Maailman paras pizzapohja

tiistai 25. maaliskuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pizza on ehkä yksi maailmankaikkeuden parhaimmista ruokakeksinnöistä. Keskinkertainenkin versio on yleensä hyvää ja toimii erinomaisesti lohtu- ja parannusruokana huterina darrapäivinä sekä muina kaikki-on-huonosti-ja-mikään-ei-ole-hyvin -hetkinä.

Herkullinen pizza vaatii laadukkaan rapeanmaukkaan pohjan ja hyvät raaka-aineet täytteeksi. Täytteiden valintaan on yksi helppo ohje: kaikki käy, laita sitä mistä eniten tykkäät. Lisäksi hyvää maukasta juustoa raastettuna ja makoisa itse tehty tomaattikastike – ja koossa on maailman paras täyte.

Kotona itse alusta asti tehty pizza on lähes poikkeuksetta sata kertaa parempaa kuin keskivertopizzariassa nautittu. Ainoastaan pohjan kanssa voi tulla ongelmia. Pizzaa syödessä ei halua tikahtua pullamössöön, mutta ravintola-ohutta on hankala tehdä itse.

Muutamat viime kerrat Peetu on tehnyt erityisen kylmäkohotetun pizzapohjan – ja se on kertakaikkiaan aivan mielettömän hyvää, joten se on nyt pakko laittaa kiertoon tänne teillekin. Kaikkien pitää saada mahdollisuus nauttia maailman parhaasta pizzapohjasta!

Paras Pizzapohja 2

MAAILMAN PARAS PIZZAPOHJA

Ainekset (ohjeesta tulee sopivan ohueksi kaulittuna 4 normaalin uunipellin kokoista pizzapohjaa):

  • 5 dl kylmää vettä
  • tilkka oliiviöljyä
  • 1/2 palaa hiivaa
  • 13 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl suolaa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valmistus:

Sekoita vesi, oliiviöljy ja hiivanpuolikas kulhossa. Sekoita suola vehnäjauhoihin. Lisää vehnäjauhoseos vähitellen nesteen sekaan koko ajan vaivaten. Vaivaa taikinaa, kunnes siitä tulee kulhon reunoista irtoava ”pallo”.

Nosta kohoamaan jääkaappiin ainakin pariksi tunniksi. Joskus Peetu on tehnyt taikinan jo edellisenä iltana – eli kulho on seissyt jääkaapissa miltei vuorokauden. Nyt viimeksi kohotusta oli vähän reilu pari tuntia ja pohjasta tuli aivan yhtä ihana.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sitten vaan kaulimaan ihania, ohuita, pellin kokokoisia pizzapohjia. Toki kaulimisvaihe vaatii hiukan hermoja, että lopputulos on tasaisen ohut, ja siitä syystä tämä on meillä yleensä Karkin hommia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kylmäkohotettu pohja on tosi kätsy myös siksi, että taikinan voi tehdä valmiiksi kaappiin, vaikka ei olisikaan ihan tarkalleen selvillä, mihin aikaan pizza-partyt ovat alkamassa. Kaikki ovat myös olleet täysin yksimielisiä siitä, että pohja maistuu aivan erityisen hyvälle – vaikka aineksissa ei mitään tavallista kummempaa olekaan. Valmistustavan on pakko vaikuttaa koostumuksen lisäksi myös makuun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Herkkupizza matkalla uuniin!

Seuraavaksi pitääkin sitten varmaan jakaa täällä Peetun pizzatomaattikastikeen ohje.


Suolavettä hiuksissa

maanantai 24. maaliskuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kyllä kai ne maanantaitkin on kivempia nyt, kun on jo selkeästi lämpimämpää ja aurinko paistaa? Aamulla tuntui silti aivan perusmaanantailta. Se tunne, kun hiukset märkinä, meikkaamatta ja vielä kylpytakki päällä vilkaisee sivusilmällä kelloa ja tajuaa, että raitiovaunu menee viiden minuutin päästä. Ensin sitä riipii vaatteita päälleen hirveällä tohinalla (sukkahousut ei mennyt rikki!) ja samalla laskiskelee, että lounaslaatikko on kyllä valmiina, mutta missä on työkännykkä ja toimiston avainkortti. Sitten tajuaa, että voi ihan yhtä hyvin päättää jo heti, että meneekin sillä seuraavalla raitiovaunulla, kun myöhästyisi sitä kuitenkin. 7 minuuttia lisäaikaa on sen verran, että ehtii heittää jopa pikaisen ehostuksen maanantaiväsynyttä ilmettä piristämään. Ja sitten se seuraava juna onkin peruutettu. Vagnfel tai personalbrist.

