Ihana vihreä Greenery on vuoden väri 2017

perjantai 10. helmikuu 2017

Pantone Greenery

Vihreä on ehdottomasti yksi lemppariväreistäni. Vaikka en niin kovin usein pukeudukaan siihen, tuntuu, että kaikki skaalan sävyt tummimmasta metsänvihreästä siniseen taittavaan turkoosinvihrään ilahduttaa silmää ja mieltäni. Ei kai mikään ihme, että makuuhuoneeni seinillekin päätyi rempan jälkeen palettiin kuuluvan väri.

Värinörtteilyä harrastavat tietävätkin varmasti jo, että Pantone valitsee jokaiselle vuodelle aina ”vuoden värin”. Tänä vuonna se on vehreä, uutta alkua ja vitaalisuutta symboloiva keväinen vihreä, Greenery.

Pantone Greenery 2

Viherfanina ja värinörttinä olen riemuissani valinnasta. Tosin tuskin se nyt ihan älyttömästi tulee ihan hurjasti tavallista elämää mullistamaan. Muistaakseni Mersu on tehnyt joskus vuoden värin sävyisiä spesiaalimalleja autoistaan, mutta ihan konkreettisesti tuolla tuskin on niin suurta välitöntä vaikutusta.

Värivalinnan alitajuinen merkitys on todennäköisesti kuitenkin ainakin jonkinmoinen, joten toivottavasti vihreä yleistyy niin pukeutumisessa kuin sisustuksessakin.

Pantone Greenery 3

Innostuin vuoden värin valinnasta niin paljon, että päätin heivata kynsilakkarintamalla viimeaikoina vallinneet nudet, harmaat ja tummat sävyt sivuun ja kehitin kynsilleni teemaan sopivan vihreän manikyyrin.

Pantone Greenery

Muistelin, että lakkavalikoimastani olisi pitänyt löytyä täydellisesti Greeneryn sävyinen vihreä, mutta ilmeisesti se on päätynyt kynsilakkojen hautuumaalle edellisen siivousprojektin yhteydessä. No, eipä hätiä mitiä – kahta eri lakkaa yhdistelemällä pääsin hyvin lähelle tavoittelemaani keväistä versonvihreää.

Jos katsoo tarkkaan tuota Greenery-sävyn värimallia, voi todeta, että kombo on itseasiassa erittäin lähellä esikuvaansa. Lopputulos taittaa aavistuksen enemmän siniseen, mutta hiukan nuo kaikki keltaisemmat vihreät ympärillä haittaavat vertailun tekemistä.

Pantone Greenery

Mintun versio Greenery-sävystä toteutettiin maalaamalla kynsille ensin kerros Yves Rocherin mintunvihreää lakkaa 71 Menthe ja sen jälkeen päälle kerros Lumenen Natural Code -sarjan lakkaa 12 Go crazy.

Oikeastaan tuo Lumenen lakka olisi ollut yksinäänkin hyvin lähellä oikeaa sävyä, mutta koska siinä on niin paljon shimmeriä ja koostumus on melko läpikuultava, halusin alle ei-kimaltavan ja hyvin peittävän lakan. Siihen hommaan tuo Yves Rocher sopii erinomaisesti.

Pantone Greenery

Lopputuloksen kruunaa vanha palvelija, Mavalan pikakuivattava päällyslakka. Tosin se täytyy sanoa, että tuote kyllä pikakuivattaa myös itse itsensä – eli avattu pullo kantsii käyttää loppuun melko nopsasti.

