2 x uudet kengät

tiistai 19. syyskuu 2017

Nyt on melkein sellainen tilanne, että pitää laittaa ruksi seinään monestakin eri syystä.

En edes muista, miten älyttömän kauan olen etsinyt siistejä, hillittyjä, hyviä, ballerinamaisia avokkaita, jotka ovat ”kiinni” varpaiden kohdalta, mutta avoimet takaa. Olen ennenkin tilittänyt, että jostain syystä joko kantapäideni muotoilu tai kävelytyylini – en tiedä kumpaa syyttäisin – tekee mahdottomaksi avokkaiden ja ballerinojen käytön.

Tarvitsen vähintään sling back -tyyppisen ratkaisun, että kengät pysyvät jalassani. Se rajoittaa aika olennaisesti kenkävalintoja, kun tavoitteena on klassinen business-pukeutuminen.

Nyt kuitenkin kenkäjumalat ovat kuulleet huutoni ja kukapa muu kuin monesta muustakin kenkäkiipelistä pelastanut Vagabond esitteli viime kesän mallistossa aivan täydellisen virkanaisen peruskengän!

Sling back -avokkaiden muotoilu on niin klassinen ja hillitty, että kriitikot voisivat kutsua sitä tylsäksi. Itse koin varsinaisen halleluja momentin, kun törmäsin kesäalessa omaa kokoani olevaan mustaan kenkäpariin.

Jos ihan perus-t-paitoja tai -toppeja ei lasketa, en ole ikinä hankkinut mitään vaatetta tai asustetta useammassa värissä, vaikka olisin ollut ko. asiaan miten tyytyväinen hyvänsä. Tiedän, että monilla on tapana hamstrata hyväksi havaitsemiaan vetimiä eri värisinä ja ymmärrän sen oikein hyvin. Itselleni se ei vain ole ollut ajankohtaista aikaisemmin.

Nyt oli kuitenkin ihan pakko hankkia sekä pintanahkaiset mustat että mokkanahkaiset harmaat kengät samaa mallia. Ei ole ollenkaan varmaa, että sitä hetikohta törmäisi yhtä täydellisiin työkenkiin.

Tsekkasin juuri läpi isoimmat Vagabondia myyvät nettikaupat ja näyttää pahasti siltä, että tuo Jamilla-malli on loppuunmyyty kaikkialta. Nyt täytyy vain toivoa, että siellä päättävät ottaa tuon yhdeksi klassikkomalliksi – itse voisin ainakin kuvitella hankkivani samanlaiset vielä useammassakin värissä.

Kirkkaanpunaiset mokkanahkaiset ja pintanahkaiset nudet olisivat ehdottomasti seuraavaksi hankintalistallani, jos sellaisia joskus tulee myyntiin. Ja voisinpa tehdä myös sellaisen ennenkokemattoman teon, että ostaisin toiset mustat odottamaan sitä, kun olen kävellyt puhki nuo ensimmäiset!

Päivän asukuvissa molemmat kengät ovatkin jo tehneet ensiesiintymisensä (mustat tässä asussa ja harmaat tässä), mutta sen kerran, kun löytää jotain sellaista, mitä on pitkään etsinyt, se on mielestäni ihan oman postauksen arvoinen juttu.

Kohta alkaa tosin olla sen verran viileää aamuisin, että ihan avokkailla ei enää tarkene. Ajattelin viedä molemmat parit officelle, onhan se mukava vaihtaa sisäkengät jalkaan etenkin sadepäivinä ja miksei muutenkin.


Puuterinroosa röyhelöunelma

maanantai 18. syyskuu 2017

Nyt on tapahtunut varsinainen röyhelönkieltäjän takinkääntö!

Aikaisemmin en voinut kuvitellakaan, että pistäisin päälleni yhtään mitään, missä on mitään niin söpöliiniä kuin metrikaupalla poimutettua rimpsua. En, vaikka tuo klassinen koristelutyyli on surffaillut trendiaallon huipulla jo useamman sesongin.