No päästiin töihin kukin ajallamme. Silleen nippanappa sivistyneen rajoissa.

Enpä olisi tänä aamuna muutenkaan ehtinyt paljoa hiuksiani fiksuksi väsäilemään. Todella pitkästä aikaa päätin antaa ihan luonnontilassa kuivuneitten karvojen liuhua vapaana. Tavallaan ehkä ihan kivankin kesäinen tuollainen huolimattomaksi itsekseen asettunut kiharasöherö. Vaikka toisaalta kyllä tuntuu, että ehkä look on toimistolle vähän turhankin surf-huoleton.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muuten hiukset on pesun jälkeen jätetty ihan sellaisekseen, mutta suihkuttelin varsin reilulla kädellä Tony&Guy:n suoleavesisuihketta koko tukkaan. En ole testannut mitenkään erityisen monia vastaavia suihkeita, mutta koostumukseltaan tuo on ehdottomasti kevyin. Etuna on, että se ei todellakaan tee hiuksista raskaita (niinkuin esim aito merisuolavesi saattaa tehdä), mutta toisaalta kaipaisin ehkä aavistuksen enemmän tukea.

Jos jostain löytyisi sellainen ihmeaine hiuksille, joka tekisi luonnonkiharoista joustavat, silottaisi harotuksen, antaisi tukea ja tuuheutta olematta liian tahmainen tai paksu sekä lisäksi olisi vielä kevyt siinä mielessä, että hiuksia ei tarvisisi olla koko ajan pesemässä. Niin, jos jostain löytyisi sellainen supertuote, voisin kyllä kuvitella olevani useamminkin ihmisten ilmoilla lähes luonnontilaisissa hiuksissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maanantaisen toimistopäivän työasun suurin uutinen on melko uusien hankintojen joukkoon kuuluva Samsøe & Samsøe -merkkinen viskoosisifonkipaita. Tykkään sen sini-vihreästä keltaisella kirkastetusta sävymaailmasta tosi kovasti ja jotenkin sifonki on materiaalina kivan rento.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

  • paita, Samsøe & Samsøe
  • hame, H&M
  • kengät, Vagabond

 

 


Kevätfiiliksissä

sunnuntai 23. maaliskuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Unohdin ihan täysin vouhkata täällä blogissa yhtä vuoden tärkeimmistä merkkipäivistä! Viime torstaina oli vihdoin taas kevätpäiväntasaus – eli pitkä pimeä kausi on taas hetkeksi takana. Nyt voi hengittää hiukan kevyemmin ja antaa valon virrata sisuskaluihin asti. Ihanaa!

Kissakin on ollut ihan sekopäisenä. Täysin tolkkutomia säntäilykohtauksia se saa kyllä muulloinkin, mutta nyt tuntuu, että eläinparka on ihan riehaantunut keväästä, valosta ja pihapuissa sirkuttavista pikkulinnuista. Viisivuotias kissaneiti käyttäytyy kuin pahanteossa oleva pikkupentu.

Kissanpennuista puheen ollen – olen onnistunut hankkimaan pahanlaatuisen kissavauvakuumeen. Tekisi ihan älyttömästi mieleni hankkia Sunshinelle kaveri…. Toisaalta yritän puhua järkeä itselleni, että miksi ihmeessä pitäisi olla kaksi kissaa – eikö yksi ole ihan tarpeeksi? Eikä ole ollenkaan sanottu, että Sunshine edes ilahtuisi mitenkään, jos tänne sen reviirille ilmestyisi toinen mouruaja. Mutta sitten toisaalta. Olisihan niistä sitten seuraa toisilleen, kun olen pitkät päivät töissä. Ja kyllä kaksi kissaa menee siinä kuin yksikin – eikö? Yritän nyt pitää pääni kylmänä ja harkita vielä. Mutta olisihan se niin ihana…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Peetu läksi tänään päivällä käymään kylillä tapaamassa kaveriaan. Ulkoilutukseen päätyi pari viimeviikolla kotiutunutta hankintaa: Marc by Marc Jacobsin pikkulaukku ja H&M:n valkoiset kangaskengät. Puuteriset pastellisävyt sopivat sunnuntaiseen kevätkeliin aivan täydellisesti ja tummat sävyt antavat kontrastia ja raamittavat kokonaisuuden.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Laukkua Peetu kuolasi Shopbopissa vaikka miten pitkään. Lopulta positiivisten perustelujen määrä kasvoi niin pitkäksi, että tilaus lähti vetämään. Kaksivärinen pinkki-ruskea nahkalaukku on juuri sopivan kokoinen kaupunkihengailuun ja suloiset sävyt piristävät asun kuin asun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Peetu 23.3.2014 5 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