Pantone Greenery 7

Juon nykyään aina aamukahvini The Syntymäpäivänä lahjaksi saamastani 1 <3 New York -kupista – eli varsinaisesti en tarvitse uutta kahvimukia. Mutta jos tarvitsisin, voisin ajatella ensimmäistä kertaa lankeavani Pantonen värikoodikuppiin. Kaikkien cappucino/caffe latte/caffe macchiato -kuvatulvien lomassa on niin mukava nähdä mukissa rehellistä kaffetta mustana ja ilman krumeluureja. Terkuin ”suodatinkahvi mustana, kiitos” -tyyppi! :D


Marokkolainen kikhernekeitto (vegaani)

keskiviikko 08. helmikuu 2017

Marokkolainen kikhernekeitto

Tiedättekö sen tunteen, kun pitäisi tehdä yhtä sun toista, mutta sitten sitä vaan prokrastinointipäissään jämähtää tekemään kaikkia älyvapaita testejä facebookissa? No, tänään illalla on selvinnyt mm. että olen karkkimakuni mukaan teini-ikäinen (vaikka valkkasin kaikki fazerin siniset sun muut!) ja statuspäivitysten sanavalintojen perusteella 3 – 5 -vuotias (pakko johtua ”ihana” -sanan yliviljelystä…).  Korkea aika alkaa haalia jostain vähän aikuispisteitä! Haha!

Mutta nyt päivän asiaan – eli viikon arkiruoka-/lounaslaatikkovinkkiin.

Marokkolainen kikhernekeitto sopii aivan täydellisesti tähän kivasti pakkasenpuremaan vuodenaikaan. Lempeä mausteisuus lämmittää niin masua kuin mieltäkin – ja kikherneet on sen verran tukevaa purtavaa, että nälkä lähtee rankemmankin ulkoilupäivän jälkeen. Toisaalta, koska keitto on täysin kasvista, siitä ei tule mitään hillitöntä ruokakoomaa – ja siksi se sopii mainiosti myös lounasevääksi.

Marokkolainen kikhernekeitto

MAROKKOLAINEN KIKHERNEKEITTO

(2 annosta ja 3 – 4 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

  • 2 sipulia
  • 4 – 5 valkosipulinkynttä
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl juustokuminaa
  • 1 / 2 tl cayennenpippuria
  • 1 prk tomaattimurskaa
  • 2 pakettia eli n. 800 g kikherneitä
  • Öljyä paistamiseen
  • 1 kasvisliemikuutio
  • 1/2 tl sokeria
  • Suolaa
  • Mustapippuria myllystä
  • 5 dl vettä
  • 150 g babypinaattia (1 rasia)

Valmistus:

Pilko sipulit ja valkosipulit pieneksi. Kuullota kattilassa pienessä öljytilkassa. Lisää mausteet ja paistele vielä hetki miedolla lämmöllä. Valuta ja huuhtele kikherneet, lisää kattilaan yhdessä tomaattimurskan, kasvisliemikuution, sokerin ja veden kanssa. Anna muhia miedolla lämmöllä puolisen tuntia.

Muusaa huolimattomasti keittoa sauvasekoittimella niin, että osa kikherneistä jää kokonaiseksi, mutta keiton koostumus saostuu. Lisää huuhdellut babypitnaatit ja anna kiehua vielä muutama minuutti miedolla lämmöllä. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan. Vettä voi hyvin laittaa enemmän, jos keiton koostumus tuntuu liian muhennosmaiselta.

Marokkolainen kikhernekeitto

Taidan melkein joka kerta, kun kirjoittelen tänne reseptejäni, sanoa, että tämä on lempparini – mutta tämä todella on lempparini! Aika usein tulee tehtyä joko jotain aasialaisvaikutteista tai sitten perinteistä italian style cooking, mutta nyt uskaltauduin ensimmäisen kerran varovaisesti afrikkalaiseen makumaailmaan ja ihastuin kovasti.

Kikherneet ja babypinaatti ovat muutenkin arkiruokavalioni peruspilareita, joten sikäli harppaus ei ollut mikään valtava. Välillä sitä kuitenkin saa pienillä muutoksilla ihan uudenlaisen makuelämyksen.

