Päivän asu…

lauantai 30. toukokuu 2009

Tämän päivän asu ei paljon selittelyjä kaipaa… Ohjelmassa on kello 14.00 täkäläistä aikaa starttaava Tukholman maraton. Olen ollut tosi tyytyväinen uusiin Stay in Place -merkkisiin juoksuliiveihini. Casallin eko-linjan toppi toimii myös hyvin ja diggailen täysillä sen hiukan epäjuoksunörtti-tyylistä leikkausta. Himosportti-insinöörejä löytyy kyllä lähtökarsinoista aivan riittävästi muutenkin!

Image and video hosting by TinyPic

  • toppi, Casall
  • liivit, Stay in Place
  • juoksuhousut, Adidas
  • tossut, Asics

Image and video hosting by TinyPic

Täksi päiväksi on luvattu tolkutonta hellettä ja auringonpaistetta. Päähän siis lippis (Puma) ja juoksulasit (Bolle). Kyllä näköjään Mintustakin kuoriutuu kunnon juoksunörtti… :DD
Ihan parhaat tossut – Asics Gel Kayano – ja eilen ostetut uudet sukat Reebokilta.

Todelliseen tehotestiin joutuu Lumenen vedenkestävä ripsari.
Elämäni ensimmäinen vedenkestävä ripsari saa tuomion maratonin jälkeen. Jos tuote kestää sen, se kestää ihan mitä tahansa!

Eilen tuli houruspäissään tehtyä yksi hankintakin…
Maksoin osallistumismaksun Tukholman maratonille 2010!!

Nyt pitää alkaa hiipiä kohti stadionia ja lähtöviivaa. Pitäkää peukkuja, että selviän maaliin asti!!


30. toukokuuta 2009

maanantai 15. syyskuu 2008

Ilmoittautuminen on nyt suoritettu, jäljellä on vielä vähän treenaamista… Kuka lähtee mukaan? :)


Juoksuharrastuksen aloitus

sunnuntai 16. maaliskuu 2008

Go 4 it vol. 2 blogia pidempään seuranneet muistavat varmaan, että aluksi Mintun juoksuharrastus ja treenaus Tukholman maratonille oli yksi blogin pääaihealueista. Nyt kun kevätauringon kuivattamat lenkkipolut kutsuvat muitakin kuin juokseminen-on-ihanaa-vaikka-sataisi-pieniä-kiviä -friikkejä, on muutamakin lukija kysellyt neuvoja juoksuharrastuksen aloittamiseen.

Juokseminen on ihanaa kunhan vain pääsee alkuun ja jos ei sen kummempia vaivoja ole, se myös sopii kaikille. Minttu on ollut aikoinaan varsinainen lenkkeilyn vastustaja, vaikka muuten monenlaista treeniä naisvoimistelusta tennikseen ja aerobiciin on tullut harrastettua. Aktiivisimpina suunnistusaikoinakin menestys (erittäin vaatimaton…) perustui pilkuntarkkaan suunnistukseen eikä vikkeliin kinttuihin. Askeltakaan en juokse – oli Mintun motto (Tinni ja Tuike todistaa!!).

Ohjeet perustuvat siis omaan kokemukseeni ja käytäntöön sekä lukemaani noin ziljoonan Runner’s World lehden artikkeliin. Mitään sen muodollisempaa pätevyyttä ei Mintulla ole, joten kaikki alan ammattilaiset ja asiasta enemmän tietävät ovat lämpimästi tervetulleita täydentämään ohjeita kommenttilaatikkoon! Takana tosin on melkoinen määrä juostuja kilometrejä ja nyt jo yhteensä kolme maratonia. Kaksi Tukholmassa ja yksi, ensimmäinen vuonna 1998, Helsingissä.

Asioita, jotka helpottavat juoksuharrastuksen aloittamista:
Tossut
Kannattaa satsata hyviin tossuihin! Ehdottomasti tärkein varuste juoksuharrastuksessa on kunnon tossut, joten niiden hankinnassa ei kannata pihistellä. Jos olet harrastanut muuta liikuntaa kannattaa suhtautua juoksutossujen hankintaan avoimin mielin – asiantuntevan, itsekin juoksua harrastavan myyjän ohjeita kannattaa kuunnella. Aikoinaan harrastin (yltiö)aktiivisesti aerobicia ja aerobictossuni olivat aina (paitsi kerran, jota kaduin katkerasti..) kapealestinen Nike. Juoksutossuista parhaat ovat sen sijaan Asicsit, joita ole kuluttanut jo useammankin parin. Kahteen kertaan olen hankkinut Niken juoksutossut, mutta epäseksikkäät ja insinöörileimaiset Asicsit ovat vaan parhaat. Mintun jalkaan piti sanomani. Sinun jalkaasi sopivat ehkä jotkut muut. Mm. New Balance on melko suosittu nimenomaan naisjuoksijoiden keskuudessa.