  • mekko, Forever21
  • huivi, Primark
  • takki, 2nd hand (Americana Classic Vintage)
  • kengät, H&M
  • laukku, Marc by Marc Jacobs


Vinkit juoksuharrastuksen aloittamiseen

perjantai 21. maaliskuu 2014

Juuri näin sopivasti kevätinspiraation iskiessä treenihermoon keskitytään täälläkin hankkimaan monipuolisesti hyvää oloa. Olen mukana Indiedaysin Motivaation Maaliskuu -kampanjassa. Mahtava kaarti bloggareita on laittanut parhaat vinkkinsä jakoon – tsekkaa kaikki täältä teemasivulta ja inspiroidu sinäkin (niin minäkin!).

Itse pääsin kertomaan parhaat vinkkini itselleni rakkaan juoksuharrastuksen aloittamiseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Juokseminen on yksi hienoimmista liikuntaharrastuksia, mitä voi olla! Sen aloittaminen ei vaadi suuria investointeja, fitness-klubien jäsenyyksiä eikä mahotonta kama-arsenaalia. Lenkkeily sopii aivan jokaiselle perusterveelle ihmiselle ja sitä voi harrastaa käytännöllisesti katsoen ihan missä tahansa. Ulkopuolisen silmin ehkä varsin yksipuoliselta näyttävä liikunta hoitaa kroppaa yllättävänkin monipuolisesti – ja mikä parasta – tuloksien näkymistä ei tarvitse odotella kuukausikausia. Jo muutaman viikon suht säännöllisen harjoittelun jälkeen huomaa aivan selvää edistystä.

Helppoudesta huolimatta alkuun pääseminen voi olla hankalaa. Entisenä lenkkeilynvihaajana tiedän erinomaisen hyvin, miltä aloittaminen tuntuu. Itseasiassa olin jossain vaiheessa aivan vakuuttunut, että juokseminen ei kertakaikkiaan sovi minulle. Onneksi entisen naapurini esimerkistä innostuin kiskomaan juoksutossut jalkaan ja kannustavilla neuvoillaan pääsin ensimmäisten kynnysten yli. Ennenkuin tajusinkaan, olin aivan koukussa.

Juoksutreenin aloittaminen 2

Mintun vinkit menestyksekkääseen juoksuharrastuksen aloittamiseen.

1. Hanki kunnon tossut.

Lenkkeilyn ei tarvitse olla välineurheilua, mutta tossujen kohdalla ei kannata pihistellä. Varaa kunnolla aikaa, kun lähdet ostoksille. Käytä hyväksesi urheilukaupan myyjän ammattitaitoa (jos sitä ei löydy, mene muualle). Perusidea on se, että tossu ei saa puristaa, mutta sen pitää tukea. Varpaiden eteen tulisi jäädä noin sentin verran tyhjää (itselläni reilu 1,5 cm on ihan must), että jalka pääsee liikkumaan ilman, että varpaat tulee kipeiksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse olen tykännyt kaikkein eniten Asics Gel-Kayano -tossuista. Nämä ihanat vihreä-neon-oranssi -versiot ovat jo ties kuinka monennet samanlaiset. Joitain muitakin merkkejä olen kokeillut, yleensä enemmän tai vähemmän huonolla menestyksellä. Monet enemmän juoksevat tykkäävät myös Asics Nimbus -tossuista ja tiedän useammankin vannoutuneen Asics-käyttäjän hankkineen toisiksi tossuiksi adidaksen Boostit.

