Hääpäivä kuvina

tiistai 25. elokuun 2020

Karkin ja Cissin häät

Eilen tuli kuluneeksi tasan vuosi Karkin ja Cissin häistä. Ajatella – jo vuosi!!

Lupasin aikoinaan, että saatte vielä oikein kunnon kuvakavalkadin ja kertomuksen päivän kulusta. Eikös se ole ihan paikallaan näin vuosipäivänä palata takaisin ikimuistoiseen päivään, ihanasti järjestettyyn tapahtumaan ja lämminhenkiseen juhlaan, jonka muisto säilyy ikuisesti?

Tässä siis Karkin ja Cissin hääpäivä ammattivalokuvaajan linssin läpi ikuistettuna.

Monenlaista säätöä jäi ihan viime sekunneille. Karkki sai tarpeekseen huonosta ja töykeästä kohtelusta varaamassaan kampaamossa – ja päätti tehdä kampauksensa itse. (Kampaus oli ihana ja pysyi hyvin koko päivän!). Peetun piti ihan alunperin tulla tänne mun luokseni auttamaan käsipuolta äiskää laittautumaan, mutta jonkin verran blogikuvia ottaneena tajusin, että Karkki laahuksensa kanssa on enemmän assisteerauksen tarpeessa.

Virallisista hääposeerauskuvista tuli aivan ihania!

 

Tukholman suomalainen kirkko on aivan ihana! Tunnelmallinen ja kaunis – eikä ollenkaan iso ja kaukaisen oloinen.

Kukkaistyttöinä toimi Cissin siskon kaksi vanhinta tytärtä, Elvira 8 v. ja Emmy 5 v.

Tärkeää kunniatehtävää oli suunniteltu ja harjoiteltu huolellisesti etukäteen. Molemmat nuoret neidot olivat innoissaan ja tärkeänä saamastaan suuresta vastuusta. Kaikki vaikutti olevan ok – tytöt tykkäsivät  uusista mekoistaan ja silkkinauhoilla koristelluista koreista.

Kaksi päivää ennen häitä tuli stoppi. Ei, ei se nyt sitten toiminutkaan, että noin vaan kävellään ruusun terälehtiä kirkon käytävälle sirotellen. Vanhempi siskoksista laittoi ultimatumin: suostumme hommaan vain, jos saadaan olla paljain jaloin kuten Elsa (Frostin sankaritar, olen oppinut).

Sievät kengätkin olisivat olleet kyllä kivat, mutta onhan noissa kahdessa paljasjalkaisessa prinsessatytössä jotain aivan valloittavan keijukaismaista!

Erityiskiitos papille aivan ihanasta, valoisasta ja rakkaudentäyteisestä toimituksesta!

Kirkolta käveltiin Slottsbacken alas rantaan ja laivan tuloa odotellessa otettiin lisää ihania kuvia.

Tässä jo odotellaan laivaa saapuvaksi…

… ja sieltähän se tulee! Ihana tunnelmallinen höyrylaiva, jonka kyydissä juhlaväki siirtyi kohti juhlapaikkaa.

Nelinkertainen hurraa-huuto hääparille, Ett fyrfaldigt leve för brudparet! ”Hipp, hipp… hurra, hurra, hurra, hurra!”

Näin oli juhlat julistettu alkaneeksi!

Vaikea sanoa unelmoiko tämä häävieras paitansa teeman mukaisesti näkevänsä meressä haikaloja. Vai kenties vastarannalla näkyvästä Gröna Lundin huvipuistosta.

Sää oli jokatapauksessa aivan ihana. Ilmassa ei ollut sitäkään vähää syksyn aavistusta kuin nyt tänään ja eilen on ollut – päinvastoin. Jopa merimatkan ajan meitä hemmoteltiin lempeillä tuulilla ja heleällä auringonpaisteella.