Lounaslaatikkoon, tai -purkkiin paremminkin, Marokkolainen kikhernekeitto sopii erinomaisesti. Niinkuin monesti muutenkin, mausteisten ruokien maut vain syvenevät ja paranevat seuraavaan päivään mennessä. Lisäksi papu- ja hernepohjaiset keitot & padat eivät ole moksiskaan pienestä säilytyksestä.


Punaisella t-paidalla Kukon vuoteen

tiistai 07. helmikuu 2017

Minttu 7.2.2017

Kansainvälisessä työyhteisössä on puolensa ja puolensa. Sosiaaliset latinot eivät aina ole samalla aaltopituudella suorapuheisen suomalaisen kanssa – ja välillä menee hermo, kun ruotsalaisten kanssa mikään ei etene salamavauhtia.

Toisaalta olosuhteiden pakosta johtuva kulttuurivaihto avartaa. Oman suun avaaminen ei tunnu niin isolta asialta, kun toiset hölisee tauotta niitä näitä. Ja kun kaikki on saatu keskustelujen, palaverien ja mielipiteiden kuulemisen jälkeen sitoutettua johonkin asiaan tai projektiin, sen takana seistään yhtenä rintamana.

Ihastuttava puoli monikansallisessa kollegalaumassa on myös kaikki mielettömät herkut, joita olemme eri tilaisuuksissa päässeet maistelemaan. Portugalilaisten vaalea sangria on kaikkien toimiston aw-iltojen takuuvarma hitti. Enkä ikinä unohda sitä, kun tiimimme espanjalainen pomo toi kokonaisen eläimen koiven erityisessä telineessä workshop-iltapäivää piristämään. Siitä sitten vuolimme ohuita lastuja, joita söimme pannulla oliiviöljyssä paahdetun, valkosipulilla ja tomaatilla hierotun leivän kanssa. Oih nam!

Minttu 7.2.2017

Tänä iltana makumatka suuntautuu kuitenkin vähän pidemmälle. Kiinasta kotoisin oleva, vasta muutaman vuoden Ruotsissa asunut kollegamme, on kutsunut koko tiimin kotiinsa juhlimaan kiinalaista uutta vuotta. Luvassa on kuulemma aitoja perinneruokia, jotka kuuluvat nimenomaan tähän juhlakauteen. Jos siis olen käsittänyt aivan oikein, Kiinassa vuoden vaihtumista saatetaan helposti juhlistaa viikko tai kaksikin. Vähän rennompaa kuin latautunut sekunttien laskeminen keskiyöllä.

Kysymyksessä on siis ihan rento illallinen kollegojen kesken, joten mitään erityisen spesiaalia asua en halunnut laittaa. Hiukan kyllä harmittaa, että Singaporesta rapiat 15 vuotta sitten ostamani silkkinen ”Kiina-paita” ei mene päälle. Se olisi ollut mustien farkkujen kanssa ihan täydellinen valinta.

Punainen t-paita on drapeeratun pääntiensä ansiosta aavistuksen vähemmän arkinen kuin perusteeppari ja eikös punainen ole ihan kiinalaisen uuden vuoden väri? Toimii mielestäni ihan mukavasti. Roikkuvat korvikset tuovat vähän hajurakoa tavalliseen toimistopukeutumiseen.

Minttu 7.2.2017

Täytyy tunnustaa, että odotan jännityksellä illan tarjoiluja. Kollega kyseli silmät varsin veikeästi vilkkuen, että kuinka tulista ruokaa me kestetään! Haha! No, uskoisin, että en ole ensimmäinen, joka valittaa – sen verran jämäkästi tässä viimeaikoina on tullut heiluteltua chili flake -purkkia ruokaa laittaessa.

Ajattelin napata kameran mukaan ja yrittää kiristää illan hostilta suvussa sukupolvelta toiselle siirtyneitä salaisia perinneruokien reseptejä. Jos käy hyvä tsägä, voin raportoida sitten tänne teillekin!