Muuten varusteiksi käy mukavat, ei-tiellä-liuhuvat urheiluun sopivat vaatteet. Naisille suosittelen myös kunnollisten tukevien urheiluliivien hankintaa. Ja tietty, jos inspiraation kannalta ajatellaan, muutamat kivat treenivetimet saattavat olla juuri se juttu, joiden avulla päästään alkua pidemmälle.

Juoksutreenin aloittaminen 4

2. Aloita rauhallisesti.

Ja nyt tarkoitan ihan oikeasti rauhallisesti. Rapakuntoisen juoksulenkki on todennäköisesti pääosin kävelyä ja keskinkertaiskuntoisenkin, joka on kenties harrastanut ihan muunlaisia lajeja, kannattaa ekoilla kerroilla tyytyä hölköttelemään sauvakävelevien mummojen kanssa samaan tahtiin.

Pointti on se, että muutamilla ensimmäisillä lenkeillä kroppa, nivelet ja pääkoppa totutetaan uuteen liikuntamuotoon. Kukaan ei lähde toistamiseen juoksemaan, jos tuloksena on vain kipeät polvet, kolottavat lonkat ja tunne, että ei musta ole mihinkään. Vanha, kasarikoululaisille tolkutettu PPP-sääntö (Pitää Pystyä Puhumaan) on ihan hyvä pitää mielessä noin 2/3 aikaa lenkistä alkuaikoina. 1/3 lenkistä voidaan omistaa kevyehkölle puuskutukselle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Juoksutreenin aloittaminen 6

3. Harjoittele säännöllisesti.

Säännöllisyys on kaiken a&o. Enkä nyt tosiaankaan sano tätä sillä kireä-jumppamaikka-äänellä, vain kiusatakseni ja kasatakseni paineita ja huonoa omaatuntua väliin jääneistä lenkkikerroista. Ei, säännöllinen harjoittelu on tärkeää siksi, koska sillä tavoin pääsee paljon nopeammin kiinni kaikesta siitä kivasta, mitä juokseminen tarjoaa. Henki kulkee, jalat tottelee, ajatukset kirkastuu, kiukku häviää ja aurinko alkaa paistaa. I promise!! Ja kaikki tämä tulee jo ihan muutaman kerran jälkeen, jos vain jaksaa lenkkeillä säännöllisesti. Harvoin juoksevat joutuvat kärsimään ikuisesti ”ensimmäisen lenkin” tuskista – ja sitä kohtaloa en toivo kenellekään.

Sopiva tahti aloittelijalle on mielestäni noin 2 – 3 alle tunnin lenkkiä viikossa. Kuinka pitkälle tuossa ajassa ehtii, riippuu paljon lähtökunnosta. Rapakuntoinen pääsee hyvään alkuun vaihtelemalla 5 minuutin juoksupätkiä ja 5 minuutin kävelypätkiä. Vähitellen kävelyn osuutta voi pikkuhiljaa vähentää ja lisätä hölköttelyä.

Ja sitten pitää sanoa vielä se, että jokainen askel on askel eteenpäin! Jos tällä viikolla ei kertakaikkiaan ehdi kahta kertaa lenkille niin mene sitten kerran. Ei kannata jättää sitä yhtä kertaa menemättä sillä verukkeella, kun ei kuitenkaan ehdi harjoitella suositusten mukaan.

Juoksutreenin aloittaminen 7

4. Aseta tavoitteita.

Itse suosin monen eri aikavälin tavoitteita. Jokaisen lenkin kohdalla kannattaa esimerkiksi ajatella, että lyhentää kävelyjaksoja, pidentää juoksupätkiä, vaikka vain yhden katulyhtyjen välin verran. Tänään yksi lyhtyjen väli lisää, huomenna kaksi, sunnuntaina jo koko kadunpätkä.

