Linnan Juhlat, parhaat puvut all stars

sunnuntai 06. joulukuun 2020

Moni asia on tänä vuonna toisin. Kaikkien suurempien asioiden keskellä huomasin kaipaavani aivan hurjasti sitä ihanaa tunnetta, kun voi kotikatsomossa seurata parhaimpiinsa tälläytyneen juhlakansan saapuvan Linnan juhliin. Itselleni televisioinnin seuraaminen on ollut vuosikausia jatkunut perinne – useimmiten yhdessä ystäväporukan kanssa samalla itsenäistä Suomea juhlistaen.

Juuri nyt olisin niin kaivannut pientä pakohetkeä kristallikruunujen loisteeseen, mutta minkäs teet. Kättelyitä on aika hankala järjestää arvokkaasti Zoomissa. Haha!

Suomalaiset suunnittelijat, korudesignerit ja muut taiturit kuten kampaajat, stylistit etc. ovat aina olleet hyvin esillä, jollei nyt aivan itse tapahtumassa, niin ainakin juhliin liittyvässä kirjoittelussa ja muutenkin mediassa. Voin vain kuvitella, miten ison loven pandemian aiheuttaman vaikutuksen vuoksi jo valmiiksi ahtaalla oleviin aloihin Linnan juhlien peruuntuminen on niiden bisneksiin aiheuttanut.

Kaipuuni kauniisiin pukuihin, glamouriin ja kimallukseen äityi niin pahaksi, että päädyin selailemaan omia vanhoja pukupostauksiani. Tässä muutama luomus, jotka edelleen nostaisin Linnan juhlien top vitoseen, jos astelisivat tänä vuonna itsenäisyyttä juhlimaan.

Elina Knihtilä Katri Niskasen luomuksessa on viime vuodelta – ja oikeastaan vain parantunut ajan myötä! Juhlapukeutumisen trendi on menossa peittävämpään suuntaan muutenkin ja tuollaisia Super Woman viitta-hiha -ratkaisuja on näkynyt paljon kansainvälisilläkin punaisilla matoilla.

Lisäksi stailaus – koko pakkaus, meikki, kampaus, korut, etc (alusvaatteet!) – on saumaton, tyylikäs kokonaisuus. Siksi olen aivan varma, että tämä tulee pitämään pintansa Linnan juhlien all stars galleriassa myös tulevina vuosina.

Kerttu Niskanen vuonna 2017 niinikään Katri Niskasen suunnittelemassa asussa. Puvun kangas on niin ihana ja upea, että en meinaa millään saada silmiäni irti siitä! Leikkaus korostaa upean silkki-duchessen hillitysti läikehtivää kauneutta.

Stailaus on myös tässä kokonaisuudessa erittäin onnistunut. Ja vaikka sanoinkin juhlapukeutumisen olevan yleisemmin menossa peittävämpään suuntaan, kaunis, tyylikkäästi toteutettu avonaisuus on toki aina paikallaan Linnan juhlien kaltaisessa, suurta iltapukua etiketin mukaan edellyttävässä, merkittävässä tapahtumassa.

Vuosi 2017 oli hyvä pukuvuosi – sieltä on myös tämä Sofia Wikmanin päällä näkyvä Anne-Mari Pahkalan suunnittelema liekehtivän punainen luomus. Oi, miten edelleenkin menee kylmät väreet, kun muistan, kuinka viittamainen selkäosa leiskui Wikmanin liikkeiden mukaan.

Tässäkin kokonaisuudessa täydet pisteet stailaukselle!

Kokonaisuudenhallinta ja esim. asun istuvuus on monelle hankala paikka. Ei auta, vaikka puvun olisi designannut itse Valentino, jos tikunlaiha formulavaimo liian lihavalta näyttämisen pelossaan vaatii kaksi kokoa liian pienen mekon. I say no more.

Jaana Pelkonen on ollut monta kertaa listoillani, mutta tämä, pudottavan ihana diskopallo-look vuodelta 2016 on aivan ehdoton ykkössuosikki! Teemu Muurimäen suunnittelema puku sopii täydellisesti upeana hehkuvalle Pelkoselle.

Silloin aikoinaan jaksoin niuhota, että Linnan juhlien kaltaisessa tapahtumassa ei pitäisi olla hiukset vapaana, mutta kamoon – kuka välittää, kun kokonaisuus on näin täydellinen!?!