Henriksdalin laiturista on muutaman minuutin kävelymatka juhlapaikkaan. Kyllä me vähän suunniteltiin, että pitäisi hankkia sateenvarjot tai jotain. Olin jo katsonut valmiiksi kohtuuhintaiset golf-varjot hääparille – mutta jotenkin me sitten vain oltiin varmoja, että keli pysyy hyvänä. Ja niinhän se sitten tekikin.

Kävelymatka oli kaikkinensa oikein ihana. Etenkin kun ohikulkijat, mukaan luettuna kulmakunnan skeittijengi, huutelivat onnentoivotuksia ja hurraata hääparille.

Päätän raporttini tältä erää tähän tärkeään kuvaan, jossa toast-madamet (yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen) ilmoittavat ensimmäisestä puheesta. Ja siellähän se morsiamen äiti – yours truly – onkin jo noussut toimittamaan kyseistä tehtävää. (Ihanaa muuten saada olla ensimmäinen puheen pitäjä. Itseäni ainakin jännittää aina sen verran, että palaakaan aivan mahtavan ihanasta illallisesta en olisi saanut nieltyä ennenkuin tehtävä oli suoritettu).

Nyt tuntuu siltä, että kaikki jutut tagillä Karkin häät on kirjoitettu. Ja hyvä niin, koska ihan minä päivänä hyvänsä kääntyy uusi sivu myös Mintun elämässä – siitä lisää (tietenkin!), kun sen aika on!

Kuvat: Jonas Norén


Elle Gaala 2020 – pukeutumisinspiraatiota kevään ja kesän juhliin

keskiviikko 18. maaliskuun 2020

Pidetäänkö pieni paussi kaikesta kurjuudesta ja katsellaan hetki kauniita asuja? Kyllä tämä tästä ja kohta päästään taas kerääntymään porukalla, tapaamaan ystäviä ja sukulaisia ja viettämään kaikkia ihania (loppu-)kevään ja kesän juhlia.

Joku ehkä voi pitää ristiriitaisena sitä, että ensin kritisoin ympäristön naisten ulkönäköön ja kaikenlaiseen olemiseen asettamia vaatimuksia ja välillä tiukalta tuntuvia raameja – ja seuraavassa hengenvedossa esittelen mielipiteitäni ihmisten asukokonaisuuksista. Mutta mielestäni nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. En esimerkiksi milloinkaan liitä asujen mukana mitään arvostuksia sinne tai tänne kyseiseen henkilöön liittyen.

Outfit on kokonaisuus, joka käsittää vaatteet, asusteet, kengät, meikit, kampauksen ja mahdolliset muut kokonaisuuteen liittyvät atribuutit. Lopputulos on aina enemmän tai vähemmän luovan prosessin tulos. Kaikki asut eivät luonnollisestikaan täytä samoja kriteereitä ja siksi täällä ei milloinkaan nähdä selkeästi salaa otettuja paparazzi-kuvia.

Punaiselle matolle asukokonaisuus rakennetaan suunnitelmallisesti ja kuvattavaksi asetutaan vapaaehtoisesti. Sama pätee esim. muotiviikkojen yhteydessä otettuihin street style -kuviin.

Eikä vapaaehtoisesti kuvattavaksi suostuvienkaan ihmisten asuja saa arvostella miten sattuu. Näissä Go 4 it vol. 2:en outfit-jutuissa kohtelen asukokonaisuuksia kuten mitä tahansa luovan työn hedelmiä, elokuvia, musiikkia, kirjoja, tv-sarjoja, tauluja, keramiikkakippoja. Kyllähän niitäkin arvostellaan eikä kriitikko syyllisty mihinkään sen kummempaan, vaikkei juuri nyt siitä patsaasta tai tuosta sarjakuva-albumista tykkäisikään.

Näillä saatesanoilla inspiraatiota kevään ja kesän juhlapukeutumiseen Elle gaalan punaiselta matolta!

Emilia de Poret upeassa vintage Thierry Mugler -luomuksessa ja Ellen erinomainen kauneusguru Kakan Hermansson. Metallic (erityisesti hopea), volyymihihat ja statement-pikkulaukut ovat jutun juoni.