Muut varusteet
Tossut ovat ehdottomasti tärkein varustus, mutta naisjuoksijan varustuksiin tulisi kuulua myös hyvät urheiluliivit. Kunnon tuki rintavarustuksessa lisää lenkkeilyn miellyttävyyttä ihan eksponentiaalisesti. Eikä tosiaankaan tarvitse olla mikään Dolly Parton.
Vaatetuksesta ylipäätään olen sitä mieltä, että jos kotoa lähtiessä vähän hytisyttää on vaatteita just sopivasti. Jos tavoitteena on sitten joskus ehkä tulevaisuudessa ja mahdollisesti myöhemmin jokin pidempi tapahtumatyyppinen juoksu, kannattaa totutella heti alusta pitämään lippistä tms. päässä. Maratonilla on nimittäin joko ihan läkähdyttävän sairaan kuuma tai sataa rakeita. Lippis suojaa kummassakin tilanteessa oivallisesti.

Muut hilavitkuttimet kuten pulssimittarit jne. voi lisätä varustukseen sitten myöhemmin, kun tietää mitä haluaa.

Lenkin pituus x vauhti
Aloittelijan pahin moka on, että juostaan liian lujaa. Eihän siitä tule hyvä olo kellekään. Varsinkin muita lajeja jonkin verran harrastaneet suht hyväkuntoiset juoksevat helposti liian lujaa, saavat paikkansa kipeäksi ja tuumaavat, että tää nyt ei ollutkaan se mun juttuni.

Kannattaa siis aloittaa rauhallisesti! Rullaava hölköttely, joka on vain marginaalisesti kävelyvauhtia nopeampi on erinomainen lämmittelyvauhti. Koko lenkin ajan olisi hyvä pitää mielessä kunnon kasariohje PPP – eli Pitää Pystyä Puhumaan.

On ihan ok kävellä välillä! Monet ammattilaisvalmentajatkin sanovat, että rytmittämällä lenkin juoksua ja kävelyä sisältäviin pätkiin, on mahdollista totuttaa nivelet ja lihakset lenkkeilyyn. Vähitellen voit juosta pidempiä pätkiä tai harventaa kävelyjaksoja halutessasi.

Venyttely
Isoimmat jalkojen lihakset kannattaa venytellä jokaisen lenkin jälkeen. Ei tule paikat niin kipeäksi ja lihaksen suorituskyky paranee. Ihan muutama perusvenytys on parempi kuin ei mitään. Tässä on muutama iisi esimerkiksi: STRETCH STANDING UP.

Motivaatiota?
Juokseminen on niin helppoa. Ei tarvitse mennä erikseen treenipaikalle, koska lenkki alkaa kotiovelta. Ei ole määrättyjä kellonaikoja vaan voit lenkkeillä milloin itsellesi parhaiten sopii. Lenkkiin ei edes kulu hirveästi aikaa – lyhytkin lenkki on parempi kuin ei lenkkiä ollenkaan. Miksi sitten on joskus niin hankala lähteä juoksemaan? Siihen kun tietäisin vastauksen olisin varmasti ihan muulla alalla, mutta pari hyvää keinoa motivaation ylläpitämiseksi löytyy takataskusta:
– aseta itsellesi päämäärä, vaikka pienikin. Esim, kävelyjaksojen lyhentäminen viidellä minuutilla/kahdella korttelinvälillä/tms. on riittävä tavoite. Tai sitten voit asettaa tavoitteeksi esim. Tukholman maratonin vuonna 2009 tai Naisten kympin tai taloyhtiön syysjuoksut. Mitä tahansa, mikä saa sinut vetämään tossut jalkaan!
– muistele onnistumisia! Runner’s high ei kuulu vain himotreenaajille… mutta siihen jää aloittelijakin helposti koukkuun! :)
– hanki hyvä lenkkikaveri, jolla on suunnilleen sama tahti kuin sinulla ja paljon tylsiä blondivitsejä takataskussa.
– muista, että lenkin vaikein hetki on se, kun saa itsensä pukemaan tossut jalkaan. Sen jälkeen kaikki sujuu kuin itsestään…

”Tankkaus”
Tankkaus on varmasti yksi juoksijoiden lempisanoista. No, sanoisin ehkä yksinkertaisemmin, että muista juoda hyvin sekä ennen että jälkeen lenkin. Minttu ei jaksa kantaa mukanaan juotavaa alle tunnin lenkeillä ja silloin on erityisesti pidettävä huolta, että on juonut riittävästi vettä ennen lenkille lähtöä. Eikä tietenkään juuri ennen vaan pieniä vesilasillisia noin tuntia-paria ennen lenkkiä. Pidemmille matkoille kannattaa ottaa juomaa mukaankin. Jos tavoitteena on maratoni tai muu pidempi reissu kannattaa alkaa totutella mahaansa urheilujuomaan, muuten alle parin tunnin lenkeillä kyllä pelkkä vesikin riittää.

