Back for good

maanantai 26. tammikuu 2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäisen muotiviikkopäivän asu ja valtoimenaan liehuvat hiukset. Nyt, kun oikein jaksoin föönata tukan ja vääntää latvat vähän taipuisiksi, tuntuukin taas siltä, että en tosiaankaan leikkaa mitään long bobia. Vaikka siis olinkin jo päättänyt, että leikkaan.

Tänne on luvattu illaksi räntä- ja vesisadetta, joten halusin laittaa säitä kestävät Martensit jalkaan. Muutenkin maanantain ohjelmassa on aika paljon ramppaamista eri näytöspaikkojen välillä, joten siksikään mitkään stiletot eivät tule kysymykseen niin muotiviikoilla kuin ollaankin. Vielä en ole niin VIP, että kulkisin taksilla kaikki välimatkat. Haha! Ja tsäänssit, että sellainen päivä joskus tulisi, on aikas olematon.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän päivän ohjelmassa on mm. Whyred, Ida Sjöstedt, Filippa K ja yleensä aina superkiinnostava tuntemattomampien suunnittelijoiden Swedish Fashion Talents (ennen ”Rookies”) -näytös. Viimeinen näytös alkaa kahdeksalta – eli pääsen kotiin purkamaan päivän kuvasaldoa vasta joskus kymmen aikoihin. Kaksitoistatuntisen päivän jälkeen voi takki olla aika tyhjä, mutta yritän silti saada jotain kivaa esille tänne blogiinkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

  • t-paita, BACK
  • jakku, Isabel Marant pour H&M
  • farkut, MTWTFSS
  • kengät, Dr. Martens


Fashion Week nails

sunnuntai 25. tammikuu 2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muotiviikkoon valmistautuminen on täällä täydessä vauhdissa. Eilen ruodittiin Peetun kanssa puhelimessa eri asuvaihtoehtoja ja nyt alkaa olla garderobi suht mietittynä. Kynnet piti tietty saada myös edustuskuntoon. Ensin olin vähän sitä mieltä, että haluan klassisen näyttävät mustat simppelit lakat, mutta sitten päädyinkin hiukan värikkäämpään vaihtoehtoon.

Jossain vaiheessa olin jo hiukan kyllästymässä kimaltaviin aksenttikynsiin, mutta viikon-parin vieroituksen jälkeen tyyli tuntuu jälleen freesiltä. Eli näillä mennään muotiviikoille:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tumma violetti, melkein musta, lakka on OPIn ja sävyn nimi ”Eiffel for this colour”. Aksenttikynnessä ensin pohjalla Lumenen kynnen luonnollista sävyä korjaava CC Nail Concealer (saatun blogin kautta) ja kimalteena Ciatén ihana diskopallohileinen glitterilakka, sävy ”Confetti”.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Jee, jee – huominen, tule jo!!


Tukholman muotiviikko tulee taas!

perjantai 23. tammikuu 2015

Ensi viikolla on taas tiedossa ihanaa muotihulinaa – Tukholman muotiviikko alkaa jälleen! Ihanaa!!

Nyt esittelyyn tulee syys/talvi 15/16 – eli tuttavallisemmin AW15 -sesongin mallistot. Yours truly on luonnollisesti paikanpäällä ja raportoi tuoreeltaan kaikki tärkeimmät trendit, fiilikset ja tietenkin myös muotiviikkovieraiden yllä bongatut ihanuudet.

Luvassa on taas monta mielenkiintoista näytöstä. Vanhoja muotitaivaan kiintotähtiä on luonnollisesti mukana useita: Whyred on saanut kunnian avata, Filippa K, Carin Wester, juurikin vuoden designer-palkinnon Elle Galassa pokannut Dagmar, J.Lindeberg, Cheap Monday ja monta muuta. Ida Sjösted on palannut muotiviikon päänäyttämölle Bernsin isoon salonkiin – eikä mikään ihme, kun Nobel-illallisiltakin bongasin ainakin viisi IS-luomusta.

