Kos – matkapäiväkirja – Day 7

torstai 05. syyskuu 2013

Last days of summer (holiday), loppuu ne pitkätkin lomat – ja mitä näitä on.. Niin se vaan nyt kuitenkin on, että Mintun Kosin loma alkaa olla lopuillaan. Olen tosi iloinen siitä, että tohdin lähteä reissuun yksin. Kun ei siis muuta vaihtoehtoa ollut kuin olla lähtemättä kokonaan. Viikko on sujunut tosi hienosti ja olen nauttinut käytännöllisesti katsoen jokaisesta sekunnista.

Tämä viimeinen päiväkin on ollut ihan täyttä lomailua. En stressaillut aikaisella kotiinlähdöllä muuta kuin, että pidin huolen, että olen takaisin kämpillä illallisen jälkeen vähän aikaisemmin kuin normaalisti. Myöhään ei ole mennyt kyllä minään iltana. Viimeistään kymmenen, puoli yhdentoista aikoihin olen hipsinyt takaisin hotellille, mutta tänään olin jo puoli yhdeksän aikaan keräilemässä kamppeitani kotimatkaa varten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(Kuvassa justiinsa lähdössä Kos Townia ja illallista kohti)

Täksi päiväksi olin alunperin suunnitellut jonkinlaista retkeä. Ensin ajattelin, että hyppään bussiin ja huristelen päiväksi Kosin toiselle laidalle Paradise Beach -nimiselle rannalle. Tottuneempien Kosin kävijöiden kanssa juteltuani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että se ei taida olla kuitenkaan minua varten. Ranta on kuulemma sikäli ihana, että se on ihan pehmoista hienoa hiekkaa ja todella pitkään on matalaa. Aivan täydellinen paikka lapsiperheille toisin sanoen. Paikalla ei ole myöskään mitään kylän tapaista, mikä tarkoittaa sitä, että mm. ravintoloiden tarjonta on suunnattu pääasiassa em. kohderyhmälle. Kuullostaisi hyvältä, jos olisin lapsiperhe, mutta kun en ole.

Toinen idea oli lähteä laivalla yli Turkin puolelle Bodrumiin. Laivalippu kustantaa vain 18 euroa ja siihen olisi budjetissani ollut hyvin varaa, kun olen niin tiukkana pitänyt alkuloman kukkaronnyörejä piukassa. Bodrum on kuulemma oikein kaunis ja siellä on erinomaisen hyvät shoppailumahdollisuudet. Totesin kuitenkin, että shoppailu on juuri tällä hetkellä se, mitä vähiten kaipaan. (EDIT: paikannimihän on tietty Bodrum, kuten ystävällinen kommentoija huomautti, eikä Bodum, kuten alunperin kirjoitin. Näitä sattuu, iz so sorry)

Kos 2013 Day 7 2

Päätin siis pidentää polkupyöränvuokraustani yhdellä päivällä ja läksin heti aamiaisen jälkeen polkemaan kohti Akslepionin raunioita.

Asklepion sijaitsee vain noin 3 km päässä Kos Townin keskustasta – eli noin 4 – 4,5 km päässä hotelliltani. Ajattelin, että tuonhan nyt polkaisee yhdessä hujauksessa. Enpä tullut ajatelleeksikaan, että koko matka on enemmän tai vähemmän nousua. Sotkin sinnikkäästi punaisella kitisevällä mankelillani hien virratessa. Jossain vaiheessa pysähdyin juomaan vettä ja tajusin, että olen polkenut koko ajan valot päällä – eli dynamo hinkkasi takakumia minkä kerkesi. Otin valot pois ja matkanteko keveni huomattavasti. Kitinäkin väheni samantien puoleen. Olipa hyvä, että tajusin, ja tyhmästä päästä… Haha!

Kos 2013 Day 7 3

Kapusin pyöräilyn jäljiltä aavistuksen tutisevin jaloin Asklepionin raunioalueen ylimmälle tasanteelle. Olen näköjään tällä reissulla löytänyt sisäisen historioitsiani ja raunioiden rakastajan – hienointa tuolla oli kuitenkin upea näköala yli Kos Townin merelle ja Turkkiin asti!

Ihan mahtavalta tuntui kyllä kierrellä raunioiden keskellä. Vanhimmat osat ovat peräti ajalta 1000 – 1050 eKr. Pääosa alueesta on kuitenkin ajalta noin 300 eKr. Silloin tuolla palvottiin terveyden jumalia ja hoidettiin sairaita. Lääketieteen jumala Asklepionin tunnuseläin on (oli?) käärme ja sitä peruja on yhä vieläkin lääkärihommien tunnuksessa pikarin varteen kietoutunut käärme. Sanotaan, että tuo temppeli on tavallaan maailman ensimmäinen sairaala.