Kaikki arvostetuimmat catwalkit valloittanut (Balenciagan löytämä) Ursula Wångander poikansa kanssa. Olen aina ollut vähän heikkona juhlaviin housupukuihin gaala-asuina. Monokromisena kokonaisuudesta tulee erityisen näyttävä. Huomaa metallic-sandaalien ajankohtainen, reilust jalkapöydästä alkaen varpaat paljastava malli.

PR-kentän superammattilainen Lena Patriksson Robin Hood -henkisessä asussa ja kepeän naiselliseen Dioriin verhoutunut Sofi Fahrman.

Muotisuunnittelija Ida Lanto oman merkkinsä luomuksessa. Tykkään kovasti puvun boheemista 70-lukuisesta aurasta. Tuollaiset herkulliset puhvi-hihat toimisivat vallan mainiosti täkäläisessä hileisessä juhannusyössä!

Ida Sjöstedt oli yksi näidenkin juhlien suosikkisuunnittelija, ja hänen pukujaan näkyi punaisella matolla todella monta. Tässä Cherrie Ida Sjöstedtissä, jonka signature, 3D-kukka-aplikaatiot, tuovat kepeyttä, ilmavuutta ja ohittamatonta luksuksen tuntua. Sama idea toimii hyvin pienemmälläkin pinnalla, topissa tai hameessa. Näppärä ompelee itse kukat kiinni asuunsa, jos budjetti ei taivu originaaliluomukseen.

Ellen aina niin cool ja tyylikäs Cia Jansson yhdessä Totêmeen pukeutuneen Pauline de Seran kanssa. Tuo Totêmen smokkirypytysmalli on jo niin laajasti kopioitu, että perustajaparivaljakko ex-bloggari Elin Klingin johdolla voivat onnitella itseään. Muistaakseni se oli itse Coco Chanel, joka sanoi kopioinnin olevan korkein mahdollinen imartelun muoto!

Upea ”vår tid är nu” -tähti Hedda Stiernstedtin huikean puvun on suunnitellut Jon Allensten. Näyttävä ja upea kertakaikkiaan!! Tosin ei ehkä ihan Markus-serkun ylppäreille sopivaa inspiraatiota tässä. Haha!

Fares Faresin puku Tiger of Sweden ja Clara Hallencreutzin Ida Lanto. Poltettua kuparia näkyi yllättävän paljon vieraiden yllä. Tavallisesti tuollaiset lämpimänmurretut sävyt mielletään syksyyn, mutta upealtahan se näyttää myös kesällä. Tosin sametti ei ehkä ole se kaikkein osuvin valinta kesäpuvun materiaaliksi.

Adina Folin Diana Orvingin luomuksessa. Kuten sanottu – yleensä joulun ja uuden vuoden ajan juhliin assosioidut metalliset materiaalit ja sävyt on nyt tosi pinnalla myös kevät- ja kesäpukeutumisessa. Tykkään myös aivan valtavasti mekon materiaalin antamasta vaikutelmasta. Kaikessa metallisuudessaan se jostain syystä tuo mieleeni kuohuvan meren. Vauva asusteena on tietty hurjan suloinen, mutta hei – vauva asusteena?

Beatrice Eli ja Ida Klamborn. Jos jotain kaipaan kuopatuilta Tukholman muotiviikoilta, on se mahdollisuus seurata uusien luovien hahmojen löytymistä ja uran nousua. Yksi viimeisimpiä ihastuksiani oli Ida Klamborn (tässä omassa luomuksessaan). Häneltä voi hyvin ottaa mallia, miten cowboy-hapsut taipuu juhlaan olematta liian jii-haa.