Erilaisia juoksutapahtumia alkaa olla jo niin paljon, että jokaiselle luulisi löytyvän omanlaisensa häppeningi. Niin nörtiltä kuin se kuullostaakin, suosittelen lämpimästi laittamaan sopivan ajan päähän tavoitteeksi sopivan haasteellisesta juoksutapahtumasta selviytymisen. En tiedä ketään niin kyynistä ihmistä, joka ei olisi kokenut valtavaa voittamisen iloa saadessaan tapahtumamitalin kouraansa ja tapahtumapaidan niskaansa maaliintulon kunniaksi. Kyllä voitto maistuu niin makealta, vaikka voitettujen listalla ei olisi kuin oma entinen minä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

5. Hanki lenkkikaveri.

Itse olen tyypillinen suomalainen yksinpuurtaja, joka ei yleensä paljon seuraa kaipaa, mutta voin kertoa, että aika monta lenkkiä olisi ”siirtynyt huomiselle”, jos en olisi sopinut treffejä juoksukaverin kanssa. Hauskinta yhdessä lenkkeily on silloin, kun tavoitteet ja kunto on kutakuinkin samoilla linjoilla. Mäkitreeniä gasellina vetävä superhyperkunnossa oleva kaveri voi olla jollekulle suuri inspiraation lähde ja toisaalta maratoonille treenaava saattaa hyvinkin haluta välillä vetää hitaita lenkkejä, mutta periaatteessa suht samat lähtökohdat ja tavoitteet on aika hyvä juttu. Eikä toisaalta ole pahitteeksi, jos lenkkikaveri osaa muutaman huonon blondivitsin pahimpia ylämäkiä keventämään.

Teknisistä lenkkikavereista en oikein osaa sanoa mitään. Nyt olen pikkuhiljaa opetellut kuuntelemaan musiikkia juostessa, mutta oikeastaan se toimii itselläni vain, kun juoksen juoksumatolla. Ulkona haluan kuulla, mitä tapahtuu. Erittäin monet vannovat sykemittarin nimeen. Olen yrittänyt parikin kertaa opetella sen käyttöä, mutta tuon tyyppiset tilastot eivät voisi itseäni vähempää kiinnostaa, joten motivaatiomerkityskin on täysi nolla. Samaan sarjaan taitaa kuulua erilaiset juoksuappit. Jos on vähänkään siihen suuntaan kallellaan, että haluaa dataa omista treeneistään, kannattaa noita ehdottomasti kokeilla. Niin monet niistä tuntuu kovasti tykkäävän, että minä taidan olla se outo poikkeus, kun en moisista välitä.

Juoksutreenin aloittaminen 10

6. Pidä huolta korsetista äläkä skippaa venyttelyä.

Vatsalihakset ja selkälihakset ovat juostessa kovilla. Niiden tehtävänä on pitää kroppa ryhdissä treenin aikana. Jos korsetti ei anna tarpeeksi tukea, ryhti menee helposti lysyyn vähän samaan tapaan kuin istuisi huonosti tuolilla. Varsinkin lenkin puolivälin jälkeen, kun jo alkaa vähän muutenkin väsyttää, vatsalihasten tiukkana pitäminen voi unohtua ja lopputuloksena on kipeä selkä. Ja tähän se klassinen: Terv. nimim. ”kokemusta on”. Ikävä kyllä.

Nykyään yritän tehdä ihan jokaisen lenkin jälkeen vähän vatsoja ja selkää. Muutama punnerruskin saattaa väliin lipsahtaa. Onhan se kesätoppikausi taas tuloillaan.

Aivan totaalinen must lenkin jälkeen on jalkojen venyttely. Muutama yksinkertainen liike isoimmille lihasryhmille: reisille, pohkeille ja persmukselle, antaa hyvän olon ja nopeuttaa palautumista.

Juoksutreenin aloittaminen 11

7. Muista pitää hauskaa!

Ei kannata juosta veren maku suussa, jos ei erityisesti nauti juuri siitä. Jos treenaus tuntuu hauskalta, sen tekeminen ei tunnu pakkopullalta. Aluksi tuo vaatii ehkä vähän asennetta (vinkki: katso itseäsi silmiin peilistä, hymyile ja sano pirteällä äänellä ääneen: ”juokseminen on kivaa”), mutta kyllä se siitä. Nyt kun aloittaa, sitä ehtii juhannukseen mennessä koukkuuntua jo niin totaalisesti endorfiineihin ja runners’ high:in, että entistä aikaa tuskin muistaa.

Ja alkutaipaleelle vielä yksi muistutus: lenkkeilyn vaikein hetki on ehdottomasti se, kun pitäisi solmia lenkkitossujen nauhat. Sitten kun se on tehty, loppu sujuu jo ihan omalla painollaan.

banneri