Sen paremmin sinänsä tyylikäs viktoriaaninen goottitrendi kuin kesäisen raikas raitapuuvillavillitys ei innostanut uudistamaan omaa garderobia, vaikka muiden yllä noitakin tulkintoja röyhelöistä ihailin kovastikin.

Ajattelin, että tässä on nyt vaihteeksi yksi silloin tällöin eteen tulevia asioita, jotka ei vain ole minun juttuni.

En nyt ollut mitenkään erityisesti päättänyt, että jätän röyhelöt kokonaan väliin. Tilanne oli vain se, että se oikea ei ollut tullut vielä kohdalle. Sitten tapahtui niin, että törmäsin Henkan alessa puuterinroosaan H&M Premium Quality -sarjan silkkipaitaan ja tiesin, että nyt se oli menoa.

Sävyltään paita on ihan mielettömän upea, vaaleanpunainen joo, mutta tosi ihanasti lämpimän harmaaseen taittava. Tietyssä valaistuksessa se näyttää ihan harmaalta, lämpimän sävyisessä ilta-auringossa taas ihan vaaleanpunaiselta.


Väriäkin enemmän tykkään paidan leikkauksesta. Melkein lepakkomaiset hihat ja rimssukaitaleiden sijoittelu assosioituu mielessäni merirosvopaitoihin – vain hihansuiden röyhelöt puuttuvat (onneksi – eihän sellaiset olisi kovin kätevät toimistolla!). Vanhalle Pirates of the Caribbean -fanille fiilis on just oikea.

Miehustan pikkuruisista paidan kankaalla päällystetyistä napeista tykkään myös kovasti – samoin kapeasta poimutetusta kauluksesta. Molemmat ovat oikeastaan yllättävän romanttisia ja klassisen feminiinisiä yksityiskohtia, joihin en välttämättä yleensä helpolla ihastu.

Ehkä se on tässäkin tapauksessa niin, että kunhan oikea versio tulee vastaan, sitä ei voi vastustaa. Niinhän ne sanovat, että jokaiselle löytyy se oikea kirkkaanpunaisen huulipunan sävy, sama näyttää pätevän myös röyhelöihin.

 

  • silkkipaita, H&M
  • housut, H&M
  • kengät, Vagabond
  • laukku, Mulberry


Kirjoittanut Minttu KLO 22:27 Kommentit pois päältä artikkelissa Puuterinroosa röyhelöunelma

TUNNISTEET:

Muissa blogeissa aiheesta: Lookbook Muoti Oma tyyli

 

Mini-detox ja huippuhyvä porkkana-inkiväärismoothie

sunnuntai 17. syyskuu 2017

Hankin jokin aika sitten suoliston bakteerihyvinvointia käsittelevän kirjan Food Pharmacy (Lina Nertby Aurell & Mia Clase). Tiedän, tuo kuullostaa aivan hirvittävältä nörtteilyltä ja sitä se kyllä vähän onkin. Toisaalta kirja on kirjoitettu kepeällä ja arkipäiväisellä otteella, mutta ainakin viiteluettelon perusteella ohjeiden ja neuvojen takana on ihan oikeaa tutkimusta eikä vain hipahtavaa mutu-tuntemusta.

Jouduin vähän aikaa sitten syömään kymmenen päivän antibioottikuurin ja sen jäljiltä mahani oli niin sekaisin, että päätin kurkistaa, josko kirjasta löytyisi hyviä vinkkejä tasapainon löytämiseen. Ja löytyihän sieltä!

Innostuin valmistamaan kurkuma-shotteja, anti-inflammatorista granolaa ja lopulta päätin aloittaa suoliston bakteerihyvinvointiin tähtäävän mini-detoxin. En siis mitään sen kummempaa kuuria, mutta testaan nyt jonkin aikaa, miltä olo tuntuu, kun jättää sokerin ja valkoisen viljan kokonaan pois.

Porkkana-inkiväärismoothie ei ole kyseisen kirjan ohje, mutta kaikki suositellut elementit on mukana. Hyviä rasvoja, monipuolisesti vitamiineja ja antioksidantteja sekä anti-inflammatoriset inkivääri ja kurkuma. Pippurin ja omenasiiderietikan ansiosta smoothie on herkullisen ruokaisa.