Mert Otsamon vuonna 2015 Tiina Lymille suunnittelema mekko on taideteos. Herkkyys ja hurjuus, maalauksellisuus ja magiikka – täydellisesti näyttelijän olemukseen sopiva ja sitä korostava luomus.

Kampaus näyttää tänä päivänä aavistuksen pönäkältä ja tuo laukku – se oli mielestäni karsea riitasointu 2015 ja se on sitä myös tänään. Auts.

Maria Guzenina, vuosi on 2014 ja puku brittisuunnittelija Jenny Packhamin käsialaa. (Pitihän tänne nyt yksi muukin kuin suomalainen suunnittelija saada!) En mitenkään erityisesti arvota asukokonaisuuksia sen mukaan käyttäisinkö itse ko. pukua vai en. Tottakai oma tyyli vaikuttaa alitajuisesti ja taustalla, mutta edes tämän listan kaikkia mekkoja en haluaisi itselleni (ensimmäisen Katri Niskasen kyllä ja Teemu Muurimäen paljettipuvun toki). Tämän Guzeninan puvun haluaisin todellakin!

Kokonaisuus on mielestäni muutenkin varsin onnistunut. Kengät ja laukku aivan nappivalinta, kynsilakaksi olisin valinnut asteen lämpimämmän tummanpunaisen kuvissa fuksialta näyttävän pinkin sijaan, mutta pisteet siitä, että kynsissä ei ole asun kuparikultaa, ja että huuliakaan ei ole ylimatsattu sen paremmin lakkaan kuin asusteisiinkaan. Voimakkaat sumusilmät lienevät Guzeninan signature, joten siitä sen enempää, kampaus (”kampaus”) vaikuttaa unohtuneen täysin.

Sellainen pieni katsahdus menneiden vuosien loistoon. Toivottavasti teillä oli yhtä kivaa kimalluksen parissa kuin minulla tätä tehdessä!

Oikein mukavaa Itsenäisyyspäivän loppuiltaa! Nythän se taitaisi juuri televisiolähetys linnasta olla loppumaisillaan…


Linnan parhaat puvut 2019

tiistai 10. joulukuun 2019

Aika laittaa tämän vuoden Linnan juhlien puvut järjestykseen!

Yleisesti ottaen ilahduin monestakin asiasta naispuolisen juhlaväen glamouria tarkastellessani. Ensinnäkin näytti siltä, että suurin osa oli muistanut kammata hiuksensa. Vielä ihan muutama vuosi sitten vaikutti siltä, että moni oli päättänyt säästää kampaamokuluissa, mutta nyt kotoisia harakanpesiä ei juurikaan näkynyt. Tyylikkyyspisteitä ropisi myös monien valitsemasta sileästä tyylikkään elegantista kampauksesta! Miten ihanaa, että juhlakampaus ei enää tarkoita samaa kuin epämääräinen kiharaviritys.

Vuoden 2019 Linnan juhlat näyttivät olevan myös sillä tapaa merkittävä ajankohta, että naisväki vihdosta viimein skippasi sen pakollisen shaalin/sifonkihuitulan, joka jo vaikutti täysin lähtemättömältä suomalaiseleganssin kulmakiveltä. Huivivirityksen sijaan käsivarret saivat suojakseen elegantteja hihoja ja – henkilökohtainen suosikkini – viittamainen leikkaus teki todellisen entrén.

Plussaa ropisi myös rohkeista värivalinnoista ja ylipäätään tilaisuuden luonteen kunnioittamisesta.

Olen ennenkin sanonut – mutta sanotaanko se nyt taas – kuosillinen juhlapuku on hyvin haastava valinta ja lopputulos helposti arkinen. Etenkin näinä aikoina, kun kesämuodissa suositaan maksimekkoja, riittävän juhlavan yleisilmeen saavuttaminen on vaikeaa. Ehkä sen tribuutin kotipesälleen olisi voinut hoitaa muutenkin kuin persikanvärisin unikoin. Just sayin…

Mutta tarkoitukseni ei ole mollata ketään! Jotkut kuitenkin onnistuivat juhlaeleganssinsa kanssa paremmin kuin toiset. Tässä suosikkini ei missään erityisessä järjestyksessä:

