Nahkavekkari

maanantai 13. lokakuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Satuin hankkimaan itselleni uuden turvavaatteen ihan vahingossa. Parisen viikkoa sitten oltiin Karkin kanssa TopShopissa ja tarkoitus oli vain vähän tutkia tarjontaa ja kenties tehdä löytöjä viime keväisen Kate Moss -malliston loppualeista. Shoppailuillan kunniaksi kaikesta sai -20% alennusta, mikä tietty kannusti vähän tarkempaan vaatetankojen tonkimiseen. Jossain vaiheessa Karkki kysyi, että olen oikeasti etsimässä jotain ja siihen vastasin, että sellainen vähän pidempi musta vekkihame, mielellään jostain hauskasta materiaalista olisi tosi nasta. Karkki osoitti juuri sillä hetkellä ohitse pyyhältävää myyjää ja sanoi, että ai tollanen vai?

No juuri sellaista olin enemmän tai vähemmän aktiivisesti etsinyt koko alkusyksyn. Onneksi myyjän hame oli TopShopista eikä jostain muualta – ja tuplaonneksi niitä oli vielä jäljellä! Pikaisen sovituksen jälkeen hankintaa ei tarvinnut kauaa miettiä, vekkihame oli ihan pakko saada!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siitä, kun ostin tuon hameen ei ole kuin tosiaan noin reilu pari viikkoa, mutta jo nyt tuntuu, että pitäisi varmaan laittaa merkintä kalenteriin aina, kun se on päällä. Pysyisi vähän paremmin jyvällä siitä, että miten usein se on käytössä. Mieluiten pukeutuisin vekkariini vaikka joka päivä!

Vekkihameen materiaali on ihan kohtuullisen mukavasti aidolta nahalta tuntuvaa jotain keinoainetta. Sisäpuolelta se on pehmoinen vähän samaan tapaan kuin hyvät college-neuleet. Tykkään raskaasti laskeutuvista laskoksista aivan hurjasti ja jotenkin liikkeessä helman heilahtelu antaa positiivisessa mielessä emäntämäistä pondusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä myös ensimmäinen in action -esittely uusista Niken Air Force 1 -tennareistani. Nekin on olleet ihan luottamuksen arvoiset, pientä sadettakin kestävät, syyskaverit. Yllättävän lämpimät tosin. Siinä missä Vansit, Karhut ja Conssit voi pitää jalassa koko päivän toimistolla – jos muuten siltä tuntuu – Niket on ihan pakko vaihtaa kevyempiin sisäkenkiin. Toisaalta se on vain hyvä uutinen, viileämpiä ilmoja kohtihan tässä ollaan menossa.

Nahkavekkihameen ja tennareitten rouheutta tasapainottamaan piti laittaa pehmoisin omistamani paita, Arelalizzan 100 % kashmiria oleva neule (saatu blogin kautta) ja taiteellishenkinen kaulakoru. Näin maanantaiset haasteet tuli vastaanotettua kovaa ja pehmeää yhdistelevässä asukokonaisuudessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

  • neule, Arelalizza
  • hame, TopShop
  • tennarit, Nike


Silkkikimono ja kesäkynnet

keskiviikko 04. kesäkuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Väitän olevani ns. ”järkevä” shoppailija. Ostan harkiten, tarpeeseen, kestävää ja entisen kanssa yhteensopivaa – ja vain, kun tarjolla on ns. hyvä diili. Mutta joskus sitten pimahtaa… Olin viime viikolla – juuri ennen tätä Tampereen reissuani – kaupungilla etsiskelemässä kivaa, ei-virkamiesmäistä, jakkua. Mielessäni ajattelin jotain sellaista blogipiireissäkin tosi suosittua Chanel-henkistä vaaleaa bouckle-kankaista versiota, joka kävisi kivasti pieneen menoon, mutta olisi ookoo myös toimistolle. Jakkubudjetin ajattelin olevan maksimissaan siinä sadan euron kieppeillä- eli mitään merkkivaatehurmaa ei ollut tarkoitus kokea.

Ja kuinkas siinä sitten kävi… Eksyin TopShopiin, eksyin pläräämään TopShopin Kate Moss -mallistoa. Ja rakastuin.

Kimono kynnet 2

Olen ihan tietoisesti vältellyt tutustumasta näihin uusiin TopShopin Kate Moss -mallistoihin. Silloin, kun niitä blogiurani alkuaikoina oli säännöllisesti, onnistuin aina hankkimaan jotain tolkkutoman ihanaa, mutta ei ehkä niin kovin järkevää, garderobiini.

