MET-gaala 2018

keskiviikko 23. toukokuun 2018

Pikkuhiljaa tässä alkaa toipua viikonloppuisesta häähuumasta… Kertakaikkiaan aivan mieletöntä, miten järkyttävän onnellisilta ja rakastuneilta Meghan ja Harry näyttivät aivan koko ajan. Täytyy tunnustaa, että tuli kyllä tiristettyä kyynel jos toinenkin lauantain aikana.

Palaan aivan varmasti vielä sekä upean tuoreen herttuattaren asuihin että vieraiden tyyleihin (I got one word for you: Amal Clooney!!), mutta tämän vuoden MET-gaala oli taas niin herkullinen, että palataan nyt ensinnä siihen hetkeksi.

Vuoden fashion-näkökulmasta ehdottomasti huikein tapahtuma keräsi jälleen yhteen muodin suurvaikuttajat, tyyli-ikonit ja A-listan celebrityt. Ei ihme, että ilmassa on pientä kilpavarustelun tuntua, mikä johtaa helposti ei niin tyylikkäisiin ylilyönteihin (I’m looking at you SJP).

Teema tänä vuonna ei ollut sen vähempää kuin: ”Heavenly Bodies: Fashion and the Catholic Imagination”. Kun ottaa huomioon, miten populäärikulttuuri on koko modernin ajan flirttaillut nimenomaan katolisen kirkon kuvastolla (vaikka muutkin ovat toki saaneet osansa!), ei ollut mikään yllätys, että puvut olivat kertakaikkiaan upeita!

Vaikka MET-gaalan puvut eivät sinänsä olekaan sovellettevissa ihan jokatytön bileasuiksi, on tapahtuman asema trendien edelläkävijänä kiistaton. Eli tästä nyt sitten vaan poimimaan mausteita omaan juhlapukeutumiseen. Itse ajattelin aloittaa metsästämällä jonkun kivan hiuspannan, missä olisi ylöspäin sojottavia piikkejä ja kultalangalla sekä paljeteilla/strasseilla koristellun juhlatopin.

Tässä inspiraatiota ja Mintun MET-suosikit:

Alicia Vikander – Ruotsin lahja elokuvia rakastavalle maailmalle. Louis Vuittonin ambassadorina jo useamman sesongin toiminut näyttelijä oli pukeutunut elegantin linjakkaaseen mustavalkoiseen asuun. Jostain syystä keeppi, hanskat ja koko kokonaisuus antaa nasevasti teeman mukaiset nunnamaiset vibat, vaikka tarkemmin ajateltuna, mikään osanen ei sinänsä ole sitä itseään.

Tästä myös kaikille en-halua-näyttää-allejani-mutta-shaali-tuntuu-ihan-tylsältä -ajatusten kanssa painiville kiva ja trendikäs vaihtoehto. Kevyestä kankaasta valmistettu kellotettu keeppi on helppo kantaa ja olkapäät pysyvät katseilta piilossa ilman, että kokonaisuudesta tulee liian puettu.

Blake Lively – spontaani ajatukseni MET-gaalaa katsellessani oli, että tämä asu on hienoin evö. Nyt hetken aikaa kuvastoa sulateltuani, olen tullut ehkä aavistuksen toisiin ajatuksiin, mutta edelleenkin Versacen signeeraama huikea luomus on mielestäni yksi illan upeimmista. Runsaat kirjailut, jalokivivärit, kulta ja kimallus sopivat teemaan täydellisesti ja Blake Livelyn uljas olemus kantaa vaativan puvun aivan just eikä melkein.

Tässä tuli myös erityisesti sellainen olo, että ehostuksella on haettu ikonien väri- ja tyylimaisemaa. Tosin en kyllä ole mikään ikonitaiteen asiantuntija, joten voin olla kyllä väärässäkin.

