Unelmaisen sileitä hiuksia, peiliaurinkolaseja ja muita Helsingin ihmeitä

tiistai 09. elokuu 2016

Helsinki 3.8.2016

Viimeviikkoinen Suomen reissuni suuntautui pääasiassa Tampereelle – niinkuin kerroinkin – mutta ihan ensimmäisenä vietin helteisen hemmottelupäivän Helsingissä. Ohjelmassa oli mm. kesän aikana varsin kurjaan kuntoon päässeen kuontaloni tehokuntoutus L’Oréalilla. Kaupunkifiiliksessä käyskentelyn lomassa kävin myös hankkimassa uudet aurinkolasit viimekeväisen Instrumentarium-kampanjan palkkiolahjakortilla ja nautiskelin myöhäisen lounaan Café Strindbergissä ohikulkijoita ihmetellen.

Sovittiin jo keväällä Bloggers’ Inspiration Day:ssä L’Oréalin Annan kanssa, että jos kesälomareissuni Suomeen osuisi sopivasti, voisin päästä testaamaan hiuksen rakennetta korjaavaa L’Oréal Professionnel Pro Fiber -käsittelyä. Onneksi päivämäärät sopivat ja saatoin uskoa rutikuivan ja ihanan hamppuisen tukkani Annan ammattitaitoiseen ja hellään hoivaan.

Helsinki 3.8.2016 2

Pro Fiber käsittelyn idea on se, että ensin kampaajalla tehdään hiusten kuntoarvio ja sen perusteella tehohoito. Rakennekorjauksen perustana on kaksitehoinen, L’Oréalin patentoima molekyyli, joka sitoo hoitavat ja korjaavat ainesosat hiukseen. Teho kestää noin neljä shampoopesua ja koko homman juju on se, että kampaamossa valitaan oikeat kotihoitotuotteet: shampoo, hoitoaine, naamio ja jätettävä hoito, joiden avulla tulosta voidaan ylläpitää. Joka neljännen shampoopesun jälkeen hiuksiin laitetaan Re-Charge -ampulli, jonka avulla Pro Fiber -rakennekorjauksen tuloksia voidaan palauttaa.

L’Oréal Professionnel Pro Fiber -sarjassa on omat tuotteet vain vähän vaurioituneille (punainen pullo), jo melkolailla kulahtaneille (turkoosi pullo) ja lähestulkoon toivottomille (violetti pullo) hiuksille. Ylhäällä vasemmalla on ”ennen” kuva hiuksistani. Ei taida tulla minään yllätyksenä, että allekirjoittaneelle määrättiin se kaikkein tehokkain versio aineista.

Helsinki 3.8.2016 3

Huomasin eron hiusteni kunnossa jo oikeastaan ennen kuin edes näin tai koskin niitä. Annan pestessä pois vaikuttavia aineita tunsin aivan selvästi, miten poikkeuksellisen takuton ja ihanan raskaasti hiukseni soljuivat huuhtelun yhteydessä.

Ensimmäinen kosketustuntuma on myös aivan mahtava – en voinut uskoa, että minun hiukseni voivat olla niin pehmeät, liukaat ja miellyttävän mukautuvat. Kampaamattomat märät hiukset eivät yhtäkkiä muistutakaan ikääntyneen rastafarin kuontaloa – vaan kampa liukuu pehmeästi läpi. Hiukan kosteanakin hiukset näyttävät pehmoisilta ja hengissä olevilta. Muotoilun jälkeen en ole tunnistaa terveen kiiltävää, silkkimäistä hiuksistoa omakseni. Aivan fantastista!

Helsinki 3.8.2016

Kotihoitoon sain keskitason shampoon (turkoosi pullo) ja muut tuotteet violettia, tosi vaurioituneelle tukalle tarkoitettua sarjaa.