Minttu 7.2.2017 Minttu 7.2.2017

  • neuletakki, H&M
  • t-paita, Minimarket
  • farkut, Primark
  • avokkaat, H&M
  • laukku, Mulberry
  • korvikset, Isabel Marant pour H&M


Syöminen ja liikunta – hyvinvoinnin peruspilarit!

maanantai 06. helmikuu 2017
  1. Hyvinvointi

Niinkuin tammikuussa jo kerroinkin, minua pyydettiin mukaan testaamaan Unelma Itsestä -nettivalmennusta. Nyt on pari ensimmäistä viikkoa takana – ja eilen aamulla oli ensimmäinen online-tapaaminen. Nyt on siis hyvä hetki kertailla alkuvaiheen mietteitä ja fiiliksiä, miten unelma itsestä on lähtenyt toteutumaan. Postaus on toteutettu yhteistyössä Unelma Itsestä  -valmennuksen kanssa.

Kaksi ensimmäistä viikkoa on mennyt nopeasti – ehkä vähän liiankin nopeasti. Olen toteuttanut ohjelmaa ja tehnyt tehtäviä, mutta välillä tuntuu, että syventyminen, asioiden sisäistäminen ja käsitteleminen on jäänyt kaikessa arjen hurlumheissä vähän puolivillaiseksi. No, hämäläinen kai voi tehdä asioita omalla tahdillaan. Stressamisella kun nyt ei varmasti ainakaan saavuta mitään positiivisia tuloksia.

Etukäteen jo vähän varoiteltiinkin, että kaksi ensimmäistä viikkoa on aika intensiivisiä. Toisaalta hyvä niin, pääseepähän heti tekemisen makuun!

Itselleni kaikkein tärkeimmäksi starttihetkeksi muodostui se, kun lopulta muutama päivä virallisen alun jälkeen rauhotuin, istuin alas ja kirjoitin työkirjaan tavoitteeni. Mitä oikeastaan haluan? Paljon olen tuota kysymystä päässäni pyöritellyt jo pitkään, mutta en olisi osannut aavistaa, miten suuri vaikutus on sillä, kun sen muodostaa sanoiksi ja lauseiksi – ja kirjoittaa konkreettisesti paperille.

Hyvinvointi

Kahden ensimmäisen Unelma Itsestä -valmennusviikon kaksi pääteemaa olivat syöminen ja liikunta. Itse ajattelin ensin, että onpas brutaalia – luulin, että valmennuksessa etsitään henkistä tasapainoa. Aika pian kuitenkin tajusin, että tuossa on ideaa.. Ei ole kovin paljon järkeä istua lattialla lootusasennossa (jos sellaiseen nyt edes pääsisin!) ja yrittää pakottaa itseään henkistymään, jos olo on veltto ja ällöttävän vetämätön – ja kroppa täynnä jotain, mikä ei juuri lisää hyvää oloa tai anna ravitsemusta tasapainoisesti.

Liikunta on ollut jo pitkään itselleni varsinainen mörkö. Nyt jumankekka -tilanteita on todistettu tasaisesti noin vuoden-parin välein täällä blogissakin, mutta mitään pysyvää rutiinia en ole saanut juurrutettua. Inhoa yli kaiken liikuntakeskusten ja salien pukuhuoneiden pahanhajuista tungosta, eikä tilanne valitettavasti ollut yhtään sen kivempi uimahallillakaan. Viime syksyn ”päätös” oli, että alan käydä uimassa, koska se on niin mukavaa. Yhteen kertaan se sitten jäi, kun poltin pinnani välittömästi pukuhuonehärdellissä.

Hyvinvointi

Ulkona liikkumisesta tykkään kovasti ja power walk -lenkkeily on käytännössä ainoa, mihin minun ei tarvitse suoranaisesti pakottaa itseäni. Takaoveltani lähtee mieletön laaja luonnonpuistoalue, jossa patikoitavia polkuja riittää pidemmällekin lenkille. Ainakin noin teoriassa.

