Uuden alussa

maanantai 21. elokuun 2017

Elokuussa puhun aina sinnikkäästi loppukesästä, vaikka kaikki merkit viittaisikin siihen, että on alkusyksy. En ole mikään suuri syysfani – en edes oikeastaan tiedä miksi. Jotain vaikean teini-iän aikaisia traumoja varmaan kummittelee alitajunnassa, koska periaatteessa rakastan monia seuraavan vuodenajan tyypillisiä asioita.

On ihanaa, että saa taas kaivaa kaikki lempparineuleet käyttöön, sytyttää ziljoona kynttilää valaisemaan tunnelmalliseen pimeitä iltoja, haistella raikasta syksyn kirpeyttä tuulessa ja nauttia sadonkorjuuajan mielettömän ihanista vihanneksista, juureksista, sienistä ja marjoista. Rakastan kulkea metsässä, kun lehdet räiskyvät punaisina, keltaisina, oransseina ja purppuraisina.

Ehkä kaikkein eniten tykkään kuitenkin siitä, että syksyn tulo antaa täydellisen tilaisuuden elämän arviointiin ja uuden aloittamiseen. Useimmiten se on itselleni tarkoittanut sitä, että mietin uusia harrastuksia, haasteita ja projekteja, joita haluaisin aloittaa. Elokuun puolivälin tienoille osuu ”koululaisten uusivuosi” ja siksi kai se tuntuu juuri sopivalta hetkeltä miettiä, mihin suuntaan sitä haluaisi itseään, tietojaan ja taitojaan kehittää.

Toisiaan seuraavat kammottavat tapahtumat maailmalla ja Suomessakin on pyörinyt päässäni koko viikonlopun. Jotenkin tuntuu siltä, että haluaisin tehdä jotain enemmän kuin vain tuijottaa omaa napaani ja miettiä henkilökohtaista hyvinvointiani.

Toisaalta karu totuus on kuitenkin se, että itsestä sitä on aloitettava. Jos on voimaton, saamaton, iloton ja täysin vailla energiaa, ei ole paljoa, mistä voisi ammentaa mihinkään sen laajempaankaan kokonaisuuteen. Eikä pidä myöskään väheksyä sitä hyvää, mitä voi pienillä teoilla ja sanoilla levittää lähiympäristöön. Positiivinen energia leviää vesirenkaiden tavoin toivottavasti myös sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan, uskon niin.

Eikös perhosefekti ole lähes tieteellisesti todistettu asia? Tosin kyseinen teoria ei taida luvata hyvän leviämistä, mutta antaa ainakin uskoa siihen, että pienilläkin asioilla ja teoilla on merkitystä.

Osallistuin viime talvena Unelma Itsestä online valmennukseen. Koin valmennuksen aikana monia oivalluksia ja niiden avulla olen pystynyt löytämään uusia voimavaroja itsestäni ja muokkaamaan elämästäni enemmän itseni näköistä. Osan ajatuksistani olen jakanut täällä blogissakin (jutut löytyvät tagin: Unelma Itsestä -alta).

Tammikuussa alkaneen valmennuksen ensimmäiset viikot sujuivat tosi hyvin, olin innostunut ja käytin sopivasti aikaa tehtävien tekemiseen ja kysymysten pohtimiseen. Sitten tuli se e:llä alkava väliin ja putosin hiukan vauhdista. Otin kyllä keväällä loppukirin, mutta tuntuu, että missasin monta tärkeää ja inspiroivaa steppiä. Niinpä olinkin tosi innoissani, kun minulta kysyttiin, että haluaisinko osallistua 4. syyskuuta alkavaan seuraavaan valmennukseen. Aivan varmasti haluan!

Jos olet miettinyt tämän tyyppistä itsensä kehittämistä, hyvinvoinnin aakkosten haltuunottoa ja voimavarojen kerryttämistä, kantsii tsekata Unelma Itsestä -valmennuksen kotisivut täältä. Mikäli neljän kuukauden mittainen hyvinvointivalmennus alkoi kiinnostaa, koodilla ”minnaunelmaitsestä” saat kurssin hintaan 149 €. Koodi on voimassa elokuun loppuun asti. (Yhteistyössä Unelma Itsestä Online valmennus)

Vähän tuntuu ristiriitaiselta ajatella toisaalta kaikkea maailman pahuutta ja samalla suunnitella osallistumista omaan hyvinvointiin keskittyvään valmennukseen. Ihan niinkuin minun napani olisi tärkeämpi kuin ympärillä olevat vääryydet.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos haluan edes yrittää tehdä maailmasta parempaa paikkaa, on ihan pakko ensin pitää huolta omasta jaksamisesta. Jonkinlainen uusi alku on edessä ja odotan innostuneen malttamattomana, että pääsen näkemään, mitä tästä vielä tulee!

Näiden pohdiskelujen lomassa loppukesän lemppariasuni lämpimänviileisiin iltoihin. Neuletta jo vähän kaivataan, eikä täysin sääret paljaana tarkene olla, mutta sandaaleista ei onneksi vielä tarvitse luopua.

  • neule, Dagmar
  • farkut, Lindex
  • laukku, Rebecca Minkoff
  • sandaalit, Jeffrey Campbell


6 Responses to “Uuden alussa”

  1. Avatar Len sanoo:

    Oij, kiva yhdistelmä tuo neule, laukku ja sandaalit! ☺️

  2. Avatar Tarja sanoo:

    Kaunis Minttu! <3 Ihana asu: samalla rento, mutta korot tuo särmää.

    En varsinaisesti itsekään niin rakasta syksyä. Tuntuu, että pitäisi aloittaa jotain uutta, mutta mitä... Toisaalta muutoksia on jo tullut ja tulee vielä lisää - ihan itsestä riippumattomista syistä, että ehkä sitä mennään uppotukkina virran mukana vaan kohti uutta :D

    Olet oikeassa tuossa itsestä aloittamisesta. Happinaamari itselle ensin jne. Ei oikein voi auttaa muitakaan, jos on veto poissa. Siksi olen itsekin koettanut tässä ruuhkavuosien keskellä pitää kiinni siitä, että aikaa löytyy omiin hyvän mielen ja hyvinvoinnin asioihin. Muutoin ei jaksa olla läsnä arjessa.

    Ihanaa syksyn aloitusta - tai jos kuitenkin sanotaan vielä näin elokuussa, että hyvää loppukesää! :)

    • Minttu Minttu sanoo:

      Kiitti hurjasti Tarja!

      Osa omista horisontissa siintävistä isoista muutoksista on enemmän sellaista virran mukana menemistä. Tosin silloinkin pitää itse ottaa kiinni tukkipuusta, ettei mene ihan uppeluksiin. Koitan nyt vain olla keräämättä turhaa stressiä – sitä kun yleensä tulee pyytämättäkin ihan tarpeeksi.

      Ihanaa ja aurinkoista loppukesää myös sulle! <3

  3. Avatar Maarit sanoo:

    Tosi hyvän näköinen asu! Ja korot kruunaa koko homman. Minä en tykkää syksystä yhtään, tunnen vain haikeutta kun kesä loppuu.

    • Minttu Minttu sanoo:

      Voi kiitos! Ehkä se minullakin on enemmän haikeutta kesän loppumisesta kuin varsinaista syksyn vastustusta… vaikka tosiaan, aina näin elokuun loppupuolella iskee joku selittämätön ahdistus – useimmiten ilman varsinaista tai näkyvää syytä. :)