Vielä en ole ehtinyt testata Re-Charge -ampulleja – en pese niin hurjan usein hiuksiani – mutta shampoo ja hoitoaine on ollut jo käytössä. Ainakin toistaiseksi hoitotulos on pysynyt aivan loistavasti. Olen ollut tosi tyytyväinen siihen, miten hiukseni kiiltää pehmeästi ja luonnollisesti. Tosi suuri ero siihen himmeään mattaan kauhtanaan, millainen tukkani oli aikaisemmin. Aivan ihanaa on myös se, että hiukset eivät ole tuskallisesti takussa koko ajan. Jopa hiusten pesu on nyt ihan mukavaa!

Helsinki 3.8.2016

Tukka hyvin, kaikki hyvin -asenteella läksin fiilistelemään kesä-Hesaa. Joku oli uskotellut mulle, että Helsingissä (ja muutenkin Suomessa) on tosi kylmä. Niinpä pistin päälleni pitkähihaisen neuleen – onneksi aika ohuen – ja farkut plus tennarit. Hikoilin kuin pieni possu koko päivän! Haha! No, en valita – ei näistä lämpimistä enää kauaa ole vaivaa.

Seuraava pysäkki oli Aleksanterinkadun Instrumentarium. Olin kuullut, että siellä pitäisi olla Suomen paras aurinkolasivalikoima, joten sinne siis.

Helsinki 3.8.2016 6

Valikoima oli mielestäni ihan jees – vaikka kaikkien kehujen jälkeen odotin ehkä jotain enemmän. Toisaalta sesonki alkaa olla nyt lopuillaan. Ehkä iso osa aurinkolaseista on jo myyty parempiin koteihin ja jäljellä oli vain pahnan pohjimmaiset.

Testailin aika monia malleja. Superpyöreät poskeni on aina ongelma mitä tahansa kakkuloita tai aurinkolaseja valitessani. Monet pokat tökkää kiinni poskiin heti alkujaan, toisten kanssa menee hyvin siihen asti, kun päätän hymyillä. Ja minähän tunnetusti hymyilen varmuuden vuoksi koko ajan.

Yllä oleva nelikko pääsi loppusuoralle. Vasemman yläkulman Michael Kors -laseista tykkäsin itse asiassa tosi paljon, samoin oikean alakulman Prada-arskoista. Kissamaiset viininpunaiset pokat (Versace) olisivat toimineet ilman hymyä, vähän samaa vikaa oli vasemman alakulman superviileissä Pradan aurinkolaseissa. Viimeksi mainitut olisin ihan välttämättä halunnut, mutta kun ei sovi päähän, niin ei sovi.

Helsinki 3.8.2016

Päädyin sitten lopulta juuri tismalleen niihin Ray Banin pyöreähköihin, vaalean liilan sävyisiin peililaseihin, joihin iskin silmäni jo Instrumentariumin pisteellä Bloggers’ Inspiration Dayn aikana. Nyt vajaan viikon laseja käytettyäni voin todeta olevani supertyytyväinen päätökseeni hankkia yhdet vähän hassut hippiarskat täydentämään muuten aika klassista ja konservatiivista aurinkolasivalikoimaani.

Ihan täysiä pisteitä en kyllä anna Instrumentariumin palveluasenteelle. Asiakkaita oli toki jonkinverran, mutta ei mitenkään tungokseksi asti. Myyjiäkin näki pyörimässä, mutta heidät piti aina pyydystää uudelleen, jos sattui olemaan toinenkin kysymys. Jononumero ei liikkunut ja kassallakin sai odotella hyvän tovin. Kovasti olisi helpottanut, jos edes joku olisi tullut varmistamaan, että en ole esimerkiksi sattumalta muuttunut täysin näkymättömäksi kauppaan astuessani.

Tosin se aikuisempi tumma rouvashenkilö, joka lopulta tuli kassalle, oli kyllä superystävällinen ja fiksasi aurinkolasit niin ihanan hyvin istuviksi, etten tiennyt moisen olevan mahdollistakaan. Nyt tekisi mieli viedä kaikki muutkin aurinkolasini hänelle säädettäväksi.