Elina Knihtilä Katri Niskasen suunnittelemassa puvussa. Yksi illan täydellisimpiä power-woman -asuja! Syvä halkio tuo dramatiikkaa ja keveyttä muutoin varsin peittävään mekkoon. Päälaelta korkea kampaus sopii kokonaisuuteen aivan täydellisesti samoin kuin veistokselliset korut ja klassinen Hollywood red carpet -meikki. Rrrakastan viitaksi leviäviä hihoja ja tuo sangen vaativa sinappiin taittava keltainen sopii kantajalleen erinomaisesti. Jos nyt jostain pitää narista niin aavistuksen pienempi kirjekuorilaukku olisi ollut vähän tasapainoisempi…

Emma Saarnio, puku: Valentino. Meitä oli reilu kymmenen finne-leidiä katselemassa Linnan juhlien vastaanottoa mun luonani. Mekkala oli välillä aikamoinen, kun kilvan kommentoimme kättelyvuorossa olevien asukokonaisuuksia. Tasan yhden kerran koko porukka hiljeni totaalisesti, kunnes joku henkäisi: tää on kyllä kertakaikkiaan aivan mielettömän ihana. Silloin meistä kukaan ei tiennyt, että puku on Valentinon, kokonaisuus oli vain niin hengästyttävän upea. Valokuvista ei valitettavasti täysin välity se sadunomainen keveys, miten puku eli Emma Saarnion liikkuessa.

Sitä vaan ihmettelen, että miten voi olla, ettei tämäasu ole joka ikisen Linnan kuningatar -listan ykkösenä!?

Heta Ravolainen-Rinne edusti Paula Malleuksen suunnittelemassa kierrätysmateriaalista valmistetussa puvussa. Itse puku on kauniisti toteutettu ja istuu kantajalleen täydellisesti. Tässäkin juhlallista ryhtiä tuo viitta ja kokonaisuuden täydentää upeasti pukuun sommitellut Kalevala Korut.

Mielestäni Linnan juhlat on erinomainen tilaisuus tehdä asustaan statement esim. juuri kierrätyksen, kestävän kulutuksen tai materiaalien uusiokäytön suhteen. Sen sijaan politiikan tekeminen sinänsä ei kyllä kuulu itsenäisyyspäivän luonteeseen. Vaikka kai se on jo ihan perinne, että joku ylittää hyvän maun rajat edistääkseen asiaansa… Sinänsä ihana asua vapaassa maassa!

Laitetaan tähän väliin Jenni Haukio, vaikka hänen pukunsa ei oikeastaan ollut kyllä suosikkini. Ainakin lähetyksen aikana näytti siltä, että hän johtaa asunsa kanssa kaikkia äänestyksiä, niin pitäähän sitä nyt vähän kommentoida.

Täydet pisteet puvun uusimisesta ja uusiokäytön lähettämästä viestistä. Myös mekon väri, joka on oikeasti aika vaikea, sopii täydellisesti. Kampausta taisin hiukan kotikatsomossa mollata, mutta tarkemmin ajateltuna se on kuitenkin enemmän moderni ja tyylikäs ja vähemmän smurffi-hattu..

Sen sijaan en edelleenkään pääse yli siitä, että miehusta istuu huonosti. Ja että parhaimmillaankin kokonaisuus on vain aika kiinnostava.

Katri Kulmunin upean vihreän paljettimekon suunnittelijaa en löytänyt edes googlailemalla. Tässä on silti kokonaisuus, joka ei voisi olla täydellisempi – korostetut olkapäät, valuva siluetti, syvä sammalenvihreä sävy, sileä elegantti kampaus ja markkeeratut silmät. Ensin ajattelin alkaa niuhota kultaisesta pussukkalaukusta, mutta yhdessä korvakorujen kanssa ne muodostavat liiton, johon ei ole mitään lisättävää.

Mari Holopainen Sini Villin suunnittelemassa asussa. Super Woman -teemalla jatketaan. Tässäkin vaikutuksen teki epäperinteinen värivalinta ja rohkea muotoilu. Epäsymmetrinen veistoksellinen leikkaus vie ajatukset antiikin Roomaan, mutta toisin kuin yleensä, tässä ei olla lähelläkään sexy-tooga -ajatusta – vaan ennemminkin mieleen tulee gladiaattorien sotavetimet.