Olen nimittäin niin järkky jänishousu, että en tohdi lähteä itsekseni metsään lenkkipoluille – en niille valaistuillekaan – kun on pimeää. Pikkuisen haasteellista toisin sanoen yhä vielä tähän vuoden aikaan, kun on edelleen pimeää sekä aamulla, kun lähtee töihin ja varsinkin illalla, kun tulee kotiin. Onneksi sentään jalkakäytävillä käppäily luonnistuu, vaikka ei se ihan samalta tunnukaan.

Hyvinvointi

Tässä hän yrittään teatraalisesti demostroida, miten lempparilenkkipolku on kaiken lisäksi yhä edelleen paikoin salakavalasti jään peitossa.

Hyvinvointi

Pientä lenkkiä olen kuitenkin tehnyt ja muodolliset korsettia kohentavat lihasliikkeetkin on tehnyt varovaisen paluun repertuaariin. Ulkoilmasali ei juuri muuten tähän vuodenaikaan kovasti houkuttele, mutta muutamat dipit saa kyllä lenkin sivutuotteena tehtyä aika helposti.

Niin ja olen kyllä ollut sen verran reipas, että kävin vinkumassa ilmaisen tutustumisperiodin meidän lähellä olevalle salille. Se ei ole kovin hieno eikä erityisen freesi, mutta sieltä löytyy kaikki tarpeellinen ja etenkin cardio-laitteita on niin paljon, että ikinä ei tarvitse jonottaa. Parasta on kuitenkin sen sijainti vain kahden korttelin päässä. Sinne voi hyvin luikkia treenivaatteet päällä takakatuja pitkin ja näin minimoida ahdistusta aiheuttavan pukuhuonekokemuksen.

Vakaa aikomukseni on signeerata jäsenyys salille. On on.

Liikunnan lisäksi toinen hyvinvoinnin peruspilareista on oikea syöminen.

Hyvinvointi

Olen koko ikäni miettinyt syömistä kantilta jos toiseltakin. Monestakin syystä olen lukenut ravitsemuksesta todella paljon ja joskus tuntuu, että tiedän aiheesta yhtä paljon kuin keskiverto dietisti.

Suhtauduin hiukan skeptisesti valmennukseen liittyvän ruokapäiväkirjan täyttämiseen. Haluan, että ateriahetket on itselleni nautinto, eikä tarkkailun ja sääntelyn kohde. Tein kuitenkin työtä käskettyä ja tajusin, mitä tässä tehdään erilailla. Ruokapäiväkirjan sijaan täytimmekin itseasiassa ruokailupäiväkirjaa, missä toki kirjataa ylös se, mitä on syöty, mutta mikä tärkeämpää: myös kellonajat, missä ruokailu on tapahtunut ja mitkä olivat fiilikset.

Huomasin, että vaikka periaatteessa syönkin yleensä mielestäni ihan ookoo, ruokailuhetket tulee vietettyä liian usein tietokoneen ääressä sekä kotona että töissä ja fiiliksistä ei ole tietoakaan, koska en ole keskittynyt ateriaani ollenkaan. Ei ihme, että kroppa on ihmeissään, että mitä täällä oikein tapahtuu!

Hyvinvointi

Toinen ravintoon liittyvä parannuskohta itselläni on veden juominen. En vaan mitenkään saa tarpeeksi vettä alas, vaikka miten yrittäisin. Ostin about vuosi sitten Soda Streamin, kun tiesin, että pihinävettä menee helposti ne tavoiteltavat parikin litraa päivässä. Kauhukseni huomasin, että valmennuksen työkirjassa kehoitetaan useammassakin kohtaa välttämään hiilihappoisia juomia.

Esitin huolestuneisuuteni eilisessä videotapaamisessa ja sain synninpäästön. On kuitenkin parempi juoda hiilihapotettua vettä kuin olla kokonaan juomatta!