Smoothiessa on runsaasti makua ja kirpsakkuutta – eli se ei ulkonäöstään huolimatta maistu lainkaan vauvanruualle!

PORKKANA-INKIVÄÄRISMOOTHIE

(2 annosta)

Ainekset:

  • 3 isohkoa porkkanaa
  • 1 kypsä avokado
  • 3 cm pätkä tuoretta inkivääriä (noin kahden sormen paksuinen)
  • 1 rkl kookosöljyä
  • 5 cm pala purjosipulia
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 4 dl vettä
  • 1 reilu tl kurkumaa
  • 1/2 tl currya
  • 1/2 tl cayennepippuria
  • 1 rkl omenasiiderietikkaa
  • hyppysellinen suolaa
  • persiljasilppua koristeeksi

Valmistus:

  • Kuori valkosipuli, halkaise ja pese purjo huolellisesti. Kuori inkivääri, poista avokadon kuori ja kivi. Pilko porkkanoita vähän pienemmäksi (pese tarvittaessa).
  • Laita kaikki ainekset blenderiin ja huruttele tasaiseksi. Lisää vettä, jos haluat smoothiesta juoksevampaa.

Vielä en nyt voi väittää havainneeni mitään järisyttävää muutosta olotilassa. Mutta ehkei sitä mikään super-hyper-food vaikuta heti yhden päivän jälkeen. Aion nyt kuitenkin jatkaa tällä linjalla jonkin aikaa – katsotaan josko vaikka viikon päästä olisi jo jotain raportoitavaa!


Kesän lempparihame toimii toimistolla

perjantai 15. syyskuu 2017

Periaatteessa olen sitä mieltä, että lähestulkoon kaikki vaatteet käyvät ympärivuotiseen käyttöön. Erityisesti, jos puhutaan niistä kuuluisista ”pukeutumispalapelin peruspilareista”.

Käytännössä olen todennut, että ei se ihan niin mene. Vaikka teoriassa jokin vaate sopisikin oikein yhdisteltynä ihan mihin tahansa sesonkiin, omat assosiaatiot tiettyyn vuodenaikaan on ihan liian voimakkaat – eli kyseiset vetimet saavat kiltisti odotella vaatekaapissa seuraavaa käyttökertaa tai pahimmillaan muuttaa kierrätyslaatikkoon.

Tietty on lukemattomia vaatteita – jopa kokonaisia asuja – joihin voi pukeutua ihan riippumatta siitä, mikä sesonki on menossa. Itse voin esim. pukeutua siisteihin farkkuihin, t-paitaan ja neuletakkiin/jakkuun käytännöllisesti katsoen ihan milloin vain.

Sesonkiajattelu iskee yleensä niihin vähän erilaisempiin, värikkäämpiin ja yhtenä sesonkina super-tehokäytössä olleisiin vaatteisiin.

En siis usko, että koko kevään ja kesän käytetyin vaatteeni – Dagmarin neulehame – tulee olemaan erityinen suosikkini syksyn pimetessä, mutta yllättävän kivasti se on taipunut näihin alkusyksyn lämpimiin päiviin, vaikka sesonki onkin periaatteessa vaihtunut. Välillä neulehame on tosin tuntunut hiukan turhankin rennolta toimistolle, mutta näin perjantaina se sopii hyvin. Casual Friday -fiilistä korostaa tietty vielä erityisesti tuo joskus aikoinaan Karkilta saamani printtitoppi.

Printtitopin tarina on sikäli hauska, että sain sen Karkilta, koska neito onnistui joskus muinoin hukkaamaan/tuhoamaan/unohtamaan jonnekin/jotain muuta, mitä hädin tuskin parikymppiset tekevät vaatteilleen suuresti rakastamani 5Preview + Weekday -topin (se oli tuo musta toppi, jos nyt satuit klikkaamaan linkkiä). Äiskältä lainattua toppia ei tietenkään löytynyt mistään ja hyvitykseksi sain sitten tuon, piirun verran vähemmän eksklusiivisen ja ilmaisultaan suorasukaisemman Forever21:in topin. Tykkään, kun vaatteilla on tarina ja siksi printtitoppi on mielestäni kaikessa 00-lukuisuudessaan tosi hauska.