Kierrellessäni pitkin muinaisen temppelin jäämistöä, en voinut olla miettimättä, että millaisiakohan ihmisiä siellä on aikoinaan liikkunut. Mitä he ovat miettineet? Onko joku istunut juuri siinä, missä minä isuin ja miettinyt tulevaisuutta samoin, kuin minä nyt menneisyyttä?

Kos 2013 Day 7 4

Paluumatka Asklepionilta sujui aavistuksen kevyemmin kuin meno. Otin tosin ”jokerin” eli ajattelin oikaista matkalla Lambille ja olla ajamatta keskustan kautta. Tietäähän sen kuinka siinä käy… Päädyin fillaroimaan jonnekin esikaupunkialueelle tietämättä kunnolla, missä olin. No, onneksi täällä maantiede on niin helppoa, että ihan totaalista eksymisen vaaraa ei ole. Meri tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin, jos on menossa oikeaan suuntaan. Ja jos on menossa väärään suuntaan, sen huomaa siitä, että edessä on ylämäki.

Päädyin sitten lopulta Lambille ja päätin mennä helpoimman kautta ja ottaa ”ilmaispetin” yhdeltä ravintolan ylläpitämältä rannanpätkältä. Olin jokatapauksessa tikahtua nälkään, joten ennen aurinkoon köllähtämistä nautittu omeletti kuittasi makoiluhetkeni. Tyyli on siis se, että niillä rannanpätkillä, jotka ovat ravintoloiden hoidossa, aurinkotuolit eivät yleensä maksa mitään, mutta sitten tulisi ostaa jotain baarista.

Muutama tunti vierähti hujauksessa, meressä lilluskellessa ja auringossa makoillessa. Maksimoin hemmottelun ja otin vielä puolen tunnin niska-selkähieronnan rannalla kiertelevältä thai-hierojalta. Ai että oli ihanaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ajattelin ikuistaa myös reissussa mukana matkanneet kirjat. En ehkä niinkään teille, ihanaiset lukijani, vaan ihan itselleni muistutukseksi, että ehkä ei ole järkeä kantaa mahotonta kirjastoa mukanaan tämän tyyppiselle matkalle. Marklundia on tullut raahattua rannalle mukana joka päivä – ja sitä olen vähän lukenutkin. Jotenkin en vaan ole päässyt oikein imuun sen kanssa. Onkohan mittaamaton dekkarinahmimiseni saavuttanut jo saturaatiopisteen? The Happiness Project -kirjan kahlaaminen tuntuu yllättävän työläältä edelleen, vaikka periaatteessa olenkin siitä – ja sen annista – hyvin kiinnostunut. Muita kirjoja en ole avannutkaan…

Kos 2013 Day 7 6

Hyvästelin biitsin – ja etenkin meren – hiukan haikein mielin. Tiedä sitten koska taas saadaan mahdollisuus tavata. Aivan hirmu tylsältä tuntui myös palauttaa fillari. Yksi reissun parhaista päätöksistä oli ehdottomasti pyörän vuokraaminen vakituiseksi kulkupeliksi, eikä vain esimerkiksi yhdeksi päiväksi jotain pyöräretkeä varten. Kävin myös sanomassa heipat lähikaupan kissoille (the smallest one is sleeping by the pool, madam). Juttelin hetken kissoista kauppaa pitävän papparaisen kanssa. Hän oli aivan lyyrinen, miten kissat ovat niin fantastisia eläimiä. ”Cats keep everything clean, everything, they eat cockroaches and all the other things. And even if they don’t eat them they kill them for fun.” Aikamoista!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vielä viimeiset fiilistelyt rantabulevardilla. Olen niin tykännyt viilettää fillarilla kauniin meren kohistessa vieressä. Veden läheisyys on jotenkin ihan mielettömän rauhoittavaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huomasin sattumalta lämpömittarin. Se näytti 28 astetta lämmintä, mikä on aika mieletöntä, koska olin juuri kahta sekunttia aikaisemmin miettinyt, että tänään ilta tuntuu jotenkin vähän vähemmän lämpimältä. Uskomatonta, miten nopeasti kuumaankin tottuu!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Illallisravintolaa etsiessäni en tietenkään löytänyt sitä paikkaa, josta Tinni laittoi linkin eilen illalla panikoidessani. Olin kyllä tarkistanut osoitteen sekä paikan sijainnin Google mapsistä, mutta en vaan kertkaikkiaan löytänyt. Joko Google näyttää ihan mitä sattuu tai sitten koko ravintolaa ei ole. Tai sitten en vaan osaa.