Hyvinvointi

Liikunta ja syöminen ovat ehkä hyvinvoinnin peruspilareita, mutta eivät todellakaan koko totuus. Nyt kolmannella viikolla matka jatkuu ja odotan todella innolla, mitä tästä vielä tulee!

Teillekin motivaatioksi haluan kertoa kaksi tärkeintä asiaa, mitä olen oppinut. Ensinnäkin, sillä hetkellä kun päähäsi ilmestyy toive tai haavekuva, sinussa on jo kaikki energia, millä sen saa toteutettua. Ja toisekseen: aina, kun tuntee olevansa valintatilanteen edessä, voi tehdä itselleen kysymyksen ”viekö tämä minua kohti unelmaani vai siitä poispäin”. Vastaus riittää motivaation ylläpitämiseen, jos on ollut rehellinen itselleen tavoitteensa kanssa.

Ihanaa viikonalkua!


Postcards from the Fashion Week

lauantai 04. helmikuu 2017

Fashion Week in Stockholm AW17

Nyt seuraa kuva- ja fiilisreportaasia, highlightseja ja inspiraatiota tiistaina päättyneiltä Tukholman muotiviikoilta! Älyttömän määrän tavaraa onnistuin tallentamaan kameran muistikortille, vaikka poikkeuksellisesti en hillunutkaan ihan jokaikisessä näytöksessä ja häppeningissä.

Henkilökohtaiset tähtihetkeni koin ei-kovin-yllättäen lempparieni Dagmarin ja Ida Sjöstedtin näytöksissä. Dagmar oli valinnut näytöspaikaksi KTH:n arkkitehtikoulun veistoksellisen upean portaikon, joka muodosti näyttävän ja erilaisen taustan malliston esittelylle.

Sen kummempia trendianalyysejä en ole vielä ehtinyt muodostaa, mutta päällimmäisenä fiiliksenä on muutama asia. Ensinnäkin kirkas punainen on varsin suurella todennäköisyydellä ensi syys-talvisesongin ”uusi musta”. Erityisesti monokromisia punaisia asuja näkyi eri suunnittelijoilla hyvin paljon. Kiireestä kantapäähän punaiseen pukeutuminen ei enää ole varattu yksinomaan pikkujouluihin ja muihin juhlallisuuksiin, vaan kokopunaisia asuja on tulossa myös arkikäyttöön sekä miehille että naisille.

Muutenkin värejä ja kuoseja näkyi näytöksissä niin paljon, että välillä sitä melkein unohti, että kysymyksessä on tosiaan ensi syksyn ja talven mallistot. Ihan vaaleat puuteriset talvivärit alkavat ilmeisesti tehdä pientä exitiä (juhlapukeutumista lukuunottamatta!), mutta army-vihreä ja univormumaiset räätälöidyt päällystakit valloittavat entistä enemmän alaa ainakin Tukholman catwalkeilla.

Epäsymmetrisyys, näyttävät statement-hihat ja pehmeät neuleet toimivat lempeänä vastapainona yhä räätälöidymmäksi muuttuvalle siluetille. Bomber jacket pitää pintansa – eli sitä ei vielä kannata heivata kirppikselle. Tosin moderneimmillaan bomber on kasari-tikkitakin kanssa fuusioitunut toppaversio.

Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17

Busnel on vaihtanut pääsuunnittelijaa ja lopputuloksena on klassisempi, vähemmän haastava, kaupallisempi ja enemmän Östermalmia kuikuileva mallisto. Eniten tykkäsin viittamaisista shaali-ponchoista, joissa diskreetisti julistetaan brandin nimeä. Kultanappiset klassikkotakit ovat toki edelleen mukana ja varsinkin pohjepituinen versio tuntui yllättävänkin freesiltä ja ajankohtaiselta.

Fashion Week in Stockholm AW17

Kuhinaa ja sometusta ykkösrivillä.