Iki-ihanat First Aid Kit -sisarukset Klara ja Johanna Söderberg. Tästä voisin kopioida kaikki molempien asujen osat – ja vielä lisäksi sen, miten matsata asut olematta liian matchy-matchy. Mutta erityisesti kiinnittäisin huomiota siihen, miten tarkoin valituilla kengillä ja laukulla on valtavan suuri merkitys kokonaisilmeeseen. Täydet pisteet molemmille!

Valerie Afalon puku Valerie Afalo. Oikeastaan asu on aivan liian hempeä ja herkkä omaan makuuni. Mekko vaatisi vähintään maihinnousukenkiä ja niitein koristeltua laukkua kaverikseen. Halusin kuitenkin tämän mukaan kahdesta syystä: edestä lyhyen, takaa pitkän helman paluu ja niiin hienot metallic-avokkaat.

Vielä yksi Ida Sjöstedt Katarina Sandströmin yllä. Onhan tuo nyt niin ihana! Malliesimerkki siitä, miten suloinen, naisellinen ja ihana ei todellakaan tarkoita samaa kuin ällömakea ja infantiili. Ja vaikka tietolähteeni ei asiaa varmistakaan, olen aivan varma, että Sandströmin avecin mekko on myös Ida Sjöstedt.

Noniin, kai sitä sitten pitää taas tsekata viimeisimmät uutiset… Mutta muistakaa: kyllä tämä tästä!!

Kaikki kuvat: Elle.se


Oscar Gaala 2020 – parhaat puvut!

keskiviikko 19. helmikuun 2020

Töissä on edelleenkin ihan kreisi kiire ja paljon tekemistä, mutta sitä suuremalla syyllä on paikallaan sukeltaa hetkeksi tämän vuoden Oscar gaalan punaisen maton tarjoamaan glamouriin!

Itse juhlahan oli jo reilu viikko sitten, mutta eihän kauniiden mekkojen hohto niin nopeasti haihdu, etteikö niistä voisi vielä tänäänkin puhua. Upeita asukokonaisuuksia, huikeita ompelutaiteen huippusuorituksia ja ripaus outfitiin kätkettyjä viestejä oli tämänkin vuoden tunnusmerkit. Tässä omat suosikkini ei missään erityisessä järjestyksessä.

Cynthia Erivo, Atelier Versace

Valkoinen on yksi tämän vuoden suosikkiväreistä samoin kuin kristallit ja mesh yksityiskohtina. Cynthia Erivo, Oscar gaalan ekakertalainen, on onnistunut yhdistämään kaikki todella upeaksi kokonaisuudeksi. Tykkään myös astetta rokummasta stailauksesta sumusilmämeikkeineen ja näyttävine kynsineen. Sen ansiosta kokonaisuus on kaikesta glamourista huolimatta virkistävän rouhea.

Janelle Monae, Ralph Lauren

168 000 Swarowski-kristallia valaisee Janelle Monaen mykistävän upean puvun. Raskaasti valuva huppu, aistillisen ihonmyötäiset hihat ja samanaikaisesti sekä vintage-henkinen että futuristinen A-linjainen helma muodostavat yhdessä yhden tämän vuoden näyttävimmistä kokonaisuuksista. Tämän kun olisi saanut nähdä livenä!!

Margot Robbie, Chanel (vintage)

Ihan nyt ensimmäiseksi täytyy sanoa, että tuntuu tosi oudolta, että 90-luvulta peräisin olevaa mekkoa kutsutaan vintageksi. Toisekseen tiedän, että Diet-Prada haukkui tämän asun, mutta rohkenen olla toista mieltä! Kokonaisuus on hurmaava ja karismaattinen Robbie kantaa sekä sifonkihihat että huikean rintakorun tyylillä. Myös klassinen Hollywood-stailaus hillittyine laineineen ja punaisine huulineen on mielestäni hyvin onnistunut.

Mindy Kaling, Dolce&Gabbana

En olisi mitenkään halunnut ottaa tätä mukaan, sillä päätin boikotoida kaikkea, mikä liittyy Dolce&Gabbanaan, heidän homofobisten kommenttiensa takia. Mindy Kaling on kuitenkin niin pudottavan upea kullankeltaisessa luomuksessa, että päätin joustaa periaatteestani. Koko olemus henkii aitoa, perinteistä Oscars’ gaalan henkeä! Stailaus näyttävine timanttikoruineen on myös just eikä melkein.