Tänään on vuoroin satanut kaatamalla ja vuoroin paistanut. Arvuuttelin aamulla mokkakenkien kanssa liikkeellelähtöä, mutta onnistuin välttämään sadekuurot sekä aamun että iltapäivän työmatkoilla ja jopa lounastunnin kävelylenkillä sade yltyi vasta, kun olin vain muutaman metrin päässä officelta. Jos tänään olisi ollut maanantai, tuurillani kaikki olisi mennyt tismalleen päinvastoin.

Ihanat mokkaiset työkengät on kesän alehankinta, ja niistä olisi tarkoitus kirjoitella ihan erikseen. Siis oikeasti, miten hurjan vaikeaa onkaan löytää asiallisia sling-back -kenkiä, jotka eivät ole auki varpaiden kohdalta edestä?

 

  • toppi, Forever21
  • kauluspaita, Cheap Monday
  • hame, Dagmar
  • kengät, Vagabond


Kirjoittanut Minttu KLO 22:38 Kommentit pois päältä artikkelissa Kesän lempparihame toimii toimistolla

TUNNISTEET:

Muissa blogeissa aiheesta: Lookbook Muoti Oma tyyli

 

Sitruunainen tonnikalapasta

torstai 14. syyskuu 2017

Siis kertakaikkiaan apua, millainen viikko tämäkin on taas ollut! Jo toinen peräkkäin, jolloin tuntuu, että ei ehdi tehdä mitään muuta kuin juosta hikipäässä paikasta ja palaverista toiseen. Kivaa on ollut, mutta ai että, miten mukavaa, että kohta on viikonloppu ilman mitään ohjelmaa!

En ikinä selviytyisi ankarasta suorittamisesta ilman hyvää, mutta salamannopeasti valmistuvaa ruokaa. Tässä on yksi luottoreseptini, joka pelastaa, kun työpäivä on venähtänyt ylipitkäksi, eikä kunnon ruokaa ole tullut syötyä koko päivänä.

Sitruunainen tonnikalapasta täyttää ihanan kevyellä ja raikkaalla tavalla. Reilusta annoksesta jää helposti myös lounaslaatikko pelastamaan seuraavan päivän ruokailut.

SITRUUNAINEN TONNIKALAPASTA

(2 annosta + 2 – 3 lounaslaatikkoa)

Ainekset:

  • 4 hengen annos spaghettia tai nauhapastaa
  • 1 punasipuli
  • 2 sitruunaa
  • 2 x 200 g purkkia veteen säilöttyä tonnikalaa (sertifioitua!)
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 ruukku tuoretta tilliä
  • suolaa
  • pippuria myllystä

Valmistus: 

  • Keitä pasta paketin ohjeen mukaan reilusti suolatussa vedessä.
  • Pilko punasipuli pieneksi. Pese sitruunat hyvin ja raasta niiden kuoren keltainen osa hienojakoisella raastimella & purista mehu.
  • Sekoita sitruunankuoriraaste, sitruunanmehu, valutetut tonnikalat, pilkottu punasipuli ja oliiviöljy isossa kulhossa. Nostele keitetty pasta sekaan.
  • Hakkaa tilli pieneksi ja nostele pastan sekaan. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan.

Pasta ei ole niitä kaikkein kiitollisimpia lounaslaatikkoon pakattavia ruokalajeja, mutta tämä kestää kyllä mainiosti seuraavaan päivään. Rakastan kaikkea ruokaa, mikä maistuu sitruunalle ja tässä maku vain tiivistyy seuraavaan päivään.

Jos ihan totta puhutaan, meikäläisen sinkkutaloudessa kävi niin, että neljän hengen annoksesta livahti kaksi lounaslaatikkoa pakastimeen. Söin niistä tänään toisen enkä löytänyt moitteen sijaa sen paremmin koostumuksessa kuin maussakaan! Voisiko olla, että tuo klassinen spaghetti kestäisi pakastamista paremmin kuin tagliatellet sun muut?