Päätin lopulta mennä syömään pieneen tavernaan, jonka tiedän yhden täällä jo noin ziljoonatta kertaa lomailevan hotellituttuni kantapaikaksi. Ajattelin, että olisi kiva, jos kerrankin olisi juttuseuraa syödessä. Perille päästyäni sain kuulla, että hän oli lähtenyt noin viisi minuuttia aikaisemmin. Oh well.

Ruuaksi tilasin, jälleen Greek specialities -osastosta, ”Pita Gyro” -annoksen. Ja voin huokaista helpotuksesta! Kaikessa yksinkertaisuudessaan annos oli mehevän maukas, selkeän herkullinen ja ihana. Me so happee!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt on matkalaukku käytännöllisesti katsoen pakattu, matkavaatteet (onneksi Tukholmaankin on luvattu +22 astetta lämmintä ja täyttä auringonpaistetta!) pinottu tuolille odottamaan ja herätyskello laitettu soimaan. Ei kai tässä sitten muuta kuin käydä vielä kerran nappaamassa ilmastointi pois päältä ja oikaista kivikovalle patjalle vielä täksi viimeiseksi yöksi.

Oikeastaan on kyllä ollutkin jo vähän ikävä omaa kisua ja tietty Karkkia ja Peetua. Vaikka lomareissun loppuminen hiukan haikeuttaakin mieltä, ihan ihana on myös palata kotiin!


20 Responses to “Kos – matkapäiväkirja – Day 7”

  1. Avatar Vivian sanoo:

    Dear
    Do you want to work with Sheinside ? we would love to sponsor the free clothings to you,all you have to do is share your outfits with the clothings on your blog.
    If you are interested in collaborating with us please email us back soon :)

  2. Avatar salla sanoo:

    Se on Bodrum.

    • Minttu Minttu sanoo:

      Oho – no niinpäs onkin. My bad! Kiitos huomautuksesta, korjaan sen tuonne tekstiinkin. :)

  3. Avatar Tarja sanoo:

    Olipa hyvä reissu! Kiitos Minttu seurasta! ;)

    Ihania nuo Kreikan värit. En tiedä kauniimpaa väriyhdistelmää kuin tuo ”Kreikan sininen” ja valkoinen. Kaunista, kaunista kerrassaan.

    Turvallista kotimatkaa!

    • Minttu Minttu sanoo:

      Kiitos itsellesi Tarja! Mukavaa, että olit ”matkaseurana”. Kotona ollaan – ja kyllä on mukavaa täälläkin. Aurinkokin paistaa! :)

  4. Avatar Laura sanoo:

    Kiitos matkapäiväkirjan jakamisesta täällä! Nämä on olleet tosi ihania postauksia. Tykkään paljon tavastasi kirjoittaa, ja ihana kuulla ihan normaaleja juttuja. Ihan tekee mieli lähteä itsekin yksin lomalle. ;)

    Kivaa viikonloppua! :)

    • Minttu Minttu sanoo:

      Ihana kuulla, että olet tykännyt! On kyllä mukavaa, että tässä on viikonloppu aikaa pyykätä ja asennoitua töiden alkuun taas… Kivaa viikonloppua sinullekin! :)

  5. Avatar Kerttu sanoo:

    Todella paljon kiitoksia tästä ihanasta matkastasi, oli kivaa olla mukana! :) Kosilla kaksi kertaa käyneenä oli mukava nähdä kuvia ja lukea tuttuja juttuja. Olen niin iloinen puolestasi, että sinulla oli näin onnistunut reissu yksin matkaavana. Aurinkoista syksyä Tukholmaan ja uusia reissuja suunnittelemaan! :)

    • Minttu Minttu sanoo:

      Tosi mahtavaa, että olet tykännyt Kerttu! Ja tosiaan olen itsekin melkein yllättynyt, miten mukavasti yksinreissaaminen tällaiselta kaltaiseltani laumasielulta onnistui. :)

  6. Avatar Petra sanoo:

    Kiitos todella paljon, että jaksoit nähdä vaivaa ja kirjoittaa näinkin kattavasti jokaisesta lomapäivästäsi! Harvoin innostun kommentoimaan blogeihin, mutta nyt oli pakko kiittää kun oon niin tykännyt lukea näitä sun reissujuttuja. Tosi mielenkiintoista oli kuulla millaista tollanen yksin matkaaminen on, tuli ihan sellanen olo että vois itekin joskus lähteä yksin matkalle jos ei satu matkaseuraa löytymään :)

    • Minttu Minttu sanoo:

      Hurjan kiva, että olet tykännyt! Kyllä yksin pärjää ihan vallan mainiosti reissussa. Erilainen kokemus, mutta hieno sellainen! :)