Natalie Portman, Dior

Olen aikaisemmin ollut aika jyrkkä sen suhteen, että asuilla politikointi tämän tyylisissä tilaiseeksissa ei ole kovin hyvän maun mukaista. Tällä kertaa viesti oli kuitenkin suunnattu suoraan akatemialle ja täysin tietoisena siitä, että kuiskaus riittää. Kissan korkuisten kirjaimien sijaan Portmanin jo muutenkin erittäin elegantin asun viitan käänteeseen on kauniin kultaisin kirjaimin kirjailtu kaikkien niiden naisohjaajien nimet, jotka tänä(kään) vuonna eivät päässeet edes ehdolle arvostetussa ”vuoden ohjaaja” -kategoriassa.

Pelkkä protesti ei luonnollisestikaan tee asua. Mielenkiintoisesti maskuliinisilla ja antiikin Rooman mieleen tuovilla vaikutteilla maustettu ryhdikäs Diorin luomus oli ehdottomasti yksi illan onnistuneimmista.

Penelope Cruz, Chanel

Ihan ensin olin sitä mieltä, että onpas kaunis klassinen Chanel – mutta kertakaikkiaan auttamattoman tylsä! Sitten, kun olin selannut kuvakavalkadeja useammalta saitilta, tajusin, että kokonaisuudessa on monta subtiilia jujua, jotka alkoivat kiehtoa enemmän ja enemmän. Edestä ballerinapituinen ja takaa pitkä helma ei ole mikään räväkkyyden huipentuma tehokeinona, mutta tässä se tuo juuri sopivan tuulahduksen keimailevaa kepeyttä. 00-luvun alun rakastamat halterneck-viritykset tekevät rytinällä paluuta samoin kuin laskettu vyötärölinjakin ja – voilá – Cruzin Chanel saa välittömästi ajankohtaisia trendikkyyspisteitä.

Rebel Wilson, Jason Wu

Jos olisin päättänyt kruunata Oscarsien kuningattaren – se olisi tässä! Tuntuu jo kliseeltä verrata upeaa kokonaisuutta naispuoliseen Oscar-patsaaseen, mutta sitähän tuo on. Täynnä klassista Hollywoodin kulta-ajan glamouria tyylikkäästi päivitettynä 2020-luvulle. Kampaus, meikki.. aivan kaikki täydentävät toisiaan – puhumattakaan siitä, miten ylväästi Wilson kantaa näyttävän kokonaisuuden!

Renee Zellweger, Armani Prive

Pelkistettyä eleganssia kauneimmillaan. Huomattavan moni oli valinnut valkoisen asun, mikä on sinänsä fiksu veto, sillä valkoinen ei häviä varjoihin samalla tavoin kuin musta. Ja näkymäänhän tuonne mennään! Itselleni tulee kuitenkin helposti vahvat hääpukuvibat, jos malli ei ole todella harkittu. Kuten esimerkiksi tässä Renee Zellwegerin Armani Prive -mekossa. Muutenkin olen niin iloinen hänen Oscaristaan! Vihdoikin lahjakas ja laaja-alainen näyttelijä on pessyt nahastaan loputkin Bridget Jonesin rippeet.

Sandra Oh, Elie Saab

Hersyvässä runsaudessaan edellisen puvun vastakohta. Rakastan sitä, miten vilpittömän ja aidon iloiselta Sandra Oh näyttää. Stailaus on mielestäni myös täydellinen pehmeästä kampauksesta, näyttäviin huuliin ja statement sormukseen. Käsityönörttinä voisin tutkiskella ikuisuuden puvun yksityiskohtia zoomattuna.