Sofia Vikman Anne-Mari Pahkalan luomuksessa. Meillä kotikatsomossa tämä asu jakoi kovasti mielipiteitä, mutta mielestäni se on mitä tyylikkäin tulkinta upseerien univormuista – mikä sopii erinomaisesti juuri itsenäisyyspäivään. Ekstra pluspisteet kenkävalinnasta! Ja täytyy kyllä sekin vielä sanoa, että olen tässä miettinyt, että noiden olkapäillä olevien somisteiden hipsut mahtaa kutkutella kivasti käsivarsia liikkuessaan.

Sellaista tänä vuonna, yleisarvosana reippaasti plussan puolella! Seuraavaksi sitten tämän vuoden Nobel gaalan asut…

Kuvista kiitos: Iltasanomat, Iltalehti & Hesari


Linnan juhlien parhaat puvut ja ilmiöt

keskiviikko 13. joulukuun 2017

Luulitteko, että tänä vuonna selvittäisiin ilman Mintun Linnan juhlat -pukureportaasia!? Ehei – täältä se tulee!

Tällä kertaa en yrittänyt laittaa lemppareitani ollenkaan hienommuusjärjestykseen, vaan päätin kommentoida ihan reilussa aakosjärjestyksessä.

Suosikkiasujeni lisäksi ilahduin useammastakin ilmiöstä: elävien kukkien käyttö koristeena – ihanaa, kaunista ja jotenkin tosi freesiä! Kansallispukujen runsaslukuisuus – Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on juuri oikea tilaisuus käyttää upeita, käsintehtyjä kansallispukuja. Vihreän, turkoosin ja sinivihreän eri sävyjen yleistyminen juhlapuvuissa. Itse kammattujen hiuspehkojen huomattava väheneminen (hei, Marja-Liisa Kirvesniemikin todistaa, että kampaajan jäljiltä hiusten ei tarvitse olla karsea laitos, vaan kaunis, sopivasti laitettu ja kantajansa näköinen osa kokonaisuutta) ja ekologisten sekä kierrätysmateriaalista valmistettujen tyylikkäiden pukujen ja asusteiden yleistyminen.

Suosikkini aakkosjärjestyksessä:

ALMA

Mert Otsamon suunnittelemassa tyylikkäässä ja särmikkäässä housuasussa edustanut Alma rikkoi ehkä niitä kaikkein perinteisimpiä pukeutumiskoodeja, mutta mielestäni elegantisti ja hyvällä maulla. Ja kyllähän nykyään on itseasiassa varsin tavallista, että myös naiset pukeutuvat iltapukujuhliin frakin tai tumman puvun sovelluksiin. Takin selkäosan hienosta nahka-aplikaatiosta ei valitettavasti löytynyt kuvaa.

Erityispisteet Almalle Suomen vaakunaleijonakaulakorusta. Soisin erittäin mielelläni, että tuo hieno symboli omittaisiin takaisin pois isänmaallisuutta kierosti ajattelevilta uusnatsihenkisiltä ilmiöiltä.

HANNA KOIVU

Haravoin koko interwebsin läpi, mutta en löytänyt tämän parempaa kuvaa Hanna Koivun upeasta öisen metsän vihreästä puvusta. Kauniisti drapeerattu miehusta ja elegantisti kellotettu hame istuu kantajansa päällä täydellisesti. Roosat samettiavokkaat ja ruusukvartsihelmistä punottu, kulta-vihrein kukin koristeltu kaulakoru toimivat persoonallisina asusteina.

Juuri tumman vihreän ja viileän roosan yhdistelmää trendikkäämpää sävyparia saa hakea. Kiharaisen romanttinen kampaus täydentää elegantin metsänkeijutunnelman.

KERTTU NISKANEN


Kerttu Niskasen puku on täydellisintä, mitä olen pitkään aikaan nähnyt! Tummalle kaunottarelle upeasti sopiva väri ja dramaattinen, todella taidokas leikkaus. Jo pelkästään puvun miehustan drapeeraus on niin hienosti tehty, että tälle entiselle ompelijalle tulee ihan hiki pelkästä katsomisesta!

Elegantti, löysästi sileä kampaus tasapainottaa lookin – mahtailevammat hiukset olisivat antaneet tukkoisen vaikutelman. Tykkään myös hurjasti asun korvakoruista. Jostain olin lukevinani, että ne on kierrätysmateriaalista valmistetut (samaa suomalaismerkkiä oli muillakin juhlijoilla), mutta en nyt enää löytänyt mistään, että mikä tuo merkki oli. Jos joku sattuu tietämään, niin huikatkaa kommenttiboksiin.