Nyt en voinut kertakaikkiaan vastustaa ihanan paisley-kuvioista silkkikimonoa, vaikka se olikin kaikkea muuta kuin sitä, mitä lähdin hakemaan! En oikeastaan voi kuvitella, että lähtisin kimono päällä toimistolle, tuo ei ole erityisen monikäyttöinen ja hinta, no se oli about tupla ajateltuun budjettiini nähden (eurohinta onkin näköjään nettikaupassa huomattavasti edullisempi. Pah.). Kyllä siinä varmasti parikymmentä viestiä ja muutamat valokuvat singahteli kotona makutuomarina toimivalle Peetulle ennenkuin tohdin lähettää sen viimeisen, caps lockilla kirjoitetun tekstarin: ”EIKU MÄ OTAN SEN!!”.

Puolustuksekseni sanottakoon, että useimmiten on kiva omistaa hauska statement piece, jota voi sitten yhdistellä niihin arkisempiin kokonaisuuksiin. Lisäksi kimonotakki on ihanaa, melko paksua silkkiä ja kaikinpuolin laadukkaasti ja nätisti tehty (mitä ei aina voi valitettavasti TopShopin vetimistä sanoa). Pieni morkkis kyllä iski siinä heti ostotapahtuman jälkeen, mutta sen jälkeen olen ollut kyllä enemmän kuin tyytyväinen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kynnet piti tietty laittaa heti rimmaamaan uuteen kaunokaiseeni. Ringfinger-manikyyrivillitykseni ei vain ota laantuakseen, joten sommittelin värisuoran sen mukaan. Kimonojakun varsin puhtaiden värien paisley-kuosi sisältää todella houkuttelevan valikoiman yhteensointuvia sävyjä. En ensin oikein osannut päättää, mutta sitten totesin, että valitsen värit ihan mahanpohjafiiliksellä.

Kimono kynnet 4

Perusväriksi valikoitui Ciatén aavistuksen koralliin taittava punainen sävy ”Play Date”. Nimettömiin laitoin virallista varpaankynsilakkaani, jota en ole varmaan ikinä käyttänyt sormien kynsissä – eli Lumenen Natural Code -sarjan ihanan uima-allas turkoosia ”Live it Up”-sävyä. Sormussormien on jostain syystä aina kimallettava, joten turkoosin päälle lennähti vielä Lumenen Gel Effect -sarjan ”Glistering Sea” (saatu blogin kautta).

Olen tainnut ennekin sanoa, mutta tuo Gel Effect -sarjan glitterilakka on ihan parasta evö. Kimallukset päätyvät kynsille ahdistelematta ja ilman sataa hitaasti kuivuvaa kerrosta. Arvostan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

No nyt on! On väriä ja kuosia ja silkkiä ja kimallusta ja vaikka mitä! Pidän itseäni edelleenkin varsin hillittynä ja klassiseen kallellaan olevana pukeutujana, mutta näin kesällä näköjään pukkaa rokkihippinuoruus väkisinkin läpi!

Kirjoittelen tätä postausta Inter City -junassa matkalla Helsinkiin. Hesassa on luvassa Maybellinen Baby Lips -huulivoiteiden lanseeraustilaisuus. On niin mahtavaa, että kerrankin satuin olemaan Suomessa, kun jotain tällaista tapahtuu, että hyppäsin tietty heti Helsingin junaan. Aivan järkky kiire tuli, tietenkin, muuten olisin nakittanut kummitytön nappaamaan kuvat illan asustani, joka koostuu – yllätys, yllätys – ihanasta silkkikimonostani, mustista Filippa K:n pellavashortseista, Lacosten kiilasandaaleista, H&M:n mustasta topista ja kultaisesta kettu-kaulakorusta (saatu blogin kautta).

Tällaisena blogihäppening-iltana luulisi kyllä, että löytyisi joku vapaaehtoinen kameran taakse – eli melkein uskallan luvata huomiseksi kuvia asusta!


