Isabel Marant pour H&M -paita in action

tiistai 26. marraskuun 2013

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime perjantaina saapui kotiin loputkin himoitut jutut Henkan Isabel Marant mallistosta. Tai siis no, kyllähän sinne vielä jäi kaivelemaan muutamia ihanuuksia – ja uusiakin ehti tulla listalle, kun tajusin, että se hopeinen makea bomber jacket on kääntötakki (vaikka niinhän oikeat bomberit on…)!

Postipaketista kuoriutui mm. aivan mielettömän ihana college-paita Peetulle. Punaisen, viininpunaisen, valkoisen ja pienten sähkönsinisten aksenttien muodostama printti on tietystä levottomuudestaan huolimatta jotenkin hassulla tavalla rauhallinen. Tai ainakin rauhoittava. Vähän niinkuin täplikäs maisema voi olla… Sisäpuolelta paita on niin pehmoinen, että tuntuu kuin kulkisi lempipeittoonsa kääriytyneenä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikelnlaisia kynsilakkakombinaatioita on tullut nähtyä ja kokeiltua. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä vaihtoehto, jossa toisen käden kynnet on lakattu oranssiksi (Kure Bazaar: Afrika) ja toisen tumman viininpunaiseksi (Kure Bazaar: Scandal) on tosi hauskan näköinen. Tuo voisi olla kiva idea myös kahdella eri sävyisellä glitterilakalla nyt pikkujoulukautena… Täytyykin testata!

Ja nuo Kure Bazaarin lakat ovat edelleen ne samat, jotka olen saanut blogin kautta testiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

  • paita, Isabel Marant pour H&M
  • hame, Forever21
  • pilkkusukkikset, Forever21
  • pilkkusukat, TopShop
  • nilkkurit, DinSko

 


Iron Girl

maanantai 25. marraskuun 2013

Tänään on ollut ihan toisenlainen maanantai! Toki aamulla oli pimeää eikä peiton alta tehnyt mieli pois kylmään maailmaan. Mutta ehdittiin junaan ja muutenkaan flow ei muistuttanut ollenkaan normi-maanantaitakkuilua.

Suurin uutinen meillä on nyt kuitenkin ollut se, että tänään on palkkapäivä ja Peetu on saanut ensimmäisen varsinaisen tilinsä! Neito on sinnitellyt yli kaksi kuukautta viime kesän duuneista jääneillä pennosilla, joten tätä ihanaa päivää, kun työnteon hedelmät vihdoinkin inkarnoituivat pankkitilille, piti juhlistaa pienellä shoppailukierroksella.

Kävimme tietty täydentämässä perusvarastoja, kuten sukkiksia, alusvaatteita, hiuslenksuja etc.. Lisäksi Peetu osti ihanan täysin vedenpitävän parka-tyyppisen takin (haluan samanlaisen!), hienon kulmakarvojen muotilusetin ja jotain, mitä olemme himoinneet vaikka miten pitkään: SodaStreamerin! Mintun saalis oli aikas paljon vaatimattomampi, mutta about ziljoona metriä led-lamppunauhaa tuli hamstrattua Clasulta. Nyt saa pimeys tietää huutia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän päivän toimistoasu oli käytännöllisesti katsoen tismalleen sama kuin jossa hilluin Helsingissä Bloggers’ Inspiration Day -päivätapahtumassa. Viihdyin tuossa yhdistelmässä niin hyvin, että mitäpä sitä menestyskonseptia vaihtamaan. Haha!

Officella Rikan supercool Iron Girl -paita herätti yllättävänkin paljon huomiota. Useimmat kommentoivat kysymällä, että olinko ollut viikonloppuna katsomassa Black Sabbathia (en ollut). Joku totesi riemukkana, että jag visste att alla finnar är hårdrockare… Sille, joka kysyi, että kuuntelenko paljonkin Iron Maidenia, vastasin, että paidassa lukee faktiskt Iron Girl, mistä syystä se on paljon enemmän fashion kuin musik. En kyllä usko, että tuo meni oikein jakeluun. Oh well.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tärkeintähän on kuitenkin itse viihtyä nahoissaan ja releissään – eikö? Vaikka voipi olla, että seuraavalla kerralla Iron Girl -paita saa kaverikseen jotain vielä tämänpäiväistä asuakin konservatiivisempaa. Ehkä valkoiset kaulukset paidan alla toimisi?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

  • paita, Rika
  • hame, H&M
  • kengät, Dr. Martens

Nyt taidan mennä nauttimaan vielä lasillisen taivaallisen raikasta luonnollisella raparperillä maustettua kuplavettä (omnomnomnom!!) ja sitten painua pehkuihin! Hyvää yötä sinne ruudun toisellekin puolelle!