Fashion Week Stockholm AW15 invitations

 

 

(Perinteinen muotiviikkokutsukollaasi ei ole ihan entisensä. Tänä vuonna fyysisiä kutsuja ei tullut kuin kaksi, joten päätin ensimmäisen kerran tehdä kollaasin sähköpostiin saapuneista. Ihan kauniitahan nuo ovat noinkin – ja mikä parasta – sähköisten kutsujen kanssa ei tarvitse käydä keskenänsä henkistä taistelua, pitäisikö hieno kutsu arkistoida johonkin – vai voiko sen heittää roskiin… :D)

Suurella innolla odotan myös Fift Avenue Shoe Repair -suunnittelijakaksikon uuden merkin ”By the No” esittelyä. Fashion-täti tässä muistelee, että käyttivät samaa nimeä jo aikoinaan FASR:n rinnalla toteutettujen upeiden, veistosmaisten couture-luomustensa kanssa. Aivan huikeat ennakko-odotukset on myös täysin uuden tulokkaan Lamija Suljevicin näytöksen suhteen.

Viikonlopun aikana pitäisi sitten keksiä jotain päälle pantavaa kaikille kolmelle päivälle. Onneksi säätiedotus lupaa vesi-/räntäsadetta jokaiselle päivälle ja öiksi jopa kahdeksaan pakkasasteeseen laskevaa lämpötilaa. Täällä kun ei ole juuri tapana hiekoitella katuja – ja noilla spekseillä se tuskin auttaisikaan – niin onneksi ei tarvitse juurikaan pohtia korkojen käyttöä. Jääpiikit tai jotain muuta yhtä eleganttia olisi huomattavasti parempi vaihtoehto. Mitään kovin väljiä siirtymäaikoja ei eri näytösten välillä nimittäin ole tälläkään kertaa ja koska edelleenkin hoidan näytösten välillä liikkumisen joko kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä, pitää kenkien olla käyttökelpoiset – niin epä-fashionilta kuin se kuullostaakin. Haha!

Viimeaikoina vakiintuneen tavan mukaisesti laitan Instagramiin makupaloja tuoreeltaan ja tänne blogiin yritän saada aikaiseksi jotain vähän paremmin pureskeltua materiaalia. Mintun insta löytyy hakusanalla: minnapaakkulainen. :)


Leikkaisinko hiukseni?

torstai 22. tammikuu 2015

Gwyneth Paltrow long bob

Poden – jälleen kerran – keskivaikeaa hiustenleikkauskuumetta. Tiedän, että monet pitävät pitkää tukkaani aika kivana ja toisaalta viihdyn siinä itsekin ihan ookoo. Toisaalta olen roikottanut pitkää, suorastaan ylipitkää, kuontaloani lähestulkoon samanlaisena jo niin kauan, että tekisi tosiaan mieli saada vähän vaihtelua.

Eniten himottaisi pitkähkö, olkapäille ulottuva kampaus – long bob. About vuosi sitten tyyli oli iso hitti celebrityjen keskuudessa, minkä ansiosta inspiraatiokuvamateriaalia löytyy interwebsin täydeltä.

January Jones long bob

Olen leikannut muutaman kerran aikaisemmin hiukseni tosi tosi pitkästä ihan lyhyeksi. Ensimmäisellä kerralla olin töissä Tampereen Työväen Teatterissa ja teatterin kampaamon tytöt leikkasivat hiukseni toivomukseni mukaisesti melkein siiliksi sitä vastaan, että saivat pitkän ponnarini peruukkiaineksiksi. Karkki oli silloin ihan melkein vauva vielä, joten superlyhyt tukka oli teknisesti helppo. Kasvatus takaisin pitkäksi alkoi tosin samana päivänä, kun hiukset leikattiin.

Toisella kerralla olin töissä Tampereen yliopistolla. Muistan, miten perjantaina lounaalla puhuttiin työkavereitten kanssa hiusten leikkaamisesta ja kuinka julistin olevani ehdottomasti eniten oma itseni pitkissä hiuksissa, enkä missään tapauksessa ajatellut leikata niitä tyyliin ikinä. En tiedä, mitä yön aikana tapahtui, mutta lauantaina käytin koko aamupäivän soitellen läpi Tamperelaisia kampaamoja vapaan ajan toivossa. Tuloksena oli jälleen superlyhyt kampaus – itse pyysin vieläkin lyhyempää, mutta kampaaja kieltäytyi leikkaamasta. Sanoi, että voin mennä maanantaina takaisin, jos hiukset edelleen tuntuvat liian pitkiltä… No, eivät tuntuneet. Haha! Ja työkavereitten ilmeet oli kyllä ikuistamisen arvoiset, kun en-kyllä-koskaan-leikkaa-hiuksiani-Minttu saapui lyhyen kuontalonsa kanssa toimistolle!