MINTTU RÄIKKÖNEN

No olihan se Minttu Räikkönenkin otettava tänne listalle, vaikka en kyllä häntä miksikään kuningattareksi olisi kruunannut. Ei sitä kuitenkaan ihan joka päivä pääse kotoisissa kemuissa Armani Privén pukua arvostelemaan, joten menkööt nyt. Ja onhan tuo paksu silkkisatiini niin ihanan näköinen materiaali, että melkein tuntee sen kermaisen pehmeyden sormenpäissään. Syvä petroolinsininen sävy sopii tosi hyvin tummalle formulavaimolle.

Mutta siis en vaan nyt oikein mitenkään pääse yli enkä ympäri siitä, että mielestäni drapeerauksen idea on se, että kangas laskeutuu kauniisti. Eikä esimerkiksi pingota piukeana rintojen päältä.

SEELA SELLA

Voi Seela Sella, mikä upeus! Mustaa nahkaa, silkkisifonkia ja vaaleaa silkkisatiinia tyylikkäästi ja persoonallisesti yhdistelevä puku on Auli Turtiaisen käsialaa. Seela Sellan vahvuus ja herkkyys pääsee hyvin esille puvun ja Olli Lindroosin suunnitteleman huikean hienon kaulakorun yhteispelissä.

SOFIA VIKMAN

Suoraa tv-lähetystä seuratessani, olin aivan vakuuttunut, että Anne-Mari Pahkalan Sofia Vikmanille suunnittelema tulenpunainen puku tulee olemaan kaikkien yleisöäänestysten ykkönen. Näyttävän puvun kruunaa viittamainen selkäosa, joka hulmuaa vaikuttavasti Vikmanin liikkeitä myötäillen. Todellinen moderni Wonder Woman! Eero Hintsasen näyttävät korut ja elegantti sileä kampaus täydentävät lookin.

VANESSA KURRI

Olen kerran puhunut työasioissa Vanessa Kurrin kanssa puhelimessa. Hän oli niin herttainen ja ystävällinen ja kaikin puolin kiva, vaikka oli kärsivänä osapuolena, että en oikein osaa suhtautua häneen objektiivisesti. Teemu Muurimäen suunnittelema hopeanharmaa silkkiluomus ja Kirsti Doukaksen epäsymmetrisen puvun olkapäätä koristava koru luovat kyllä niin saumattoman ja näyttävän kokonaisuuden, että taidan kuitenkin uskaltaa luottaa arviointikykyyni tällä kertaa. :D

VIIMA LAMPINEN

Kimalteet ja glitterit on ollut tämän vuoden ”se juttu” meikissä ja juhlastailissa. Oikeastaan aika yllättävää, että selkeitä kimalle-ehosteita tai esim. glitterijakauksia, ei näkynyt sen enempää. Viima Lampisen hopeinen solmuke rimmaa just nappiin kimalteisen ehostuksen kanssa.

Ja se täytyy kyllä sanoa, että vaikka en todellakaan toivo, että kaikki naiset alkaisivat pukeutua juhlatilaisuuksiin tummaan pukuun, smokkiin tai frakkiin (mistä minä sitten kirjoittelisin!?), niin on se kyllä niin tyylikästä ja coolia, kun ne joille se sopii, jättävät mekot henkarille.

Kuvat: hs.fi, iltalehti.fi ja anna.fi


Linnan juhlien ihanimmat asut

keskiviikko 07. joulukuun 2016

Terkkuja 80-luvulta -tekisi melkein mieleni sanoa eilisistä Linnan juhlista. Naisten juhlamuoti ei ole vuosikausiin ollut presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolla yhtä reippaan värikästä. Kasarin loppupuoliskon suosituinta juhlamateriaalia, jalokiviväreissä hehkuvaa, olemukseltaan ryhdikästä shantungia ja thai-silkkiä näkyi poikkeuksellisen paljon. Sinänsä mainiota, sillä materiaalin (shantung ja thai-silkki on käytännössä olemukseltaan samanlaisia; ensinmainittu on vain kotoisin Kiinasta ja toinen Thaimaasta) krouvi sidostyyppi antaa ompelijalle paljon enemmän anteeksi kuin viimevuosien suosikki, satiini.

Myös muita 80-luvun lemppareita vilahteli kättelyjonossa. Kukkakuosiset iltapuvut ja mekot olkatoppauksilla tekivät näyttävän paluun Suomen suurimpaan iltajuhlaan.