Sydämiä, sinisilmiä ja yllätyskissoja

torstai 27. maaliskuu 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koko viikko on ollut yhtä haipakkaa! Olisikohan se ollut viime viikon alussa, kun rutisin kotona, että ikinä ei enää nykyään tule kutsuja mihinkään kivoihin pressitapahtumiin. Tai tulee – mutta ne on kaikki aina Helsingissä. Pikkuisen kateena seurailen kaikkien sopivalla matkustussäteellä Hesan keskustasta asuvien kanssabloggareitten postauksia ja Instagram-kuvia. Olisi kyllä hauska olla joskus paikalla sielläkin, mutta täältä matka on aavistuksen liian pitkä…

No, tiedän, että on aika bloggarikultapossumaista valittaa, kun on peräti pari viikkoa, eikä kutsua ole kuulunut mihinkään lanseerausjuhliin, putiikin avajaisiin tai muihin tuikitärkeisiin kissanristiäisiin. Ehkä täällä vietettiin jotain ”kuivaa kautta”, koska tällä viikolla häppeningeistä, ainakaan shoppailuaiheisista, ei ole ollut pulaa. Weekday, NK ja Solo on pitänyt omat tapahtumansa ja tänään olisi ollut yhden lifestyle-kirjan julkkaribileitten lisäksi sekä Tjallamallan että Aplacen bileet. Mutta tänään ei kyennyt enää riekkumaan. Tai siis minä en – tietääkseni Peetu on kyllä edelleen baanalla. Hih.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jonkin verran kyseiset tapahtumat on generoinut myös ostoksia. Tyylillemme uskollisina olemme satsanneet mielummin laatuun kuin määrään. Peetu on hankkinut kaksi takkia (2nd hand Levi’s farkkutakin ja ehkä maailmanhistorian upeimman bikersin BLK Denimiltä), Minttu kaksi toppia (V AVE Shoe Repair ja Acne) sekä yhden clutchin (Karin Millen) ja Karkki yhden swetarin (V AVE Shoe Repair). Kuvaesittelyt saaliista blogissa viimeistään viikonloppuna. Promise.

Peetun tämäniltaisen asun juju on supersuloinen Forever21-sydänmekko. Raidallinen TopShopista hankittu neule toimii kivana kontrastina mekon söpöydelle ja antaa sopivasti indie-edgyä särmää asulle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt, jos osaisin oikeasti jotain kuvamuokkausta, olisin piirtänyt punaisen huomiorinkulan kuvan vasempaan laitaan. Näettekö, mikä huikean ylväs kissaeläin sieltä on saapumassa!?

Kuvaaja yritti kyllä lirkutella katille ja kuvattava myös, mutta toinen vain jatkoi kenestäkään piittaamatta, ylväänä eteenpäin!

Peetu 27.3.2014 4

Ja kun nyt tässä joustavasti taas vaihteeksi päästiin aiheeseen kissa, niin voin kertoa, että sitten edellisen pohdinnan olemme tulleet siihen tulokseen, että kesällä meille tulee uusi kissavauva!! Vähän täytyy varmasti googlailla, että voisi välttää pahimmat murheet uuden pennun ja Sunshinen välillä, mutta uskon, että kaikki menee ihan hyvin. Hiukan tietty jännittää, että oppiiko sitä uutta rakastamaan yhtä paljon kuin tätä nykyistä karvamasua. Sunshine on niin kaikin tavoin samanlainen kuin koko muu meidän tyttöjengi ja koko yhteiselo on mennyt kaikki nämä melkein viisi vuotta käytännössä täysin ongelmitta.

Mutta en kyllä usko, että ongelmat voisivat mitenkään olla suuremmat kuin ilo toisesta kisusta. Ja ajattelen tässä myös Sunshinea. Peetu on lähtemässä syksyllä toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, mikä tarkoittaa sitä, että asustelisin sitten pääasiassa yksin kissan/kissojen kanssa. Olen aivan varma, että myös Sunshine on sitä mieltä, että typerä ja rasittava kissavauvakin on parempaa seuraa kuin olla kaiket päivät yksin. Itsellänikin olisi parempi omatunto, kun jos vaikka joskus päätyisin jopa jumppaan suoraan töistä. Eipähän tarvitsisi Sunshinen olla ihan kokonaan yksin.

Ja pieni kissanpentu. Voiko olla mitään hienompaa?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

  • mekko, Forever21
  • neuletakki, TopShop
  • nilkkurit, minimarket


To croc or not to croc

torstai 08. marraskuu 2012

Nahkavaatteiden huikean suosion siivellä myös kaikki nahkamaisen vaikutelman antavat, vahapintaiset vetimet ovat vahvassa nousussa. Olen skannaillut syksyn tarjontaa vähän sillä silmällä. Tavoitteena on ollut löytää nahkamaiseksi vahatut mustat farkut, jotka taipuisivat oikein yhdisteltynä pienempään juhlatyyppiseen häppeningiin ja esmes jakun ja valkoisen kauluspaidan kanssa myös toimistolle.