Helsinki 3.8.2016

Kaikessa hemmottelussa ja shoppailussa meni oma aikansa, joten päädyin lounaalle vasta iltapäivän puolella. Halusin ehdottomasti istua ulkona, kun oli niin upea ilma. En ole mikään suuri Helsinki-asiantuntija, joten suuntasin ainoaan paikkaan, jonka tiesin, eli Esplanadille.

Kaikki terassit olivat aivan täpösen täynnä. Ilmeisesti kukaan muukaan ei ole vielä kyllästynyt kesään ja aurinkoon. Kävi kuitenkin ihan huipputsägä sillä yksi pöytä tyhjeni juuri sillä sekunnilla, kun tiirailin paikkaa Café Strindbergin terassilta.

Helsinki 3.8.2016

Talon Club Sandwich tarjoillaan ihanasti perunalastujen kanssa. Koko päivän hikoiltuani tuntui, että tuo oli juuri se suolatankkaus, jota kaipasin. Itse sandwich oli myös hyvää ja raikas lasillinen Pinot Griziota kruunasi Helsinki-päiväni.


Kauneusmessuja, VIP-shoppailua ja muuta hulinaa

maanantai 04. toukokuu 2015

Pressiviikko 1

Aina välillä tulee hiukan harmiteltua, että en välimatkan vuoksi oikeastaan koskaan pysty osallistumaan Helsingissä järjestettäviin fäshion-häppeningeihin. No, tapahtuu sitä täälläkin aina välillä… Viime viikolla oli kiirettä, kun piti rampata Stockholm Beauty Week -kauneus- ja hyvinvointitapahtumassa, Filippa K:n vaatevuokrauksen lanseerauksessa, tsekkailemassa uusia aurinkolasitrendejä Ray Banin tapahtumassa – ja vähän ihan muuten vain VIP-shoppailemassa kuplajuoma kourassa.

Pressiviikko 2

Stockholm Beauty Weekin näytteilleasettajina oli pääasiassa vähän pienempiä tai täällä tuntemattomampia merkkejä. Sinänsä ihan kiinnostavaa, sillä uusiin tulokkaisiin on muuten hankala ihan randomisti törmätä. Yksi ilahduttava kohtaaminen oli suomalaisen Mia Höytön kanssa, joka esitteli omaa, aivan ihanalta vaikuttavaa ekologista luonnonkosmetiikkasarjaansa. Kaikkien voiteiden nimetkin ovat niin hurmaavia! Terveisin ”ihana” -sanan ylikäyttäjä. :D

Pressiviikko 3

Yksi ehkä merkillisimpiä tuttavuuksia oli maalipistoolin tapaisella vekottimella levitettävä meikki. Sain kokeilla hiukan ja pohjasta tuli kieltämättä ihanan tasainen ja samettinen. Ameriikkaa puhuva rouva asiantuntija kertoi, että vastaavalla laitteella tehdään kaikki Hollywoodin punaisen maton gaalameikit. Ja että hän kuulemma tekee jopa silmänrajaukset ko. laitteella! Kaikkea sitä…

Pressiviikko 4

Filippa K lanseerasi juhlavaatteiden vuokrauspalvelun asiapitoisien puheenvuorojen siivittämänä. Tiesittekö, että jos vaatteen elinikä pitenee 9 kuukautta, sen ympäristövaikutus vähenee peräti 25 %! Aika huikeaa mielestäni! Saimme myös vinkkejä, miten pitkään käytössä pysyvästä perusgarderobista pidetään huolta ja ostohetkellä kannattaa kuulemma miettiä vähintään viisi eri asua tai vaatetta, johon mahdollisen uutukaisen voisi yhdistää. Näin vältetään pahimmat virheostokset.