Jennifer Lawrence long bob

Muutaman kerran olen tehnyt myös vähän maltillisemman hiustenlyhennysoperaation. Aina lopputulos on kuitenkin ollut se, että olen alkanut kasvattamisprojektin aivan samantien. Eli onko leikkaamisessa ylipäätään mitään järkeä?

Yleensä pidän hiukset aina kiinni ja siksikin tuntuu jotenkin turhanaikaiselta pitää matkassa ylipitkiä karvoja. Ei niistä toisaalta mitään haittaakaan ole. Mieleni tekisi silti uudistua jotenkin – ja mikä olisikaan ihanampaa kuin uudet hienot hiukset?

Reese Witherspoon long bob

Ongelma taitaa olla nyt oikeastaan vain se, että raaskinko leikata. Nyt, kun hiukseni ovat olleet niin pitkät niin pitkään, tuntuu, kuin en osaisi kuvitellakaan elämää ilman mahdollisuutta Hollywood-kiharoihin. Tai että kaikki supervoimani olisi säilööntynyt juuri karvojen pituuteen. Asiaa ei millään tavalla helpota se, että kampaajani sai viime kerralla melkein sydärin, kun ilmoitin harkitsevani kutrien katkaisua.

Scarlett JOhansson long bob

No, saa nyt sitten nähdä, löytyykö rohkeutta kutrien pätkäisyyn vai ei. Mieli kyllä tekisi. Olkapäille ulottuva long bob olisi siitäkin hyvä, että sen saisi vielä ponnarille. Eikä tämä meikäläisen melkoisen luonnonsöherökiharainen hiuslaatuni kovin lyhyessä viihtyisikään – etenkään, kun en edelleenkään halua ryhtyä laittamaan hiuksiani joka kerta, kun olen lähdössä ihmisten ilmoille.

Sofia Coppola long bob Taylor Swift long bob

Vanha viisauteni on, että kyllähän ne siitä sitten taas kasvaa – ja niin kasvaakin. Toisaalta tähän pituuteen, missä hiukseni on nyt, ei päädytä ihan hetkessä. Mutta ehkä voisin oikeasti viihtyäkin pitkässä polkassa… Pitäisi varmaankin rohkaistua ihan oikeasti ja käydä pätkäisemässä kiharat. Tai jos sitten kuitenkin ei… Nääs, nääs…

Kuvat: Getty Image, poimittu täältä ja täältä.


Nutrilett-diettikuulumisia

keskiviikko 21. tammikuu 2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paperilla monet asiat ovat niin helppoja. Sitä katselee päiviä kalenterissa, selaa viikkoja ja merkkailee treenejä, suunnittelee ruokavalioita. Kunnianhimoisesti tuumaa, että eihän tuo ole temppu eikä mikään – viikot sujahtavat ohi muutenkin niin vauhdilla. Kohta on pääsiäinen, kesä ja aika ottaa ne kaikki ihanat pieneksi jääneet vaatteet takaisin käyttöön.

Käytännössä homma sujuu aika harvoin ihan niin. Etenkin, jos sattuu olemaan kaltaiseni – toisaalta malttamaton, toisaalta aivan onneton itsekurin pitäjä.

Tässä siis jatkokertomusta Indiedaysin ja Nutrilettin kampanjan yhteydessä aloittamaani painonpudotuksen pikastarttiin.

Nutrilett toka 2

Kuva: Nutrilett töissä, kotona ja reissussa. Aluksi tein pirtelöt toimistolla ikivanhassa Tupperi-sheikkerissä, mutta sitten sain Karkilta huomattavasti sporttisemman shokkipinkin version. Nyt hävettää huomattavasti vähemmän! Haha! Smoothiet on ihania ja täyttäviä illalla treenin jälkeen ja patukat älyttömän käteviä reissussa.

Aloitin todella kovalla tsempillä ja päättäväisin mielin. Ja kaikille, jotka suunnittelevat samantapaista pikastarttia suosittelen samaa. Kannattaa miettiä omia odotuksiaan – ja pyrkiä olemaan realistinen. Itse esimerkiksi tiesin jo aloittaessani, että kaksi Saksassa vietettyä koulutuspäivää tulevat olemaan paussi kuurista. Jos olisin yltiöpäisesti suunnitellut vetäväni Nutrilettia myös siellä, olisin todennäköisesti vain ”sortunut” ja itseensä pettyneenä takaisin ruotuun palaaminen on aina hankalampaa kuin harkitun breikin jälkeen.

