköspahis. Tajusin kuitenkin, että alitajuisesti pitkitän iltapuuhiin siirtymistä, vaikka varsinaiset blogihommat olisikin jo pulkassa. Nukkumaan meno tuntui hankalalta – niin omituiselta kuin se kuullostaakin. Katkipoikkiväsyneenä jään mielummin hengailemaan Pinterestiin kuin lähden iltapesulle, koska se tuntuu helpommalta vaihtoehdolta. Ratkaisuna tähän pieneen, mutta monta tärkeää unituntia vieneeseen ongelmaan on hampaiden ja meikkien pesu heti illallisen jälkeen, ennen tietokoneen avaamista. Siinä vaiheessa, kun unikello (herätyskellon vastakohta…) kilahtaa, ei tarvitse enää kuin kömpiä peiton alle. Lupaan, että toimii!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitäs sitten, jos uni ei tule? Maailma on täynnä unikouluvinkkejä: ei stimuloivaa ohjelmaa eikä treenausta juuri ennen nukkumaanmenoa, ei kofeiinia tai liikaa alkoholia, viileä ja pimeä makuuhuone, säännöllinen nukkumaanmenoaika ja makuuhuoneen rauhoittaminen vain nukkumiselle. Hyviä vinkkejä varmasti kaikki – ja toimivat kenelle toimivat.

Itse en varsinaisesti kärsi uniongelmista, mutta joskus tietty nukkumatti on hävöksissä. En jaksa käyttää verhoja, joten makuuhuoneeni on pimeä talvisin ja valoisa kesäisin. Pidän mielelläni officea sängyssäni, joka toimii myös kirjastona, aamiaishuoneena ja sängynalus on Feng Suin vastaisesti täynnä kaikenlaista säilytettävää kamaa kankaista valokuviin ja vanhoihin muotimagazineihin. En usko kuitenkaan ulkomusiikillisten asioiden haittaavan unensaantia. En myöskään usko siihen, että päässä pyörivät työ- tai muut projektiasiat tulisi kirjoittaa paperille – ja sitä myöten saisi rauhan unilleen. Listafani Minttu päätyisi aivan varmasti kirjoittelemaan kaikenmaailman todo-muistilappuja koko yöksi, jos sille linjalle lähtisin.

Paras vinkkini unen saavuttamiseen on keskittyä ajattelemaan omaa hengitystä. Itse mietin, että happi on sinistä (viileää) sisäänhengitettäessä ja punaista (lämmintä) uloshengitettäessä. Pakotan (=ohjailen lempeästi) itseni ajattelemaan ainoastaan ja vain hengitystäni – en mitään muuta. Jos päähän hiipii ajatus, että hemmettisoikoon, en taaskaan ehdi nukkua tarpeeksi, kun uni ei tule, sanon itselleni, että nyt on aivan sama nukunko vai en, nyt ajatellaan hengitystä. Lopulta homma muuttuu niin puuduttavaksi, että herätyskellon soidessa huomaan kuitenkin nukkuneeni – ja vielä ihan hyvin.

Vinkki on samaa sarjaa lampaiden laskemiselle ja jooga-ommmmille, mutta tuntuu luonnikkaammalta ja helpommalta omasta mielestäni. Hengitys on hyvä konkreettinen asia, mihin voi keskittyä. Suosittelen testaamaan – vinkki on toiminut jopa hysteerisillä teinitytöillä!