Pickletini

lauantai 23. marraskuun 2013

Tilanne täällä meillä tänään on ollut sellainen, että olemme tehneet koko päivän duunia Peetun kanssa ihan hikipäässä (mutta loistofiiliksellä!) yhden kivan jutun kanssa. Siitä tulee kyllä tietty tänne blogiinkin, kunhan kaikki on valmista. Tällä hetkellä kaikki on vielä tosi kesken ja leikkuupöydällä, mutta täytyy sanoa, että kivalta näyttää!

Peetu siis editoi juuri nyt tänään kuvaamiamme videoita. Kestänee hetken, koska olemme molemmat ihan noviiseja tuolla alueella.

Jotta kaikenlainen hässäkkä olisi parhaimmillaan, on tilanne lisäksi se, että Peetun oma tietokone on huollossa, joten video-editointi tapahtuu Mintun tietsalta. Reippaana bloggarina olen kuitenkin kunnostautunut sekä valmistamalla herkulliset Pickletinit ahkerille blogiduunareille – että toteuttanut tämän postauksen, (kuvat myös – me so sorryy…) vanhalla iPhone nelosellani.

20131123-213330.jpg

Pickletini á la Peetu

Ainekset (2 drinkkiä)

8 cl Bombay Sapphire gin
4 cl Martini Extra Dry
Herkullisia oliiveja
Maukkaita pikkukurkkuja
Jäitä
2 hammastikkua

20131123-215723.jpg

Valmistus

Ihan ensimmäiseksi laita kaksi martini-lasia pakastimeen jäähtymään.

Mittaa gini ja martini esim. juomalasiin tai oikein shakeriin, jos sellainen sattuu taloudesta löytymään. Lisää reilu kasa jäitä ja sekoita, kunnes juoma on kylmää.

Keihästä oliivit ja herkullinen pikkelsikurkku hammastikkuun. Siivilöi juoma viilennettyyn lasiin, koristele pikkelsitikulla ja nauti mieluiten röyhelöiseen esiliinaan puketununeena.


Aplace Grand Opening

perjantai 22. marraskuun 2013

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Eilen illalla juhlittiin Aplacen uuden putiikin avajaisia. Aikaisemmin heillä on ollut melko vaatimattoman kokoisia shop-in-shopeja mm. PUBissa ja Bruno Galleriassa. Nyt Norrlandsgatanilla avattu on todella laaja flagship store, jonka tarjonta saa kenet tahansa skandinaavisesta suunnittelusta innostuneen aivan pökerryksiin.

Avajaisissa oli mahtavan rento ja hauska tunnelma. Huippuhyvä DJ piti tunnelmaa yllä ja livenä esiintynyt bändi oli aivan mainio. Niinkuin näkyy, olen aivan loistavasti tilanteen tasalla – eli ei hajuakaan ketä nuo mahdollisesti isohkotkin (tai ainakin aivan varmasti hyper-coolit…) esiintyjät olivat. Mutta siis meininki oli aivan mainio ja se kai kuitenkin on tärkeintä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vähän kyllä bile-rentoutumista haittasi se, että tuohon yhteen putiikkiin oli onnistunut kertymään niin paljon kaikkea ihanaa, että juhlimiseen keskittyminen oli herpaantua monet kerrat. Dagmarin tangolta piti Minttu poistaa lievää väkipakkoa käyttäen eikä sen BLK DNM -prätkärotsinkaan jättäminen henkarille roikkumaan ollut mikään yksinkertainen tehtävä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Aplace Grand Opening 4 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA Aplace Grand Opening 9 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Avajaisissa erinomaisessa fjortis-seurassa! Peetu, Greta ja Dun rakastuivat myöskin uuteen Aplaceen. Suosikkejakin löytyi… Eniten pisteitä sai Back, V Ave Shoe Repair ja Acne, kun nuoriso-osaston mielipidettä kysyttiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA Aplace Grand Opening 14 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA Aplace Grand Opening 18

Kaikki siellä ruudun toisella puolella ei nyt tietty pääse heti ensimmäisenä Stockikseen shoppailemaan. Ihan osattomaksi avajaishulinasta ei silti tarvitse jäädä, sillä koko tämän viikonlopun ajan saa Aplacen verkkokaupasta (+ Norrlandsgatanin putiikista) 20 % alennuksen promo-koodilla ”Opening”. Mutta tuo on tosiaan voimassa vain tämän viikonlopun eli sunnuntaihin puoleen yöhön asti.