Gardi B – Jeremy Scottin (Moschino) suunnittelma yltäkylläinen asu toistaa myöskin ikonitaiteen koristeellisia elementtejä kiiltävin koristekivin ja runsaine helmiaplikaatioineen. Oman lisänsä symboliikkaan tuo Gardi B:n selkeästi näkyvä vauvamasu.

Madonna – tämän vuoden MET-gaalan teema oli kuin räätälöity Madonnalle. Kuka muu pop-taiteilija olisi yhtä itsestäänselvästi ottanut katolisen kirkon teemat ja kuvaston osaksi julkista esiintymistään? Ei kukaan, ainakaan samassa laajuudessa.

Madonnan uskotun lempparisuunnittelijan, Jean Paul Gaultierin (on vastuussa mm. Madonnan ”Blond Ambition Tour” -kiertueen ikonisesta kultatötterökorsetista) suunnittelema asu ei ehkä ollut illan säväyttävimpiä, mutta en olisi mitenkään voinut jättää vanhaa idoliani pois listalta. Toisaalta tässä kuvassa ei ihan täysin näy, miten puvun miehustan verkko-osuuden muodostavat tyylikkäästi ristin…

Michelle Williams – klassisen runsaan ikoni-tyylin rinnalla bongasin myös pari tosi ihanaa klassisesta Jeanne d’Arc -henkisestä tyylistä inspiroitunutta asua. Louis Vuittonin haarniskamainen hopeaa kirjailua, nahkaa ja näyttäviä pyöreitä niittejä yhdistelevä juhlapuku osoittaa jälleen kerran, että ollakseen todella elegantti ja upea, ei todellakaan tarvitse esitellä ylenpalttisesti paljasta pintaa.

Rihanna – on kyllä aina ihan oma lukunsa. Vaikka miten ajattelen, että olen tottunut lukemaan fashion-kuvastoa ja osaan ymmärtää, että ei ole tarkoituskaan, että tässä olisi nyt esimerkki siitä, miten keski-ikäinen Minttu pukeutuu tyttären kihlajaisiin. Siitä huolimatta menee aina hetki, ennenkuin osaan sulatella Ms Tyylitaiturin huikeimmat asut.

Jos olisin kirjoittanut tämän postauksen välittömästi MET-gaalan jälkeen, olisin ollut varsin epäileväinen Rihannan tyylin hienoudesta ja olisin julistanut Blake Livelyn ehdottomasti illan kuningattareksi. Nyt asiaa hetken sulateltuani alan olla toista mieltä, ja olen valmis liittymään siihen kuoroon, joka huokaillen ylistää Margielan signeeraaman luomuksen upeutta.

Solange Knowles – pisara huumoria ja pehmeää kapinallisuuttaa saa aina Mintun sulamaan. Solange Knowlesin Iris van Herpenin suunnittelema puku ja itseasiassa koko asu oli kunnianosoitus ihan muille voimille kuin mitä katolinen kirkko perinteisesti edustaa. Puvun tarkoitus on toistaa voimakkaasti suojelevan, puhdistavan ja menneisyyden haamuista irti pääsemistä tukevan kristallin, mustan obsidianin olemusta.

Solange Knowlesilla oli myös mukanaan mustista Swarowski-kristalleista punotussa verkkokassissa puhdistavasta voimastaan kuuluisa ”Florida Water” -pullo. Samaista vettä kutsutaan myös ikuisen nuoruuden lähteeksi, joten voi vain miettiä, millaisia noitahommia Solangella oli mielessä.

Zendaya – vaikuttaa vähän siltä, että Versacen tähti on jälleen nousussa, tai sitten vain MET-gaalan teema osui erityisen hyvin juuri heille. Jokatapauksessa tämäkin aivan huikean upea Jean d’Arc -asu on peräisin Donatellan valvovan silmän alta. Erityispisteet kertakaikkiaan onnistueesta  ja kokonaisuuteen sopivasta kampauksesta!