Omat suosikkini eivät olleet sen paremmin thai-silkkisiä kuin kukallisiakaan. Piti tehdä top 5 -listaus, mutta en saanut karsittua enää ketään pois, joten tässä tulee kuusi mielestäni upeinta kokonaisuutta. Lista ei ole missään erityisessä järjestyksessä, sillä kaikkien puvut on omalla tavallaan ykkösiä.

Sofia Vikman

sofia-vikman-3 sofia-vikman-2

sofia-vikman-1

Valkoinen iltapuku on haastava valinta. Kokonaisuus näyttää helposti siltä kuin morsian olisi erehtynyt tilaisuudesta – etenkin, jos asuun yhdistetään perinteinen juhlastailaus. Helpoiten sitä onnistuu, kun valitsee valkoiseen mekkoon arkkitehtuurisen leikkauksen.

Tänä vuonna Linnan juhlissa oli useampikin oikein hieno valkoinen juhlapuku, mutta ihastuin eniten Anne-Mari Pahkalan Sofia Vikmanille suunnittelemaan mekkoon. Yleisilme on yhtäaikaa keveä ja vahva. Liehukkeinen leikkaus yhdistettynä näyttäviin olkatoppauksiin tuo itselleni mieleen 80-luvun kulttileffan Mad Max Beyond Thunderdome – vaikka on todennäköisempää, että linnanneito kohtaa voimanaisen -lookiin on haettu inspiraatiota Game of Thronesin visuaalisesta maailmasta.

Kampaus tukee kokonaisuutta mainiosti ja tykkään siitä, että Vikman on päättänyt pärjätä ilman iltalaukkua. Korvakoruja vieroksuin aluksi – ehkä vähän vähemmän massiiviset olisivat olleet ilmavammat olkatoppausten kanssa. Mutta kuka sitä nyt pikkuasioista alkaa nillittää.

nasima-razmyar-2 nasima-razmyar-1

Olen ollut aina heikkona olkapäät paljaaksi jättävään venepääntiehen. (Sekin muuten 80-luvun lopun suosikkimalleja!)

Mert Otsamon Nasima Razmyarille suunnittelema samettinen iltapuku todistaa, että a) musta ei välttämättä ole tylsä ja pitkästyttävän turvallinen valinta ja b) sitä voi olla supertrendikäs (sametti! hihat! pääntie!) ilman, että puvun tarvitsee kirkua sitä.

Erityisesti ihastuin tässä juuri leikkaukseen ja materiaalivalintoihin. Metallinhohtoiset vartaloa korostavat luikurat antavat paitsi mert-otsamomaisen fiiliksen, myös naisellista eleganssia kokonaisuuteen.

Tykkään kovasti myös siitä, että Nasima Razmyar on jättänyt korut minimiin. Sametti antaa helposti tukkoisen vaikutelman, mutta näin yleisilme kevenee ja kokonaisuus hengittää.

Li Andersson

li-andersson-3 li-andersson-2 li-andersson-1

Ai että, oli melkein mahdottomuus löytää Tauko designin Li Anderssonille suunnittelemasta puvusta yhtään järkevää kokovartalokuvaa!

Parasta asussa mielestäni on tasapainoinen malli – ei se että se on valmistettu vanhoista lakanoista, mikä joidenkin medioiden mielestä vaikuttaa olevan se tärkein juttu. Olkapään laskokset toistuvat elegantisti leveässä vyötärökaitaleessa. Väljähkö yläosa ja a-linjaisesti levenevä hameosa ovat visuaalisesti tasapainossa.

Yksinään mekko saattaisi olla jopa aavistuksen arkinen Itsenäisyyspäivävastaanoton kaltaiseen tilaisuuteen. Veistoksellinen stailaus värikkäine koruineen ja sileine kampauksineen tekee kokonaisuudesta kuitenkin ihan hitin.

Tiina Laisi-Puheloinen

janina_fry_tiina_laisi_puheloinen-2 janina_fry_tiina_laisi_puheloinen-1

Kiinnitin huomioni Tiina Laisi-Puheloisen huikean oranssiin pukuun jo kättelyitä seuratessani. Pistin nimen muistiin, koska epäilin, että saattaisin joutua etsiskelemään kuvaa asusta. Ja näinhän siinä sitten kävikin, että en löytänyt yhtään kuvaa varsinaisesta juhlasta. Siksi en nyt tohdi sanoa mitään kokonaisuudesta tai stailauksesta, koska nämä kuvat on otettu selkeästi eri yhteydessä.