Scarlett Johansson, Oscar de la Renta

Scarlett Johansson pääsi edustamaan yhtä Oscarsien punaisen maton vahvimmista trendeistä: huomattavan moni muukin oli valinnut puvun väriskaalan jäisen nudeimmasta päästä, mutta terästänyt vaikutelmaa toteuttamalla sen lähes metallisena läikehtivästä satiinista. Yksityiskohtina näissä ketjuja, metalliverkkoa, meshiä ja näyttäviä drapeerauksia. Johanssonin Oscar de la Renta on aivan pökerryttävän taidokkaasti toteutettu ja hänellä jos kellä on riittävästi poweria ja karismaa kantaa haastava puku sen ansaitsemalla ylväydellä.

Brie Larson, Celine

En yleensä pukuja arvioidessani käytä kriteerinä, että ”tätä käyttäisin itsekin”, koska mielestäni se ei ole mikään arviointiperuste ja toisekseen monia todella upeita pukuja tai asukokonaisuuksia en voisi kuvitellakaan itseni päällä – en, vaikka olisin välittämättä ulkoisista tekijöistä kuten esim. säärieni pituudesta tai muista muodoista.

Tämän Brie Larsonin haalean persikkaisen, Celinen signeeraaman kimallusunelman pukisin kuitenkin päälleni hetkeäkään epäröimättä! Rakastan sen mallia, kuvioinnin muotoja hyväileviä linjoja ja integroitua viittaa. Stailauskin sopii Larsonille täydellisesti. Itse tosin en osaisi elää noin sliipatussa kampauksessa – mutta onneksi se on ongelma , jota mitä suurimmalla todennäköisyydellä minun ei tarvitse ikinä kohdata. Haha!

Satuitteko muuten huomaamaan, että juuri kenelläkään ei ollut iltalaukkua!? Ehkä tästä voisi inspiroitua: juhliin lähtiessä voi jättää puhelimen ja muun tilpehöörin kotiin ja vain sujauttaa pankkikortin rintsikoihin!

 

Kuvat: Elle.se & msn.com


Linnan parhaat puvut 2019

tiistai 10. joulukuun 2019

Aika laittaa tämän vuoden Linnan juhlien puvut järjestykseen!

Yleisesti ottaen ilahduin monestakin asiasta naispuolisen juhlaväen glamouria tarkastellessani. Ensinnäkin näytti siltä, että suurin osa oli muistanut kammata hiuksensa. Vielä ihan muutama vuosi sitten vaikutti siltä, että moni oli päättänyt säästää kampaamokuluissa, mutta nyt kotoisia harakanpesiä ei juurikaan näkynyt. Tyylikkyyspisteitä ropisi myös monien valitsemasta sileästä tyylikkään elegantista kampauksesta! Miten ihanaa, että juhlakampaus ei enää tarkoita samaa kuin epämääräinen kiharaviritys.

Vuoden 2019 Linnan juhlat näyttivät olevan myös sillä tapaa merkittävä ajankohta, että naisväki vihdosta viimein skippasi sen pakollisen shaalin/sifonkihuitulan, joka jo vaikutti täysin lähtemättömältä suomalaiseleganssin kulmakiveltä. Huivivirityksen sijaan käsivarret saivat suojakseen elegantteja hihoja ja – henkilökohtainen suosikkini – viittamainen leikkaus teki todellisen entrén.

Plussaa ropisi myös rohkeista värivalinnoista ja ylipäätään tilaisuuden luonteen kunnioittamisesta.