Tähän loppuun on nyt ihan pakko vinkata elokuvasta, jota olen odottanut malttamattomana teattereihin siitä lähtien, kun kuulin Peetulta, että tällainen on tulossa – eli vähintään viimeiset puoli vuotta:

Täytyy tunnustaa, että olen fanittanut ihan täpöillä kaikkia aikaisempiakin Ocean’s -leffoja, mutta ei tarvitse kuin katsoa tuo traileri ja olen aivan varma, että tässä tulee vuosikymmenen PARAS viihdeleffa ikinä!

Kuvista kiitos: Elle.se, Vogue.com, Popsugar.com


10 Responses to “MET-gaala 2018”

  1. Avatar u sanoo:

    Mä en lämmennyt tällä kerralla gaalan puvuille. Viime vuosien aikana on noussut kohu toisensa perään kulttuurisesta omimisesta ja vaikka olen ollut ymmärtävinäni, että ajatusmallilla pyritään suojelemaan lähinnä alisteisessa asemassa olevia, niin MET-gaalan kristinuskon kuvastoa toisintavat asut tuntuivat silti jotenkin pahalta. Ehkä siksi, että Suomessa uskonnollisuutta kuitenkin pidetään helposti jotenkin vähän ”hölmön” merkkinä. Tarkoitan tällä nyt esimerkiksi sitä, että enkeleihin uskomista pidetään hassuna ja aika harva kristittyjen jumalaankaan uskovista kai kirjaimellisesti uskoo tarinan Jeesuksen ylösnousemuksesta. Tätä taustaa vasten kristinuskokin tuntuu olevan valtavirtaan verrattuna olevan ylenkatsottua kulttuuria.

    Epäilemättä tästä on käyty keskustelua ja selitetty asia parhain päin, mutta omaan silmään sellaista keskustelua ei ole sattunut. Enkä mä nyt varsinaisesti mieltänyt pahoittanut, mutta jotenkin tuntui oudolta, kun aihe on ollut herkkä viime aikoina.

    • Avatar Nimetön sanoo:

      Mulla tuli kans toi kulttuurin omiminen mieleen.

      Rohkeinpana pukeutujana koin Scarlett Johanssonin, jonka yllä nähtiin Marchesan mekko. Asu ei sinänsä ollut mun mielestä mitenkään erityisan wow, mutta arvostan sitä, että joku uskaltaa julkisesti osoittaa tukensa Georgina Chapmanille. Syytönhän hän on miehensä rikoksiin.

      • Minttu Minttu sanoo:

        Ihan hyvä pointti!

        Omat listaukseni teen kuitenkin aina aivan puhtaasti sillä perusteella, miten koen asukokonaisuuden sopivan tilaisuuteen/teemaan/kantajalleen. Jätän tietoisesti kaikki poliittiset kannanotot pois – vaikka joskus ko. puvut päätyvät siitä huolimatta listalleni. Taustani on kuitenkin olla muotiblogi, ja vaikka nykyään genreni onkin lähinnä lifestyle, en pääse mihinkään siitä, että pohjimmiltani olen kuitenkin muotitieteilijä. :)

        • Avatar Nimetön sanoo:

          Aivan ja asuja on hyvä tarkastella myös puhtaasti esteettisistä näkökulmista. Itse jotenkin innostuin Johanssonin kannanotosta :)

          Zendayan asu oli kuitenkin mielestäni gaalan kaunein.