  7. Avatar JonnaH. sanoo:

    Saatoin hieman ”hirnahdella” tuolle fillarijutulle. Ihan vähän vain… ;D

    • Minttu Minttu sanoo:

      Haha! Nyt jo naurattaa itseänikin. Silloin ylämäessä oli pikkuisen toiset fiilikset… ;D

  8. Avatar Marjukka sanoo:

    Jutut matkastasi olivat iltani blogikierroksen hauskimmat, kiitos kovasti! Musta on tullut niin lälly matkustaja, että yleensä kolmannen päivän jälkeen alan kaivata kotiin. Eipä uskoisi, maailmaa on tullut kierrettyä aikanaan aika tavalla… : ) Mukavaa kotiinpaluuta, Minttu, ja käy kurkkaamassa blogiani, sulle on haaste:
    http://fabfortysomething.blogspot.fi/2013/09/haaste-tuhat-ja-yksi-vaatetta.html

    • Minttu Minttu sanoo:

      Tosi hieno homma, että olet tykännyt reissujutuista… mutta älä nyt viitsi, minkä haasteen heitit!! Apua! ;D ;D

  9. Avatar Terhi sanoo:

    Aivan ihana matkapäiväkirja! Meikäläisetkin ovat olleet nyt seuramatkojen ikeessä pikkuipanan myötä. Eivät ehkä välttämättä jännittävimpiä seikkailumatkoja, mutta pirun rentouttavia kylläkin:).

    • Minttu Minttu sanoo:

      No kyllä itseltäni vähän karisi tämän reissun myötä kaikki seuramatkavastaisuus, mitä tässä aikuisiällä on ollut. Juttelin muutamankin kanssa, jotka olivat Kosilla juuri samaan aikaan omatoimimatkalla ja järjestään kaikkien reissut olivat sitten lopulta tulleet kalliimmiksi. Vaikka siis lennot olivat Norwegianilla ja Ryan Airilla etc. ja majoitukset samantasoisissa kahden ja puole tähden hotelleissa kuin omani. Eli oikealla asenteella charterit ovat paitsi hillittömän helppo ja rentouttava vaihtoehto, myös edullisin. Eikä kukaan pakota osallistumaan niihin possujuhliin (tai kreikkalaiseen iltaan), jotka kai nyt on sitä seuramatkameininkiä pahimmillaan..

      • Avatar Kerttu sanoo:

        Minäkään en oikein ymmärrä tuota pakettimatkavastaisuutta, että mikä siinä monia niin ärsyttää. Jonkin verran on tehty reissuja niin, että lennot ja majoitus varataan erikseen ja esim. reilaaminen aikoinaan oli tosi kivaa, mutta pääosin tulee valittua pakettimatkat ihan sen hinnankin vuoksi. Kaupunkimatkat nyt on eri asia.

        Mutta: mikä siinä on niin vastenmielistä, että lennät kohteeseen, sinut viedään bussilla suoraa hotellille, vietät siellä lomasi niin kuin haluat ja palaat takaisin kotiin. Paikan päällä saat esim. sairastumistapauksessa apua suomenkielellä ja meilläkin lääkäri tuli suoraa hotellihuoneeseen, jonka opas siis järjesti. Jos niitä ihania vyölaukkuisia suomalaismatkaajia niin pelkää, niin ei niistä tarvi kärsiä kuin matkustuksen aikana ja muuten teet niin kuin lystäät. Pakettimatkat on myös matkan peruuntumisen takia turvallisempi vaihtoehto, koska jos omat hankkimansa lennot peruuntuu, tulee varmasti aika kallis reissu ja reklamaation tekeminen nyt on erittäin haastavaa ulkomaisille lentoyhtiöille.

        Huoletonta matkailua. :)

        • Minttu Minttu sanoo:

          Olen aivan samaa mieltä! Huoletonta, helppoa ja juuri tällaisissa tapauksissa myös edullisempaa matkailuahan nuo charterit tarjoavat. Samat vyölaukkujuntit ne on omatoimimatkailijoidenkin kanssa samoilla hoodseilla. Ehkä se on juuri se kamalan pelottava ja kammottava ”junttiuden”-imago, joka seuramatkoissa kammoksuttaa… Mutta tosiaan, kun ei ole tekemässä mitään spesiaalia matkaa eri paikkoja kierrellen (kuten reilillä aikoinaan!), charter on ihan kelpo ratkaisu. Edelleenkin tarkistaisin lentoyhtiöiltä ja hotels.comista, että vaihtoehto on tosiaankin edullisin, mutta esmes tällä reissulla en olisi saanut kuin pelkät lentoliput itse varaamalla – sillä hinnalla siis, millä nyt sain lennot, lentokenttäkuljetukset, majoituksen ja aamiaisen.