Pressiviikko 5

Sture Gallerian VIP-shoppailussa pysyin tiukkana – enkä tarjouksista huolimatta sortunut mihinkään hankintaan. Pääasiassa nautimme kaverini Hannan kanssa vain tunnelmasta – kotiinviemisiksi lähti pari muotilehteä. Hyvä, hyvä!

Pressiviikko 6

Ray Banin tapahtumassa oli ruotsalaisen Ellen päätoimittaja, Cia Jansson, kertomassa aurinkolasitrendeistä. Pääsuuntaukset ovat: retro/klassinen, futuristinen värillinen peili ja erilaisten yllättävien materiaalien, nahkan, puun ja farkkukankaan käyttö pokissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aurinkolasivalikoimani ei todellakaan kaipaa täydennystä, mutta täytyy sanoa, että nämä lilat pyöreät peiliversiot jäivät kyllä kovasti kutkuttelemaan…


Uudet arskat rivissä

sunnuntai 19. lokakuu 2014

Uudet arskat 1

Joku voisi väittää, että nyt ollaan aika ei-sesonginmukaisissa postausaiheissa. Itse olen eri mieltä – aurinkolasit ovat ajankohtaiset aina! Sadekelillä silmien valosuojia ei juuri kaivata, mutta auringon ei tarvitse kuin vähän pilkahtaa ja jo lennähtää arskat nenälleni. Silmäni ovat kroonisesti herkät, helposti vetistyvät ja punoittavat. Oikeastaan tarvitsen arskoja paljon enemmän kevään ja syksyn kirpeänaurinkoisissa ja tuulisissa olosuhteissa. Varsinkin syksyllä tuntuu, että tuulen mukana lentää lisäksi koko ajan jotain pientä putua, joten laseilla on ihan fyysinenkin suojaustehtävä.

Tänä kesänä aurinkolasivarastoni kasvoi peräti kolmella parilla. Uutukaiset ovat vilahdelleet jo päivän asukuvien yhteydessä, mutta ansaitsevathan nuo nyt ihan omankin postauksen!

Uudet arskat 2

 

Olen suunnitellut hankkivani Ray Banin klassiset Aviatorit vaikka miten kauan ja nyt vihdoin sain toteutettua haaveeni. Loppukeväästä ostin kultapokaiset pilotit ruskealla liukuvärjätyllä linssillä. Halusin nimenomaan liukuvärin, sillä se on astetta paria vaaleampi kuin perusruskea ja siitä syystä erittäin sopiva myös ei ihan niin huippuaurinkoisiin päiviin, jolloin kuitenkin haluaa suojata silmänsä auringon haittavaikutuksilta.

Tykästyin pilottimalliin niin paljon, että alkusyksyllä hankin vielä toiset, mattahopeiset ”flat metal” -versiot. Nuo poikkeaa klassikkomallista siten, että poka on aavistuksen leveämpi ja litteä. Linssissä on kevyesti peilimäinen pinta, mikä ei oikein hyvin tuosta kuvasta tule esiin. Hetki piti kyllä miettiä, että onko järkeä hankkia toisia Aviatoreita, kun niin monia muitakin malleja olisi olemassa. Kaipasin kuitenkin hopean sävyisiä aurinkolaseja, sellaisia en aikaisemmin omistanut ja lisäksi nuo ovat ainokaiset polaroid-lasini. Ja tykkään mallista kovasti!

Kolmannet aurinkolasit on rahoitettu osittain Indiedaysin Inspiration Day:stä saamallani lahjakortilla. Bossin hiukan kissamaiset lasit istahtivat nenälleni niin itsestäänselvän luonnikkaasti, että pakkohan ne oli lunastaa. Tykkään lisäksi hurjasti tuosta pokan yläreunan kalpeanroosasta sävystä.

Yhdet aurinkolasit kulkee aina varmuuden vuoksi käsilaukussani mukana. Tällä hetkellä suosikki- eli käsilaukkuasemaa on pitänyt flat metal aviatorit.