VLCD-dietillä tuloksia on realistisesti odotettavissa varsin nopeasti. Silti kannattaa muistaa, että kolmen päivän jälkeen ei varmastikaan vielä ole järkevää sovittaa sitä kaksi kokoa sitten pieneksi jäänyttä tavoitehametta. (Note to self). Itse pidin itseäni niin älyttömän reippaana neljän päivän nutrilettailun jälkeen, että olin aivan hämmästynyt, kun farkut eivät solahtaneetkaan päälle tuosta noin vain.

Ehdin olla kuusi päivää Nutrileteilla ennen Saksan reissuani. Koko alkuaika sujui varsin hyvin; kaikki erilaiset ateriankorvikkeet antavat yllättävänkin kylläisen olon. Toisen päivän iltana, kun kävin treenaamassa, tunsin pientä huimausta ja pyörryttävää oloa hetken, mutta se meni nopeasti ohi. Muina päivinä en huomannut vastaavaa, vaikka kävin jumpassa ihan normaaliin tahtiin. Vaikeinta taisi olla haistella työkavereiden lounasruokien tuoksuja.

Olin ajatellut, että Saksan poikkeuspäivien aikanakin koitan pitää jotain rotia sen kanssa, mitä laitan suuhuni. Voin kertoa, että se onnistui ns. aika hyvin. En syönyt kaikkia lautaselleni annosteltuja juustoperunagratiineja ja schnitzelistäkin vain puolet, mutta kun ohjelmassa oli yhteistä ruuanlaittoa pitkin päivää, en voi todellakaan väittää viettäneeni mitään keventelijän koulutuspäiviä. Saksalaiset kyllä osaavat leivonnaisensa! (Mistä tuli mieleen, että teimme aivan mielettömän ihanaa omenapaistos/-kakkua ja sain siihen ohjeenkin. Sitä on pakko testata – ja laittaa ohje teillekin – heti, kun se sinipallollinen jakkupuku mahtuu taas päälle).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Saksan reissun jälkeen tuntui täysin siltä, että olen taas takaisin lähtökuopassa – tai (rasva)kukkulalla ehkä paremminkin. Lisäksi havaitsin takaisin ruotuun palaamisen yllättävän hankalaksi. Ensin sitä oli matkustuksesta vähän rähjääntynyt ja väsynyt. Sitten töissä iski keskivaikea stressimomentti, jota kompensoi kyllä mukavasti se, että Peetu oli pikavisiitillä viikonloppuna, mutta kaikki tämä tuntui vaativan jotain Nutrilettia tukevampaa syötävää ja vähän viiniäkin. Useimmat ateriat onnistuin kuitenkin korvaamaan Nutrilettilla – eli mistään aivan totaalisesta täysrepsahduksesta ei voi puhua.

Nutrilett-kampiksessa mukana oleva kollega on toteuttanut ”osanutrausta” (kantsii lukea muutenkin tuo postaus, huomaan olevani varsinainen aloittelija tällä alueella…). Silloin tarkoitus on korvata osa aterioista Nutrilettilla ja osan aikaa syödään normaalisti, mutta kevyesti. Tavoittelen periaatteessa kaikessa elämässäni kultaista keskitietä, ääripäitä karttava svenneläinen lagom-ajattelu on mielestäni just hyvä. Kuitenkin vain joidenkin aterioiden korvaaminen Nutrilettilla ja muuten ns. ”normaalisti” syöminen kuullostaa tosi hankalalta. Sen toteuttaminen onnistuneesti vaatii selkeästi huomattavasti parempaa itsekuria kuin mitä itselläni on. Siksi viikonloppunakin, vaikka pääasiassa korvasin ateriat Nutrilettilla, ne toiset taisivat kyllä sitten kompensoida senkin edestä.