Toivottavasti tästä oli iloa ja hyötyä!!
Mitkä ovat sinun parhaat motivaatiovinkkisi? Entä treenivinkkisi noin muuten? Minttu ottaa mielellään vastaan vinkkejä siihen, miten saisi vauhtia lisää… Nyt kun tuntuu, että kestävyyttä löytyy vaikka kahden maratonin verran, mutta vauhti ei muutu miksikään.


I did it!!

sunnuntai 10. kesäkuu 2007

Mintulla oli muutama tavoite ennen maratonia:

– päästä maaliin
– olla iloisella mielellä
– olla hyvässä kunnossa maalissa
– saada riittävästi hyviä viboja juoksuharrastuksen jatkamista varten

Melkein kaikki tavoitteet tuli saavutettua. Pääsin maaliin, joo, ja vaikka tunnelmat oli enemmän epäuskoisen helpottuneet kuin iloiset, niin loppujen lopuksi olin aika tyytyväinen itseeni. Matkan varrella sen sijaan ehti fiilikset vaihdella kiukusta epätoivoon. Onneksi sentään välillä juoksu kulki tolkuttomasta kuumuudesta huolimatta.

Oli aivan käsittämättömän kuuma. Mintulla tosin oli se etu, että pystyin hakemaan numerolapun jo perjantaina ja siten minimoimaan kiehuvan kuumalla lähtöalueella hengailun ennen lähtöä. Mutta silti. Ensimmäisten vajaan viiden kilometrin jälkeen tuntui samalta kuin normaalin pitkän lenkin jälkeen… Kymmenen kilometrin kohdalla ajattelin, että jos ei kohta olo parane, niin en kyllä ikimaailmassa selviä maaliin asti.

Aivan tismalleen samalla hetkellä, kun vilkaisin kylttiä, joka ilmoitti, että nyt on juostu 17 km, tajusin, että olo on ok. Tunne jaloissa ja kropassa oli ihan sama kuin treenilenkeillä (taidan olla pikkuisen hitaasti lämpiävää sorttia…). Mikä helpotus! 17 kilometristä 30 km asti juoksu sujui ihan mukavasti. Vähän otti päähän se, että urheilujuoma loppui 20 km kohdalla ja juomapisteissä tarjottiin vain vettä. Onneksi ystävälliset porilaiset tarjosivat mukanansa kantamista Gatoradeista Mintulle. Suurkiitos! (Kaveria ei jätetä tuumasivat vain)

30 km jälkeen alkoi toinen tuskien taival, jolloin mentaaliharjoitteluna oli mielikuva Mintusta Stockholm Marathon Finisher 2007 -paidassa ja mantra: ”minulla on korkea kipukynnys, on on…”

Ikimuistoinen kokemus tosiaankin – ja ensi vuonna uudelleen!!

Ei muillakaan ollut ihan helppoa. Tsekkaa esim: Värmechocken skördade många offer.

Kuvat: maraton.se ja Minttu


Pitäkää peukkuja!!

lauantai 09. kesäkuu 2007

Tänään se sitten on – Tukholman maraton. Vähän kyllä jännittää… Varsinkin kun keli on mitä on, eli ihan taivaallinen kesäpäivä, pilvetön ja tuuleton. Tosin maratonin juokseminen 30 asteen helteessä voi olla pikkuisen exra-haasteellista.

Valmistautuminen on mennyt ihan hyvin. Mitään erityisiä tyhjennys-tankkaus -leikkejä en ole jaksanut leikkiä. Se olisi tuntunut vähän koomiselta tällä tasolla, mutta urheilujuomaa olen kitannut noin ziljoona litraa. Oli muuten tosi fiksua syödä eilen yliopistolla lounaaksi hyper-chili-thai-ruokaa – vaikka kai sitä olisi maha sekaisin ilman Red Curryäkin

Mintun juoksupaidan selässä lukee Minttu ja ompelin vielä Suomen lipunkin siihen. Lähinnä tavoitteena on kalastella kannustusta katsojilta ja juttuseuraa matkan varrelle.

(No menipäs se lippu lutusesti vähän kallelleen…)
Lähtö on klo 15.00 Suomen aikaa.

Kommentteja ja fiiliksiä matkan varrelta tulee varmasti vasta huomenna.