          • Minttu Minttu sanoo:

            Se on hyvän asukokonaisuuden merkki, jos siitä innostuu jollain tasolla – ehdottomasti! Ja onneksi tämä erityisesti on aihealue, jossa ei todellakaan ole vain yhtä totuutta. :)

    • Minttu Minttu sanoo:

      Itsellänikin aina vaihtelee tosi paljon se, minkä suhteen olen herkkänä… Se kai kuuluu vähän asiaan. :)

      Itse en koe katolisen kirkon symbolien ja kuvaston käyttämistä kulttuurisena omimisena, sillä käsittääkseni he ovat käyttäneet puolet historiastaan pakottamalla käännynnäiset muottiinsa. (Itse uskosta en sano siis mitään, puhun vain näistä ulkoisista artefakteista). Lisäksi monet katoliseksi tänä päivänä koetut visuaaliset ilmaisut, ovat olleet aikanaan ihan yleistä tapaa ja käytäntöä. Kirkon ansiosta kuvasto on jäänyt olemaan (vaikkei ehkä aina elämään).

  2. Avatar Veera sanoo:

    Kiitos postauksesta, Harryn & Meghanin häävieraiden asujen analyysiä odotellaan jo!

    Itse tähän Met Galan teemaan liittyen on kaikenlaisia ajatuksia, mutta kulttuurinen omiminen ei mielestäni liity asiaan millään lailla. Katolisen uskon vaikutteita on näkynyt muodissa iät ja ajat ja lisäksi osa nimekkäimmistä suunnittelijoista elää katolisen kirkon vaikutuspiirin alla (kulttuurillisesti ainakin, jos ei suoraan uskonnollisesti) , joten jos he haluavat ammentaa katolisuudesta inspiraatiota ja jakaa näkemystään muille, en näe siinä mitään pahaa. Ei kukaan ”omista” uskoa, ei edes paavi.

    Vähän etukäteen jännitti, mitä paikkoja vilautellaan tämän vuoden asuissa, mutta luojan kiitos (no pun intended), mitään ihan räävitöntä anatomian näytöstä ei ollut tarjolla. Ja niillekin, joilla näkyi teemaan nähden vähän mauttomasti lihaa, se häpeä oli ihan pukeutujan oma moka (ellei asun inspiraatio ollut joku synnillisempi osa uskoa), eikä siitä muiden tule pillastua.

    Näyttely itsessään olisi varmasti upea kokemus pelkästään tekniikoidenkin puolesta, mutta valitettavasti rahatilanteeni sallii näyttelypukuihin tutustumisen vain näytöltä. Silti, mielenkiintoinen ja uusia näkökulmia avaava teema.

    Mutta tosiaan, kiitos postauksesta ja asiantuntevista kommenteistasi. Niitä on aina mukavaa lukea ja joka kerta tuntuu myös oppivan jotain uutta. Ja vaikka olisit jostain asiasta kriittinen, et kirjoita siitä ilkeästi. Se on mielestäni taito, johon tuntuu nykyään törmäävän valitettavan harvoin.

    • Minttu Minttu sanoo:

      Tosi ihana kuulla, että tykkäsit katsauksestani!

      Olen tosiaan ihan samaa mieltä, että uskontoon – etenkään valtauskontoon – ei voi soveltaa kulttuurisen omimisen sääntöjä. Jos sille linjalle lähdettäisiin, olisin sitä mieltä, että etenkin katolinen kirkko koristeellisuudessaan (mutta toki myös kaikki muut) on ennemminkin siellä omivalla puolella, jos mentäisiin kaiken ilmaisun ytimeen.

      Ja siitäkin olen täysin samaa mieltä, että olisi kertakaikkiaan hienoa päästä näkemään tuo kyseinen näyttely!

    • Avatar Nimetön sanoo:

      Olihan siellä monissa asuissa elementtejä myös muista uskonnoista kuin kristinuskosta.

      Itseäni ne eivät häiritse, mutta herätti pohtimaan asiaa.

      • Minttu Minttu sanoo:

        Ja pohtiminen on yleensä aina hyvästä! Juuri sellaisissa tilanteissa sitä oikeastaan vasta havahtuu siihen, että termi ”muoti” ei todellakaan ole synonyymi shoppailulle – ja että välillä muoti voi ilmaisullaan tulla lähelle taidetta.