Joitakin ihan kivan näköisiä vahafarkkuja on osunut haaviin (mm. nämä Habitualin klassisen oloiset versiot aiheesta), mutta tilaaminen arveluttaa kuitenkin jonkin verran. Farkkujen ostaminen on muutenkin yksi maailmanhistorian haastavimpia tehtäviä ja sovittamatta hyvin istuvien löytäminen tuntuu vähintäänkin epätodennäköiseltä. Kun vielä lisäksi olen erittäin huono palauttelemaan nettiostoksiani, ei tunnu kovin järkevältä päätökseltä laittaa tilausta menemään.

TopShopin sivuilla törmäsin krokopainettuihin housuihin jo muutama viikko sitten. Housut ovat vähän vähemmän ihastuttavasti materiaaliltaan polyuretaania, mutta ainakin kuvien perusteella ulkonäkö vastaa hyvin vahattuja farkkuja.

 

Ensimmäinen reaktioni oli, että onpas kamalat. Sitten kävi niin, niinkuin niin monta kertaa aikaisemminkin. Oikeastaan aika hirveät krokohousut jäivät kummittelemaan takaraivoon. Huomasin rakentelevani päässäni erilaisia asukokonaisuuksia niiden ympärille (esmes mustan sifonkipaidan, korkojen, statemet-korvisten ja reteen laukun kanssa olisin valmis reilun viikon päässä häämöttäviin bileisiin…) ja yhtäkkiä housut alkoivat vaikuttaa hyvältä hankinnalta. Punttien vetoketjutkin näyttävät nykyään freesiltä silmääni – eikä ollenkaan rasittavan krimskramssulta, kuten aluksi.

Nyt olen onnistunut kehittämään pakkomiellettä lähentelevän ihastuksen TopShopin krokopainettuihin housuihin. En oikein osaa päättää toivonko vai enkö toivo, että niitä löytyy putiikista. Ilman sovittamista en noitakaan lähde tilaamaan. Jos niitä ei ole putiikissa, säästyn potentiaaliselta virhehankinnalta, mutta himotus jää vaivaamaan. Jos taas housuja löytyy, joko ne näyttää just niin kauhealta kuin polyuretaanihousut yleensäkin ja ymmärrän jättää ne muiden ”löydettäväksi” tai sitten ne ovat niin hienot, että en voi muuta kuin kotiuttaa housut…

 


Pikkuinen uutuus

lauantai 09. heinäkuu 2011

Tässä taannoin ehtikin jo vilahtaa yhdessä päivän asu -kuvassa Lontoosta löytynyt pikkuinen konjakinruskea laukku. Ehkä ihanin pikkulaukkulöytö evö! Rrrrakastan nahkan lämpimän pehmoista sävyä, kätevää kokoa, patinoitunutta ketjuolkahihnaa ja söpöjä sydämenmuotoisia vetskarin vetimiä.

Laukkuihanuus löytyi taannoiselta Lontoon reissulta. TopShopin Oxford Streetillä sijaitsevassa myymälässä on katutasossa pieni Etui-niminen shop-in-shop, jossa myydään pelkästään käsin tehtyjä vintage-henkisiä laukkuja. Ymmärsin niin, että laukkujen nahka on ”vintagea” eli tässä tapauksessa siis uusiokäytettyä, mutta laukut sinänsä ovat uusia. Malleja ei ole kovin montaa, pääasiassa erilaisia kirjekuori- ja clutch -tyyppisiä virityksiä, mutta värejä ja erilaisia nahkoja sitäkin enemmän.

Oli ihan käsittämättömän vaikea päättää haluaisinko shokkipinkin nupukkinahkaisen, pehmeän turkoosin ”strutsi-nyppyisen”, vaalean beigen pintanahkaisen vai kenties syvän violetin kiiltonahkaisen version.  Kokoja oli tarjolla pikkuisesta kukkarosta aina aa-nelosen nielevään kirjekuorilaukkuun asti. Kaikille väri- ja muotovaihtoehdoille keksin heti ziljoona käyttötarkoitusta ja asuyhdistelmää. Päädyin kuitenkin krokokuvioituun konjakinväriseen pikkulaukkuun, johon iskin silmäni ihan ensimmäisenä. Enkä ole katunut hetkeäkään!