Be a lady, they said – tai ole edes hyvä jätkä

sunnuntai 08. maaliskuun 2020

Hyvää naisten päivää!

Hyvää naistenpäivää just sulle, joka tunnet itsesi toivotuksien ihanaksi, upeaksi naiseksi ja sulle, joka et. Ja sulle, joka tuskailet naiseutesi kanssa, tunnet itsesi vääränlaiseksi, väärällä tavalla naiseksi, ei ollenkaan tai oikealla tavalla naiselliseksi.

Hyvää naistenpäivää just sulle, joka et tunne olevasi nainen. Ehkä siksi, että olet mies tai jotain muuta. Tai lopen väsynyt pohtimaan, mikä minä sitten oikein olen.

Hyvää naistenpäivää!

Kuulin jonkun huutelevan, että ei naistenpäivää enää tarvita, tasa-arvo on toteunut jo. Ja tottahan se on, että sukupuolten välinen tasa-arvo on edistynyt täällä hyvinvoivassa Pohjolassa ihan hurjasti jopa oman aikuisikäni aikana, vaikka katsonkin eläneeni kutakuinkin modernia todellisuutta. Edes teiniaikani ei ole sitä myyttistä ”ennenvanhaan”:ia, jolloin asiat olivat perinjuurin toisin.

Ei kuitenkaan tarvitse lähteä etsimään esimerkkejä kolmannesta maailmasta tai kulttuurisesti erilaisista yhteiskunnista löytääkseen konkreettista näyttöä siitä, miten tasa-arvo ja ihmisyys edellä asioiden raamittaminen on vielä kaukainen haave.

Amerikkalainen nuori runoilija, Camille Rainville, kiteyttää runossaan ”Be a Lady” asian paremmin kuin mitä ikinä itse osaisin. Cynthia Nixon lukee runon sellaisella intensiteetillä, että on ihme, jollei viesti mene perille. ”Kaikki” ovat varmasti jo valtavaksi viraalihitiksi nousseen videon nähneet, mutta sen sietää kyllä katsella uudelleen.

Kannattaa myös pitää mielessä, että kaikki videon kuvasto on peräisin mainoksista, elokuvista, normaalista mediasta. Tätä kun syötetään alitajuntaan ja ajattelukeskukseen 24/7, ei ihme, jos mitä oudoimmat asiat alkavat tuntua aivan loogisilta ja normaaleilta ympäristön odotuksilta.

Ihan erikseen pitää nyt selventää, että tämä ei ole mikään naiset-miehet vastakkainasettelutilanne. Omaan elämääni eniten vaikuttaneet miehet, oma isäni ja Karkin ja Peetun isä, ovat olleet siinä mielessä varsin tasa-arvoisia, että olen saanut hyvin vapaat kädet häröillä, toteuttaa itseäni ja muuttaa mieltäni aina, kun on siltä tuntunut. Pukeutuakin miten sattuu, testailla rajojani, käyttäytyä huonosti. Toisenlaisiakin on toki matkan varrella osunut kohdalle.

Äiti on se, joka välillä voimakkaastikin yritti puristaa Mintusta sekä ulkoisesti että elämänvalinnoiltaan paremmin patriarkaalisen yhteiskunnan naiselle tarjoamaan muottiin sopivaa. Hyvää tarkoittaen tietenkin, mutta rivien välissä moite: ”mitä naapuritkin ajattelee.”

Ylipäätään tasa-arvo ei ole mikään vastakkainasettelutilanne. On jotenkin turhauttavaa, ihan kertakaikkiaan älyttömän turhauttavaa, että yhä vieläkin jonkun mielestä se, että kaikilla on asiat yhtä hyvin, on joltakulta pois.

Mitä oikeastaan kaikkein eniten haluaisin toivottaa, on lempeys, suvaitsevaisuus ja vapaus ihan kaikkia kanssaihmisiä kohtaan. Ja naisille: tuetaan ja tsempataan toinen toisiamme! Yhden meistä menestys ei ole sinulta (eikä minulta!) pois – päinvastoin. Tasa-arvo ei ole enää utopistinen haave, mutta työ ei ole vielä lähimainkaan tehty. Taistelun ei tarvitse olla hampaat irvessä tappelemista, se voi myös olla itsestään selvästi paikkansa ottamista. Meidän kaikkien hurraa-huudot kaikukoon aina, kun joku pistää vapaavalintaisen lasikaton tuhannen päreiksi!

Here’s to strong women. May we know them. May we be them.
May we raise them.


4 Responses to “Be a lady, they said – tai ole edes hyvä jätkä”

  1. Avatar Nimetön sanoo:

    Todella hyvin sanottu <3

  2. Avatar Antti sanoo:

    Naisasia on edelleenkin tärkeä asia ja nyt minä tulin katsoneeksi myös tuon videon, joka (runo ja video) todellakin keskittyy kovasti ulkonäköasioihin, joita todellakin naisille kovasti tyrkytetään. Eikä siinä mitään, ulkonäköasiat voivat olla kiinnostavia, ja kiva ulkonäkö on kiva, mutta kuten viimeistään nyt tiedämme, se voi johtaa myös ongelmiin, vakaviin ongelmiin.

    Yksi ratkaisu on tietenkin ”ulkonäköasioiden vähentäminen” – tavalla tai toisella, mutta tässä vaiheessa luulen, että kun ihminen löytää jotain merkittävää elämässään, niin ulkonäkökin asettuu paremmin paikoilleen.

    Me ihmiset yksilöinä ja yhteisöinä käsittelemme ja kehitymme kaikenlaisten vastakohtien, vääryyksien ja ylilyöntien kautta, mutta ehkä vähitellen voisimme alkaa kehittyä ihan vaan ”sivistyneesti”.

    • Minttu Minttu sanoo:

      No siis ulkonäköjuttuja joo pinnallisesti tarkasteltuna, mutta sitä kautta myös naisten syyllistäminen, hyväksyminen/hylkääminen, oudoksi tai vaikeaksi leimaaminen. Siis kaikkein karikatyyrisimmillään, että on itse ainakin osittain vastuussa joutuessaan seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Mitäs on semmonen – antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa…

      Ja toisaalta ulkoiseen olemukseen liittyvä keskustelu, kommentointi ja jopa “arvostelu” on mun mielestä ihan paikallaan, kunhan asua tai outfitia tarkastellaan kuten mitä tahansa luovan toiminnan tuloksena syntynyttä luomusta. Taideteoksena jopa.

      Eihän nämä helppoja juttuja ole, sukupuolesta tai muusta riippumatta, mutta siksi niistä pitääkin puhua.

Kommentoi