Olen ennenkin sanonut – mutta sanotaanko se nyt taas – kuosillinen juhlapuku on hyvin haastava valinta ja lopputulos helposti arkinen. Etenkin näinä aikoina, kun kesämuodissa suositaan maksimekkoja, riittävän juhlavan yleisilmeen saavuttaminen on vaikeaa. Ehkä sen tribuutin kotipesälleen olisi voinut hoitaa muutenkin kuin persikanvärisin unikoin. Just sayin…

Mutta tarkoitukseni ei ole mollata ketään! Jotkut kuitenkin onnistuivat juhlaeleganssinsa kanssa paremmin kuin toiset. Tässä suosikkini ei missään erityisessä järjestyksessä:

Elina Knihtilä Katri Niskasen suunnittelemassa puvussa. Yksi illan täydellisimpiä power-woman -asuja! Syvä halkio tuo dramatiikkaa ja keveyttä muutoin varsin peittävään mekkoon. Päälaelta korkea kampaus sopii kokonaisuuteen aivan täydellisesti samoin kuin veistokselliset korut ja klassinen Hollywood red carpet -meikki. Rrrakastan viitaksi leviäviä hihoja ja tuo sangen vaativa sinappiin taittava keltainen sopii kantajalleen erinomaisesti. Jos nyt jostain pitää narista niin aavistuksen pienempi kirjekuorilaukku olisi ollut vähän tasapainoisempi…

Emma Saarnio, puku: Valentino. Meitä oli reilu kymmenen finne-leidiä katselemassa Linnan juhlien vastaanottoa mun luonani. Mekkala oli välillä aikamoinen, kun kilvan kommentoimme kättelyvuorossa olevien asukokonaisuuksia. Tasan yhden kerran koko porukka hiljeni totaalisesti, kunnes joku henkäisi: tää on kyllä kertakaikkiaan aivan mielettömän ihana. Silloin meistä kukaan ei tiennyt, että puku on Valentinon, kokonaisuus oli vain niin hengästyttävän upea. Valokuvista ei valitettavasti täysin välity se sadunomainen keveys, miten puku eli Emma Saarnion liikkuessa.

Sitä vaan ihmettelen, että miten voi olla, ettei tämäasu ole joka ikisen Linnan kuningatar -listan ykkösenä!?

Heta Ravolainen-Rinne edusti Paula Malleuksen suunnittelemassa kierrätysmateriaalista valmistetussa puvussa. Itse puku on kauniisti toteutettu ja istuu kantajalleen täydellisesti. Tässäkin juhlallista ryhtiä tuo viitta ja kokonaisuuden täydentää upeasti pukuun sommitellut Kalevala Korut.

Mielestäni Linnan juhlat on erinomainen tilaisuus tehdä asustaan statement esim. juuri kierrätyksen, kestävän kulutuksen tai materiaalien uusiokäytön suhteen. Sen sijaan politiikan tekeminen sinänsä ei kyllä kuulu itsenäisyyspäivän luonteeseen. Vaikka kai se on jo ihan perinne, että joku ylittää hyvän maun rajat edistääkseen asiaansa… Sinänsä ihana asua vapaassa maassa!

Laitetaan tähän väliin Jenni Haukio, vaikka hänen pukunsa ei oikeastaan ollut kyllä suosikkini. Ainakin lähetyksen aikana näytti siltä, että hän johtaa asunsa kanssa kaikkia äänestyksiä, niin pitäähän sitä nyt vähän kommentoida.

Täydet pisteet puvun uusimisesta ja uusiokäytön lähettämästä viestistä. Myös mekon väri, joka on oikeasti aika vaikea, sopii täydellisesti. Kampausta taisin hiukan kotikatsomossa mollata, mutta tarkemmin ajateltuna se on kuitenkin enemmän moderni ja tyylikäs ja vähemmän smurffi-hattu..

Sen sijaan en edelleenkään pääse yli siitä, että miehusta istuu huonosti. Ja että parhaimmillaankin kokonaisuus on vain aika kiinnostava.

Katri Kulmunin upean vihreän paljettimekon suunnittelijaa en löytänyt edes googlailemalla. Tässä on silti kokonaisuus, joka ei voisi olla täydellisempi – korostetut olkapäät, valuva siluetti, syvä sammalenvihreä sävy, sileä elegantti kampaus ja markkeeratut silmät. Ensin ajattelin alkaa niuhota kultaisesta pussukkalaukusta, mutta yhdessä korvakorujen kanssa ne muodostavat liiton, johon ei ole mitään lisättävää.