Sen sijaan mekko on mielestäni lähestulkoon täysi kymppi. Tai no, se olisi vieläkin elegantimpi ilman ”hauskoja” aukkoja hihoissa, mutta ne eivät onneksi live-tilanteessa näkyneet lainkaan. Muuten kaikki, väri, materiaaliyhdistelmät ja leikkaus tekevät puvusta kertakaikkiaan todella tyylikkään.

Oli tosi yllätys, kun luin kuka tuon on suunnitellut. En ollut ollenkaan tietoinen, että lähinnä missinä ja mallina muistamani Janina Fry on nykyään kunnostautunut designerina.

Jaana Pelkonen

jaana-pelkonen-2 jaana-pelkonen-1

Taidan olla pikkuisen rakastunut Jaana Pelkoseen! Todella mahtava pukuvalinta ja ihana kokonaisuus.

Upea hopeinen paljettipuku on Teemu Muurimäen suunnittelema. Tulee pikkuisen mieleen Pär Engshedenin Kruunuprinsessa Victorialle vuoden 2011 Nobel gaalaan suunnittelema tummansininen paljettipuku. Tuosta Victorian puvusta tykkäsin myös todella paljon.

Jaana Pelkosen stailaus on sekin mielestäni onnistunut oikein hyvin. Periaatteessa Linnan juhlien kaltaisen tilaisuuden etikettiin kuuluu kiinni olevat hiukset, mutta sitä tuskin kukaan erityisesti muistaa ja kuka välittää, kun kokonaisuus on näin onnistunut. Laineilevat kiharat tuovat sopivasti pehmeyttä ja lämpöä niin, että fiilis on ennemminkin vanhojen Hollywood-leffojen tyylinen kuin kova ja futuristinen – mikä sekin olisi hyvin helposti voinut olla lopputulos.

Emma Kari

emma-kari-2 emma-kari-1

Sini-valkoinen on aina yksi Linnan juhlissa nähtävä värikombo. On luonnollisesti kiva idea toistaa Suomen lipun värejä Itsenäisyyspäivänä, mutta kovin harvoin lopputulos on onnistunut. Anne-Mari Pahkalan ja Caterina Montagning suunnittelema, merestä kerätystä roskamateriaalista toteutettu puku on kuitenkin raikas poikkeus.

Jäisestä merestä inspiraationsa saanut printtikuvio on näyttävä ja juhlava. Puvun leikkaus selkäpuolen liehukkeineen on todella onnistunut ja tilaisuuden tyyliin sopiva. Hiukan arveluttaa, että riiteleeköhän iltalaukun sininen sävy, mutta ehkä se on vain kuvasta johtuvaa harhaa.

Tapani mukaan en ala nimetä pukuja, jotka mielestäni olivat vähemmän onnistuneita. Sen sijaan ihmetyttää, että niin monet olivat valinneet laahuksellisen mekon. Onhan se tietty näyttävä valinta, mutta näinköhän pärjäsivät virityksensä kanssa juhlien tungoksessa. Laaduntarkkailijasilmäni ei tänä vuonna bongannut juurikaan epäonnistuneita ompeluprojekteja, mitä nyt joku loimottava sauma siellä ja viertävä helma täällä. Pukeutumisen yleisilme oli kuitenkin kokonaisuudessaan poikkeuksellisen huoliteltu.

Tapaus nännigateen sanoisin sen verran, että en ollenkaan tajua, milloin alusvaatteet tulivat pakollisiksi. Itse olen kasvanut kultaisella 80-luvulla, jolloin pienirintaisen piti melkein puolustella sitä, miksi valitsi käyttää rintsikoita. Liivittömyys oli ihan standardi.

Se, että Jonna Järnefeldt ja hänen upea vaalean kultainen pukunsa ei päätynyt listalleni, johtuu omaan silmääni ristiriitaisesta stailauksesta. Hansikkaat olivat mielestäni liian krouvit ja raskaat – mikä olisi saattanut toki olla kiintoisa kontrasti puvun valuvaan kultaisuuteen, mutta kun siihen lisättiin vielä disney-prinsessa -tyylinen pussukkalaukku – oli vaikutelma meluisa ja sekava.

UGH, olen puhunut! :D

Kuvista kiitos: Iltalehti, Iltasanomat, Hesari ja Aamulehti.