Aplace Grand Opening 20

Kamera kädessä heiluja ei yleensä päädy juurikaan itse kuviin. Tässä kuitenkin iPhonella napattu Insta-kuva, joka todistaa, että olin siellä minäkin… Haha!

Tuore Aplace löytyy osoitteesta Norrlandsgatan 11 – elikkä liiketila on sama kuin, missä likilegendaarinen streetwear-putiikki Reddevil (josta hankin ihanat mustikansiniset Karhuni) piti aikaisemmin majaansa. Käytännössä myymälä on siis ihan keskustassa, kulmittain MOOD-gallerian kanssa NK:n takana.

Suosittelen ehdottomasti visiittiä, mikäli skandinaavinen progressiivinen muotisuunnittelu kiinnostaa vähääkään!


Kaikki menee putkeen?

torstai 21. marraskuun 2013

Kai te olette kaikki kuulleet, että elämää ja etenkin työuraa tulisi suunnitella? Ilman tavoitteellisuutta ja selkeitä päämääriä sitä vain ajautuu ajelehtimaan sinne tänne – ja riski, että koko elämä hukkuu johonkin haahuiluun, kasvaa olennaisesti.

Meillä on aina puhuttu paljon elämänvalinnoista ja siitä, minne kukin haluaisi olla menossa. Ja khyyllä kai sieltä jonkin pläänin tapainen saattaa hahmottua Mintullakin – ainakin sitten jälkikäteen. Täytyy kyllä tunnustaa, että välillä poden melkoisen huonoa omatuntoa siitä, että olen tällainen tuuliviirihippi. En mitenkään vailla suunnitelmia, mutta niiden toteutumisprosentti on kyllä ihan hävettävän alhainen. Ei niin, että se itseäni mitenkään häiritsisi – päinvastoin – kivaa on ollut, ainakin pääosin, tässä elämän vuoristoradassa, mutta aika surkea esimerkki taidan kyllä olla…

Life plans

 

Joillekin elämän suunnitteleminen ja selkeä tavoitteellisuus tuntuu toimivan mainiosti. Ehkä teen jotain väärin? Nyt juuri äkkiseltään en kykene muistamaan ainoatakaan merkittävää asiaa (opintojen lisäksi) elämässäni, joka olisi toteutunut tai johon olisin päätynyt tavoitteen asettamisen jälkeen. No okei, opinnot – ne kaikki kolme lukion jälkeen läpikäymääni – ovat toki olleet tärkeitä juttuja ja niihin en ole vain ajautunut, vaan oikeasti kieli vyön alla ensin hakenut ja sitten tehnyt hikipäässä duunia, että olisin valmistunut.

Osaan kyllä pienemmissä asioissa ajatella tavoitteellisesti ja edetäkin mitenkuten suunnitelmallisesti. Jotenkin kuitenkin big picture on vaikeampi hahmottaa. Olisi jotenkin hienoa, että olisi vaikka sellainen haave, että haluaisi surffiopeksi tropiikkiin tai keramiikkamummoksi Gotlantiin tai perustaa luomutilan tai omistaa elämänsä huono-osaisten lasten auttamiselle. Ja sitten tekisi kaikkensa, että pääsisi kohti tuota tavoitetta. Olo tuntuu aika mitättömältä, kun suurin haave on se, että vois tässä mukavasti elellä ja ehkä keväämmällä käydä Karkin ja Peetun kanssa jossain reissussa.

Tuntuu, että kaikilla fiksuilla ihmisillä on joku agenda, mitä he haluavat elämässään saavuttaa. Haluan olla fiksu ihminen, mutta mission löytäminen vaikuttaa haasteelliselta. En mitenkään (välttämättä) haluaa muuttaa maailmaa, jäädä historiankirjoihin tai edes kirjoittaa sitä kuolematonta romaania, mutta jotenkin tuntuu, että ihan oikeasti pitäisi lopettaa ”päätyminen” asiasta ja elämänvaiheesta toiseen ja oikeasti tehdä asialle jotain.

Vai onko se täysin mahdotonta?

Kuva: Doghousediaries