Mari Holopainen Sini Villin suunnittelemassa asussa. Super Woman -teemalla jatketaan. Tässäkin vaikutuksen teki epäperinteinen värivalinta ja rohkea muotoilu. Epäsymmetrinen veistoksellinen leikkaus vie ajatukset antiikin Roomaan, mutta toisin kuin yleensä, tässä ei olla lähelläkään sexy-tooga -ajatusta – vaan ennemminkin mieleen tulee gladiaattorien sotavetimet.

Sofia Vikman Anne-Mari Pahkalan luomuksessa. Meillä kotikatsomossa tämä asu jakoi kovasti mielipiteitä, mutta mielestäni se on mitä tyylikkäin tulkinta upseerien univormuista – mikä sopii erinomaisesti juuri itsenäisyyspäivään. Ekstra pluspisteet kenkävalinnasta! Ja täytyy kyllä sekin vielä sanoa, että olen tässä miettinyt, että noiden olkapäillä olevien somisteiden hipsut mahtaa kutkutella kivasti käsivarsia liikkuessaan.

Sellaista tänä vuonna, yleisarvosana reippaasti plussan puolella! Seuraavaksi sitten tämän vuoden Nobel gaalan asut…

Kuvista kiitos: Iltasanomat, Iltalehti & Hesari


Pinkki + punainen – juhlakauden trendikkäin väriyhdistelmä

tiistai 08. lokakuun 2019

Jokunen hetki sitten jaettiin rapakon takana tämän vuoden Emmyt. Kuka minkäkin pystin kävi pokkaamassa on kylläkin sivuseikka, sillä tapahtuman kiinnostavinta antia on mitä niillä oikein oli päällä.

Parasta huvitusta syysdebbiksen loitolla pitämiseksi on nautiskella energisoivista väreistä ja ehkä jopa alkaa pikkuhiljaa suunnitella omaakin pikkujouluasua. Ei nyt niin, että tässä varsinaisesti olisi ehtinyt vielä mikään paha kaamos-blues iskeä, mutta juhla-asujen suunnittelu on ainakin omasta mielestäni aina mukavaa – ja tätä nykyä tuntuu, että se on usein yksi juhlien hauskimmista vaiheista. Riippuu tietty kovasti juhlista, mutta ainakin, jos kyseessä on randomit ”firman pikkujoulut”.

Puhdas punainen, fuchsia ja syvemmät viininpunaisen sävyt ovat klassisia syyskauden juhlavärejä. Tämän sesongin uutuus ja trendihitti näyttää olevan vanhan säännön, jonka mukaan pinkkiä ja punaista ei saisi yhdistää samaan asuun, rikkominen. Kaveriksi kelpaa mainiosti metallinkiiltävät asusteet tai klassikkosyntinen hohtava musta.

Yläkuvassa Kendal Jennerin tyrmäävän upeassa kokonaisuudessa yhdistyy kaikki trendikkäät detaljit. Plussaa mustaksi lakatuista kynsistä ja sileästä kampauksesta.

Mandy Mooren asussa yhdistyy värin lisäksi kaksi muutakin trendiä: muhkeat hihat ja koko kintun paljastava halkio.

Marisa Tomein peilihopeat avokkaat on aivan ykkösvalinta pinkki-punaisen unelmapuvun kaveriksi.

Taraji P. Hanson väläyttelee hänkin jalkaa koko pituudeltaan. Harsoinen versio Superwoman viitasta ei ehkä ihan joka pikkujouluihin istu, mutta hauska idea kuitenkin!

Zoe Kazan toteuttaa pinkki + punainen yhtälön vähän murretummilla roosan ja viininpunaisen sävyillä.

Nyt vaan sitten odottelemaan, että postiluukusta alkaa tulvia kutsuja pikkujouluihin ja muihin loppuvuoden kissanristiäisiin!

Kuvat: Popsugar