Fashion Week in Stockholm AW17

Musta liivihame yhdistettynä väljästi leikattuun valkoiseen organza-paitaan (huom. statement-hihat!) saa mukavasti särmää progressiivisesta punk-henkisestä korviksesta. Tuo roikkuva osuus on siis sellainen hakanen, jota kiipeilijät käyttää varmistamiseen. Se nyt vain sattui kääntymään kuvaan vähän epäedustavaan asentoon.

Fashion Week in Stockholm AW17

Lazoschmidl AW17 luottaa punaiseen.

Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17

Kuhinaa ennen näytöksen alkua.

Ovet saliin avataan yleensä puoli tuntia ennen näytöstä. Lähes poikkeuksetta silloin on ulkopuolelle jo ehtinyt muodostua aikamoinen jono. Sitä mukaa, kun ihmiset saapuvat saliin, yrittää pr-ihmiset parhaansa mukaan löytää heille tarkoitetut istumapaikat. Hommaa helpottaa huomattavasti se, että kaikki tietty haluavat seurustella, tavata tuttuja ja pörrätä näkösällä – eikä suinkaan istua paikallaan ennenkuin vasta ihan viimetipassa ennen näytöksen alkua.

Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17

Hunkydory AW17 on yhtä funky kuin aina ennenkin. Eniten tykkäsin kaikista jakuista, takeista ja muista päällysvaatteista. Erityisesti orkesterijakut ja military-henkiset takit ovat mielestäni upeita.

Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17

Poseerausta ennen näytöksen alkua…

Fashion Week in Stockholm AW17

Fashion details.

Fashion Week in Stockholm AW17

Tämän kuvan nimi voisi olla vaikka ”mustien fashion-kenkien tuhannet kasvot” tai ”sukilla on väliä”. :D

Fashion Week in Stockholm AW17

Muotiviikon kuvatuimmaksi ei tällä kertaa päätynyt mikään asukokonaisuus tai yksittäinen tyylitaituri vaan KTH:n arkkitehtikoulun uuden rakennuksen upean veistoksellinen portaikko, jossa House of Dagmar esitteli AW17 mallistonsa.

Ja mallisto itse oli aivan kertakaikkiaan upea! Voisin mielihyvin kotiuttaa omaan garderobiini lähestulkoon jokaikisen outfitin.

Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17

Goodiebagsit odottavat noutajiaan.

Fashion Week in Stockholm AW17

Mitenköhän montaa tv-, youtube- ja verkko-ohjelmaa muotiviikolla mahdettiin kuvata? Tuntui, että mikrofonin ja kameraa kantavan kollegan kanssa pyöriviä parivaljakoita oli tällä kertaa liikkeellä jopa enemmän kuin tyylitaitureita kuvaavia street style -bongaajia.

Oih – Ida Sjöstedt on kyllä edelleenkin ihanin kaikista! Upeat keijukaisprinsessaluomukset täyttivät catwalkin. Näytös oli hillitympi ja sata astetta vähemmän trash-glam kuin joskus muinoin. Kai se hiukan velvoittaa, kun on päässyt puoliviralliseksi hovipukijaksi. Toisaalta kyllä mukana on edelleenkin kapinallisia yhdistelmiä ja ihoa paljastavia keskimääräistä edgympiä designeja.

Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17

Voisiko joku ystävällisesti kosia Minttua, että saisin syyn pukeutua johonkin tuollaiseen luomukseen? Tai ehkä teen niin kuin Carrie suunnitteli SATC:issa ja pidän hirmu sinkkuusbileet, pukeudun unelmieni hääpukuun ja ostan itselleni vähintään puolentoista karaatin kiven nimettömään. Haha!

Velour on ollut vuosikausia poissa muotiviikon näytöslavoilta. Nyt he esittelivät Velour by Nostalgia -malliston, joka on kokonaan Joutsen-merkitty – ensimmäisenä Pohjoismaissa.

Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17 Fashion Week in Stockholm AW17

Tykkäsin Velour by Nostalgia AW17 -mallistosta itseasiassa tosi paljon. Hauskinta (muotiviikon söpöimpien mallipoikien lisäksi) oli kasarisiniset farkut, ”I’m with Svanen” -selkämerkit, räätälöidyn ja sporttisen tyylin yhdistelmät, stailaus valkoisten tennareitten kanssa ja hyvin istuvat bomber jacketit.

Fashion Week in Stockholm AW17

Varsinaisia kuvausseiniä on muotiviikolla yleensä aika vähän. Näytöstapahtumat on sen verran hektisiä, että poseeraukset on syytä hoitaa siinä, missä milloinkin sattuu olemaan. Poikkeuksena on tapahtumat, joilla on oma iltajuhla tai muu bile. Ehkä ihanin koskaan näkemäni kuvausseinä oli tuoreen Daisy Grace -merkin tapahtumassa, jossa mallisto esitettiin koskettavan ja hienon elokuvan muodossa. Tuosta valokuvasta ei ehkä oikein selvästi näy, mutta kuvausseinä on rakennettu ziljoonista tuoreista kukista. Niin ihana!

Yhteenvetona voin todeta, että kyllä oli taas antoisa ja mahtava kokemus. Tunnen olevani suoraan sanottuna aika etuoikeutettu, kun pääsen käymään näissä tilaisuuksissa. Yksi catwalk-näytös ei yleensä kestä kuin 10 – 15 minuuttia, ehkä joskus jopa 20 min. mutta takana on aina huomattavan paljon työtä. Monien eri alojen lahjakkaiden ihmisten panos, jonka tavoitteena on tulkita suunnittelijan näkemys niin, että me yleisössä emme näe vaan vaatteita, vaan ymmärrämme kokonaisuuden, kiteytyy juuri noihin muutamiin minuutteihin.

Aina aikaisemmin olen päättänyt sukeltaa fashion-maailmaan kokonaan muotiviikkojen ajaksi, mutta nyt valitsin (vähän kyllä pakon edessä… :D), että hellitän hiukan ja teen oikeita töitä päivisin ja käyn vaan niissä näytöksissä, joihin ehdin. Harmittiko?

No kyllä hiukan. Stylein oli kuulemma vahvempi kuin koskaan – ja heistä olen aina tykännyt muutenkin. J.Lindebergin malliston olisin tosiaankin halunnut nähdä, se kun on ensimmäinen sen jälkeen, kun brandille nimensä antanut Johan Lindeberg on palannut puikkoihin. Muutama muukin jäi vähän vaivaamaan, mutta ehkä se sitten kuitenkin on enemmän sitä, että kun ennen on tottunut näkemään kaiken livenä, on nyt vaikea tyytyä vain kuvien katselemiseen.

SKAM-William Stockholm fashion week

Ja kyllä kismittää aika kovasti myös se, että en onnistunut saamaan itsestäni yhteiskuvaa SKAM-Williamin kanssa!! Olin kuitenkin ainakin kolme kertaa samassa tapahtumassa, mutta en onnistunut nappaamaan tyypistä yhtään kuvaa, koska olin aina liian kaukana ja myöhässä (kuka haluaa kuvan vain hupparin hupusta. Takaapäin.). Sen kerran, kun olisin ollut tarpeeksi lähellä, hän oli selkeästi liikkeellä privaatisti hotellin ulkopuolella, enkä kehdannut alkaa tähtäillä kameran kanssa. Tapahtumat on erikseen, koska niissä ollaan työn puolesta, mutta rippunen yksityisyyttä pitää sallia jopa söpöille SKAM-tähdille.

Ihania teinityttölaumoja oli kyllä kertynnyt useampienkin tapahtumien ulkopuolelle. Tässä virallisen Fashion Week in Stockholm -instasta napattu kuva. I was there too!