Linnan upeimmat puvut

keskiviikko 09. joulukuun 2015

Olen pahoillani useammaksi päiväksi venähtäneestä radio silencesta! Olen täällä kärvistellyt vuosituhannen migreenissä ja sen paremmin tietokoneen näytön tuijottaminen tahi huomattavan ajatustyön tekeminen ei ole tuntunut kovin hyvältä ajatukselta. Siitä huolimatta kukaan ei nyt säästy jokavuotiselta linnan juhlien pukujen ruotimiselta – vaikka vähän myöhässä ollaankin.

Yleisesti ottaen vaikuttaisi siltä, että tänä vuonna värejä oli aikaisempaa enemmän – erityisesti fuksiaa, pinkkiä ja punaista – mutta myös jäisen puuterisia pastelleja. Moniin tyylikkäisiin mustiin mekkoihin oli yhdistelty kultaa tai muita metallisävyjä.

Jos pukeutumispuolella yleisvaikutelma olikin plussan puolella, asustamisessa ja erityisesti kampauksissa oli mielestäni paljonkin ruodittavaa. Yksityiskohtien tulisi täydentää kokonaisuutta ja jos on tärkeää saada esimerkiksi juuri tietynlainen kiharakampaus, pitäisi valita puku, joka sopii siihen…

jenni_haukio_2105

Ensimmäinen kunniamaininta menee presidentinpuoliso Jenni Haukiolle. Ei niin, että lähtisin häntä nyt juhlien parhaiten pukeutuvaksi kruunaamaan, mutta kylläpäs oli mukava nähdä hänen päällään jotain raikasta ja aikaisempiin vuosiin verrattuna jopa nuorekasta. Väri ja malli pukee tummaa ja hoikkaa naista mainiosti ja ex-ompelijana en voi kuin ihailla puvun kauniisti laskeutuvia saumoja!

kiira_korpi

Kiira Korpi on aivan upea näyttävässä Tom Fordin luomuksessa. Hän jos kuka kykenee kantamaan haastavan, katseita keräävän mallin. Jokin siinä aavistuksen mättää (ja ei, se ei ole se, että nännit näkyvät kankaan läpi!) – olisko mekko aavistuksen liian pitkä ja siksi helmaosa näyttää vähän raskaalta? Tykkään silti stailauksesta, yksinkertaisesta kampauksesta ja että laukuksi on valittu kultainen kova clutch – eikä esim. musta, mikä olisi varmasti ollut monille se ensimmäinen vaihtoehto.

Nasima Razmyar

Nasima Razmyarin veistoksellinen syvän sininen silkkimekko ilahduttaa näyttävyydellään ja se tuntui hyvin raikkaalta tuulahdukselta kaikkien pönäköiden prinsessamekkojen keskellä. Mekko on Katri Niskasen suunnittelema.

Ritva Hyvarinen

Nyt täytyy tunnustaa, että en enää edes muista, mistä bongasin tämän mekon ja siksi en pysty tarkistamaan asun tai henkilön tietoja… Kansanedustaja (?) Ritva Hyvärinen on mielestäni kuitenkin tyylikkäästi ja arvokkaasti näyttävä musta-hopeisessa art-deco -henkisessä puvussaan. Stailaus hillityin koruin ja ylös klassiselle nutturalle nostetuin hiuksin erittäin onnistunut ja kokonaisuus muutenkin hyvä esimerkki siitä, että ei tarvitse olla parikymppinen näyttelijä tai urheilija kantaakseen kauniisti tuollaisen puvun.

Tiina Lymi

Illan kaunotar oli kuitenkin mielestäni aivan ehdottomasti näyttelijä Tiina Lymi! Mert Otsamon suunnittelema mekko on kiehtovalla tavalla sekä herkkä että hurja. Kampaus ja meikki + korvikset täydentävät keijukaiskunigatarmaista tunnelmaa. Laukku tosin on aivan karsea – eikä sovi ollenkaan kokonaisuuteen, vaikka jonkinlaista kultaa onkin. Niin paljon kuitenkin tykkään kokonaisuudesta muuten, että en voi antaa edes sen haitata..

Huomenna onkin sitten taas Nobel Galan aika… Eli päästään ruotimaan ripirinnan ruotsalaisten kuninkaallisten juhla-asuja!

Kuvat: Iltasanomat, Iltalehti, Me Naiset & Anna