Maanantaina palasin kunnolla takaisin ruotuun – ja nyt on menossa kolmas täysnutrauspäivä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Tältä näyttää kaappini ylähylly toimistolla. Aamupala, lounas ja iltapäivän välipala käden ulottuvilla vähentää kiusauksiin sortumista. Kuten myös aavistuksen myöhässä saapuminen niihin aamupalavereihin, joissa on tarjolla aamiaisbuffet… 

Normaalistikin käytännössä aina arkiaamuisin syön aamiaisen vasta toimistolla. Nykyisin se on mansikan, vaniljan tai suklaan makuinen Nutrilett-pirtelö. Lounaaksi syön Nutrilett vihannes- tai kanakeiton ja juuri ennen töistä lähtöä vielä toisen makean pirtelön. Jos olen menossa treenaamaan, nappaan mukaani valmiin smoothien – joko tavallisen tai erityisen proteiinipitoisen. Sellaisina iltoina, kun en treenaa, syön heti kotiin tultuani toisen suolaisen keiton ja viimeisenä ennen nukkumaanmenoa yhden makean smoothien. Treeni-iltoina juon tosiaan hiukan enemmän energiaa sisältävän smoothien joko heti treenin jälkeen tai matkalla kotiin – joskus vasta kotona ja suolaisen keiton vasta sitten vähän myöhemmin illalla.

Erilaiset Nutrilett-patukat (niitä on kaikelaisia proteiinipatukoita ja tavallisia ateriankorvikkeita etc. Kaikki tuotteet voi tsekata täältä) on tosi käteviä ottaa mukaan ja niitä on helppo syödä diskreetisti. Toimistolla olen kertonut kaikille, joita yhtään kiinnostaa, että olen pulverikuurilla, mutta muuten en ehkä ole niin kiinnostunut keräämään huomiota ateriavalinnoillani. Lisäksi patukat on aivan älyttömän hyviä, joten niiden naposteleminen tuntuu melkein huijaukselta!

Se kyllä täytyy patukoista sanoa, että ne kannattaa pureskella tooodella hitaasti, sillä niistä tulee nopeammin täyteen kuin uskoisikaan. Patukat ovat niin täyttä tavaraa, että pitää myös muistaa juoda ihan tolkuton määrä vettä, ettei järjestelmä ala jumittaa. Ja tuosta edellä mainitusta syystä en suosittele kuin maksimissaan yhden aterian korvaamista patukalla/päivä. (Jos siis on yhtään taipumusta käyttöjärjestelmän hitauteen, kuten allekirjoittaneella. (Sorry, jos tämä oli too much information!))

Hyvältä maistuu kaikki muutkin Nutrilettit. Siis olosuhteet huomioiden tietenkin. Jos odottaa, että suklaan makuinen pirtelö maistuu samalta kuin Hesestä ostettu, pettyy varmasti. Mutta tosiaan, oletusarvon mukaisissa rajoissa kaikki Nutrilett-tuotteet ovat mielestäni yllättävänkin maukkaita, keitot suorastaan hyviä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

No mutta miten ne tulokset sitten?

Olin jo miettinyt etukäteen, että kirjoitan suunnilleen tämän, mitä tässä nyt olen kirjoittanut, ja sitten pahoittelen, että mitään varsinaisia tuloksia ei ole, mutta olo on mainio ja blaa, blaa. Niinkuin kerroin, meillä ei ole vaakaa, enkä ole (valitettavasti) kerinnyt tällä viikolla vielä jumppaankaan, että olisin voinut punnita itseni SATSissa. Päätin kuitenkin mitata vyötärön ympärykseni juuri ennenkuin aloin kirjoittamaan tätä juttua. Ja en TODELLA ollut uskoa silmiäni:

VYÖTÄRÖLTÄ ON KADONNUT 5 cm!!

Osa on nestettä – tietenkin – ja osa alkumittaustuloksesta vain joulun ja uuden vuoden jälkeistä turvotusta, mutta silti. 5 cm on mielestäni aika hemmetin paljon! Etenkin, kun olin varautunut, että kaiken tämän minttuilun jälkeen mitään erityisiä tuloksia ei olisi raportoitavissa.

Eli tästä on todella hyvä jatkaa eteenpäin!

Seuraava raportti tulee vähän reilun viikon päästä. Siihenkin liittyy tietty haaste: Tukholman muotiviikko alkaa ensi maanantaina. Muotiviikon aikaiset epäsäännölliset ja ei-ohjelmoidut ruoka-ajat johtaa helposti epäterveellisiin pikaruoka-aterioihin ja silloin tällöin kohdalle osuva kuohuvien tarjoilu asettaa omanlaisensa haasteet. Uskon kuitenkin, että tästäkin selvitään hienosti realistisen suunnittelun avulla.